{"id":302,"date":"2015-03-09T12:47:29","date_gmt":"2015-03-09T10:47:29","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=302"},"modified":"2015-03-09T12:47:29","modified_gmt":"2015-03-09T10:47:29","slug":"naisen-ylipainon-vaikutukset-raskauden-kulkuun","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/naisen-ylipainon-vaikutukset-raskauden-kulkuun\/","title":{"rendered":"Naisen ylipainon vaikutukset raskauden kulkuun"},"content":{"rendered":"<h6>Ylipaino on yleist\u00e4<\/h6>\n<p>Ylipainon esiintyvyys lis\u00e4\u00e4ntyy niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Vuonna 2013 yli 35 prosenttia TYKS:n synnytt\u00e4jist\u00e4 oli ylipainoisia (alkuraskauden painoindeksi eli BMI \u226525 kg\/m2) ja lihavia (BMI \u2265 30 kg\/m2) oli noin 12 prosenttia. I\u00e4n on todettu vaikuttavan lihavuuden esiintyvyyteen ja ensisynnytt\u00e4jien i\u00e4n noustessa ylipainon esiintyvyyskin on noussut.<\/p>\n<h6>Ylipaino vaikuttaa hedelm\u00e4llisyyteen ja keskenmenoriskiin<\/h6>\n<p>Lihavuus vaikuttaa ep\u00e4suotuisasti hedelm\u00e4llisyyteen pident\u00e4en raskaaksituloaikaa. Ylipaino liittyy l\u00e4heisesti my\u00f6s naisen munasarjan monirakkulatautiin (PCOS), joka puolestaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ovulaatioita heikent\u00e4en raskauden todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4. Ei kuitenkaan tiedet\u00e4, onko ylipaino munasarjan monirakkulataudin syy vai seuraus. Hedelm\u00e4llisyyden on my\u00f6s todettu heikentyneen niill\u00e4 lihavilla naisilla, joilla kuukautiskierto on s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen. Tilanne ei kuitenkaan ole peruuttamaton: jo 10 prosentin painonlaskun on todettu selv\u00e4sti parantavan raskaaksi tulon mahdollisuutta.<br \/>\nLihavuuteen (BMI \u2265 30) on todettu liittyv\u00e4n kohtalainen alkuraskauden keskenmenon ja toistuvan keskenmenon kohonnut riski. My\u00f6s my\u00f6hempi kohtukuoleman riski on n. kaksinkertainen ja todenn\u00e4k\u00f6isesti liittyy \u00e4idin painoindeksin nousuun. Taustalla olevat mekanismit eiv\u00e4t ole t\u00e4ysin selv\u00e4t, mutta lihavuuteen liittyv\u00e4\u00e4 veren rasvahappojen liiallista m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 verisuonten tulehdustilaa sek\u00e4 uniapneaa on ep\u00e4ilty syyksi.<\/p>\n<h6>Raskausdiabeteksen riski on ylipainoisilla \u00e4ideill\u00e4 kohonnut<\/h6>\n<p>Istukan eritt\u00e4m\u00e4t hormonit heikent\u00e4v\u00e4t insuliinin vaikutusta kehossa eli lis\u00e4\u00e4v\u00e4t insuliiniresistenssi\u00e4. Lihavilla ja munasarjan monirakkulatautia sairastavilla on todettavissa usein insuliiniresistenssi jo raskautta edelt\u00e4v\u00e4sti, jolloin haima on jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti poikkeavasti kuormittunut. Istukkahormonien aiheuttama lis\u00e4kuormitus onkin usein haimalle liikaa, tarpeeksi insuliinia ei erity, verensokeri nousee ja puhkeaa raskausdiabetes. Onneksi diabetes useimmiten h\u00e4vi\u00e4\u00e4 synnytyksen j\u00e4lkeen. Raskausaika on kuitenkin naiselle erinomainen testi tulevaisuutta ajatellen: poikkeava sokerirasituksen tulos kertoo yli seitsenkertaisesta riskist\u00e4 sairastua my\u00f6hemmin tyypin 2 diabetekseen. T\u00e4h\u00e4n riskiin on kuitenkin viel\u00e4 mahdollista tehokkaasti vaikuttaa pudottamalla painoa synnytyksen j\u00e4lkeen ja huolehtimalla elintavoista eli riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 liikunnasta ja terveellisest\u00e4 ruokavaliosta.<\/p>\n<h6>Muita ylipainon aiheuttamia raskaudenaikaisia terveysriskej\u00e4<\/h6>\n<p>Raskausdiabeteksen suurentuneen vaaran lis\u00e4ksi lihavuuden (BMI \u226530 kg\/m2) on todettu lis\u00e4\u00e4v\u00e4n raskaudenaikaisen verenpaineen nousun riski\u00e4 2-3 kertaiseksi. My\u00f6s raskausmyrkytyksen riski lis\u00e4\u00e4ntyy suoraan painoindeksin kasvaessa. Painon nousun my\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 vaikean raskausmyrkytyksen ett\u00e4 siihen liittyv\u00e4n kouristuksen riski kasvaa.<br \/>\nRaskauteen ja lapsivuodeaikaan liittyy 4-5 kertainen laskimoiden verisuonitukoksen riski. Ylipainoisilla riski on viel\u00e4 t\u00e4t\u00e4kin suurempi. Kun raskauteen tai synnytykseen liittyy jokin tukosriski\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 (esim. keisarileikkaus tai tulehdus), aloitetaan ylipainoisille usein laskimotukosta ehk\u00e4isev\u00e4 l\u00e4\u00e4kitys, ns. \u201dnapapiikki\u201d. Tukosriskiin voi my\u00f6s vaikuttaa omilla valinnoillaan; tupakoinnin lopettamisella, tukisukilla ja liikunnalla on todettu selke\u00e4 laskimotukoksia ehk\u00e4isev\u00e4 vaikutus.<\/p>\n<p>Yhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 erityisesti lihavuudeksi luokiteltuun (BMI \u2265 30 kg\/m2) naisen ylipainoon liittyy monenlaisia raskaudenaikaisia vaaratekij\u00f6it\u00e4. Onneksi kuitenkin suuri osa lihavienkin \u00e4itien raskauksista sujuu normaalisti. Lihavuuteen liittyvien riskin v\u00e4hent\u00e4miseksi olisi erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 laihtumaan jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Varsinainen raskaudenaikainen laihduttaminen ei ole suositeltavaa, mutta hy\u00f6dyllisen\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n tavallista maltillisempaa 5-9 kilogramman raskaudenaikaista painonnousua.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ylipaino on yleist\u00e4 Ylipainon esiintyvyys lis\u00e4\u00e4ntyy niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Vuonna 2013 yli 35 prosenttia TYKS:n synnytt\u00e4jist\u00e4 oli ylipainoisia (alkuraskauden painoindeksi eli BMI \u226525 kg\/m2) ja lihavia (BMI \u2265 30 kg\/m2) oli noin 12 prosenttia. I\u00e4n on todettu vaikuttavan lihavuuden esiintyvyyteen ja ensisynnytt\u00e4jien i\u00e4n noustessa ylipainon esiintyvyyskin on noussut. Ylipaino vaikuttaa hedelm\u00e4llisyyteen ja keskenmenoriskiin &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/naisen-ylipainon-vaikutukset-raskauden-kulkuun\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Naisen ylipainon vaikutukset raskauden kulkuun<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-302","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/302","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=302"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/302\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":303,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/302\/revisions\/303"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=302"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=302"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=302"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}