{"id":308,"date":"2015-04-08T12:34:31","date_gmt":"2015-04-08T10:34:31","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=308"},"modified":"2015-04-08T12:34:31","modified_gmt":"2015-04-08T10:34:31","slug":"ruuanvalintaan-vaikuttavat-tekijat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/ruuanvalintaan-vaikuttavat-tekijat\/","title":{"rendered":"Ruuanvalintaan vaikuttavat tekij\u00e4t"},"content":{"rendered":"<p>Maukas ruoka maistuu, n\u00e4inh\u00e4n se on. Yleisesti maukkaana pidet\u00e4\u00e4n ruokaa jossa yhdistyy sek\u00e4 makea ett\u00e4 rasvainen. Meill\u00e4 on synnynn\u00e4inen mieltymys energiarikkaaseen ravintoon. Vauvan ensimm\u00e4inen ravinto- \u00e4idinmaito- on makeaa ja rasvaista, ja niin maistuvaa pienokaiselle.<\/p>\n<h5>Aistittavat ominaisuudet ohjaavat valintoja<\/h5>\n<p>Maun lis\u00e4ksi ruoanvalintaan vaikuttavat ruoan muut aistittavat ominaisuudet. Ruuan tuoksu voi olla hyvinkin houkutteleva, mutta jos on flunssa ja nen\u00e4 tukossa, ei ruoka v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 maistu kun tuoksut j\u00e4\u00e4v\u00e4t aistimatta. Ulkon\u00e4k\u00f6 voi olla houkutteleva, kaunis kattaus ja annostelu ja vaikka t\u00e4ysin uuden n\u00e4k\u00f6inen ruoka houkuttelevat maistamaan. Milt\u00e4 ruoka tuntuu suussa eli ruuan suutuntuma vaikuttaa my\u00f6s ruuan valinnassa.<br \/>\nMaukaskaan ruoka ei en\u00e4\u00e4 jaksa houkutella kun ollaan kyll\u00e4isi\u00e4. My\u00f6s makuun kyll\u00e4styy, mutta jos jokin uusi maku tai muu houkutteleva ruoan ominaisuus tuleekin tarjolle, sy\u00f6minen kyll\u00e4isyydest\u00e4 riippumatta jatkuu. T\u00e4m\u00e4 ominaisuus lis\u00e4\u00e4 ruokavalion monipuolisuutta, mutta nyky\u00e4\u00e4n kun ruokaa on runsaasti tarjolla, se voi my\u00f6s johtaa liian suureen energiansaantiin. T\u00e4st\u00e4 on esimerkkin\u00e4 buffetit ja noutop\u00f6yd\u00e4t, joissa on tarjolla paljon erilaisia makuja, tuoksuja ja n\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n houkuttelevia vaihtoehtoja. Vatsa on t\u00e4ynn\u00e4, mutta herkullisen n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 ruokia on vaikea vastustaa ja sy\u00f6minen jatkuu. Liiallisen energiansaannin voi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 suosimalla pieni\u00e4 makuannoksia ja jos buffet on tarjolla joka p\u00e4iv\u00e4, kannattaa suosia v\u00e4h\u00e4rasvaisia ruokia ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkiruokap\u00f6yt\u00e4 pienemm\u00e4lle huomiolle. Sama ilmi\u00f6 l\u00f6ytyy karkkihyllyist\u00e4- irtokarkit ja karkkipussisekoitukset houkuttelevat sy\u00f6m\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin jos tarjolla olisi vain yht\u00e4 herkkulaatua.<\/p>\n<h5>Elimist\u00f6n viestit ruoanvalinnassa: n\u00e4lk\u00e4 vai muu syy sy\u00f6miselle?<\/h5>\n<h6>Fysiologiset ja emotionaaliset tekij\u00e4t sy\u00f6misen taustalla<\/h6>\n<p>Aistittavien ominaisuuksien lis\u00e4ksi ruoanvalintaan vaikuttavat my\u00f6s fysiologiset ja emotionaaliset eli tunneper\u00e4iset tekij\u00e4t. Fysiologiset tekij\u00e4t ovat elimist\u00f6n viestej\u00e4 ravinnon tarpeesta, n\u00e4ist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 on n\u00e4l\u00e4ntunne, joka ohjaa usein sy\u00f6mist\u00e4. N\u00e4lk\u00e4 ei suinkaan aina ole p\u00e4\u00e4syy sy\u00f6miselle, vaan sy\u00f6mme my\u00f6s ilman n\u00e4l\u00e4ntunnetta ja t\u00e4h\u00e4n voivat olla taustalla emotionaaliset tekij\u00e4t.<\/p>\n<p>Emotionaalisista tekij\u00f6ist\u00e4 mm. mieliala vaikuttaa sy\u00f6miseen: stressin vallitessa maistuu rasvainen ruoka, mm. karkki ja suklaa enemm\u00e4n kuin tavallisesti. Kun siis mieli on negatiivinen, saatetaan valita energiapitoisempaa ruokaa. Tai ent\u00e4 sy\u00f6minen juhlan kunniaksi, seurassa tai seuran vuoksi? Tunnesy\u00f6misess\u00e4 kyse ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole fysiologisesta n\u00e4l\u00e4st\u00e4, eli ravinnon tarpeesta, vaan sy\u00f6d\u00e4\u00e4n muista syist\u00e4- lohturuokaa tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kurjaa oloa, herkkuja juhlan ja hyv\u00e4n seuran kunniaksi. Tunnesy\u00f6mist\u00e4 voi s\u00e4\u00e4dell\u00e4 jossain m\u00e4\u00e4rin pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisist\u00e4 ruokatottumuksista ja pyrkim\u00e4ll\u00e4 tietoisesti erottamaan oikea n\u00e4lk\u00e4 tunnesy\u00f6misen tarpeesta. S\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset ateriat my\u00f6s pit\u00e4v\u00e4t n\u00e4l\u00e4n tunteen pois. Oletko kuullut tietoisesta l\u00e4sn\u00e4olosta, mindfulness? T\u00e4t\u00e4 tekniikkaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rentoutumiseen ja stressinhallintaan. Siit\u00e4 voi olla apua my\u00f6s elintapojen hallinnassa.<\/p>\n<h6>Houkutuksia riitt\u00e4\u00e4<\/h6>\n<p>Muita ruoanvalintaan vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 l\u00f6ytyy liuta. Edullinen hinta ja tarjoukset houkuttelevat- isompi pakkaus on halvempi kuin pieni. Jos TV:t\u00e4 katsoessasi ei jo valmiiksi napostele jotakin, niin viimeist\u00e4\u00e4n mainokset her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kutsun k\u00e4yd\u00e4 j\u00e4\u00e4kaapilla. Kaupoissa ruokatarjonta kansainv\u00e4listyy, pakkaukset ja esillepano ovat houkuttelevia ja kokkiohjelmista napataan uusia reseptej\u00e4 kotik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ruoanvalintaan voi my\u00f6s vaikuttaa sairauteen liittyv\u00e4 erityisruokavalio tai esimerkiksi eettisin perustein valittu ruokavalio, tai muotidieetin noudattaminen tai jokin uusi ruokavillitys.<\/p>\n<h5>Kyll\u00e4isyyteen voi vaikuttaa<\/h5>\n<p>Ent\u00e4 voiko n\u00e4l\u00e4ntunteeseen ja kyll\u00e4isyyteen vaikuttaa? Jos energiasis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n vertaa kyll\u00e4isyyteen vaikuttavia ruokia, niin parhaina pidet\u00e4\u00e4n proteiinia ja kuituja ja heikoimpana rasvaa. Eli v\u00e4lipalaksi esimerkiksi v\u00e4h\u00e4n rasvaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 proteiinipitoinen rahka marjojen kera mieluummin kuin pulla tai viineri. Kyll\u00e4isyyteen vaikuttaa my\u00f6s ruoan olomuoto- kiinte\u00e4 ruoka lis\u00e4\u00e4 kyll\u00e4isyytt\u00e4 enemm\u00e4n kuin nestem\u00e4inen kuten ruoka keiton muodossa tai appelsiini appelsiinimehun sijaan. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ateriarytmi pit\u00e4\u00e4 n\u00e4l\u00e4ntunnetta loitolla ja riitt\u00e4v\u00e4n hidas sy\u00f6minen edesauttaa kyll\u00e4isyyden kehittymist\u00e4.<br \/>\nOpituilla tekij\u00f6ill\u00e4 on vaikutusta kyll\u00e4isyyteen- yleens\u00e4 sy\u00f6d\u00e4\u00e4n suurin piirtein sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen, mutta toisaalta voisi pohtia miten suurentuneet annoskoot vaikuttavat n\u00e4ihin opittuihin sy\u00f6mismalleihin: opimmeko sy\u00f6m\u00e4\u00e4n jatkuvasti isompia annoksia?<br \/>\nMonet tekij\u00e4t siis vaikuttavat ruuanvalintaan. Osa n\u00e4ist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 liittyy aisteihimme ja osa luonnolliseen tarpeeseemme. N\u00e4ihin tekij\u00f6ihin voimme vaikuttaa, osaan helpommin kuin toisiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maukas ruoka maistuu, n\u00e4inh\u00e4n se on. Yleisesti maukkaana pidet\u00e4\u00e4n ruokaa jossa yhdistyy sek\u00e4 makea ett\u00e4 rasvainen. Meill\u00e4 on synnynn\u00e4inen mieltymys energiarikkaaseen ravintoon. Vauvan ensimm\u00e4inen ravinto- \u00e4idinmaito- on makeaa ja rasvaista, ja niin maistuvaa pienokaiselle. Aistittavat ominaisuudet ohjaavat valintoja Maun lis\u00e4ksi ruoanvalintaan vaikuttavat ruoan muut aistittavat ominaisuudet. Ruuan tuoksu voi olla hyvinkin houkutteleva, mutta jos on &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/ruuanvalintaan-vaikuttavat-tekijat\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Ruuanvalintaan vaikuttavat tekij\u00e4t<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-308","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/308","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=308"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/308\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":309,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/308\/revisions\/309"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=308"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=308"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=308"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}