{"id":35,"date":"2014-02-07T12:04:24","date_gmt":"2014-02-07T10:04:24","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=35"},"modified":"2014-04-11T13:27:47","modified_gmt":"2014-04-11T11:27:47","slug":"uudet-suomalaiset-ravitsemussuositukset-ilmestyivat-mita-ruokavalintoja-raskaana-olevalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/uudet-suomalaiset-ravitsemussuositukset-ilmestyivat-mita-ruokavalintoja-raskaana-olevalle\/","title":{"rendered":"Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset ilmestyiv\u00e4t! Mit\u00e4 ruokavalintoja raskaana olevalle?"},"content":{"rendered":"

\"ruokakolmio_teksteilla_iso_web\"<\/a>Uudistunut ruokakolmio antaa vinkkej\u00e4 ruokien valintaan. Ruokakolmio seisoo vahvalla jalustallaan: kasviksia, hedelmi\u00e4 ja marjoja olisi hyv\u00e4 sy\u00f6d\u00e4 useita kertoja p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 monessa muodossa. Puoli kiloa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 saattaa kuulostaa paljolta, mutta t\u00e4m\u00e4 tulee itse asiassa t\u00e4yteen verrattain helposti. Pari hedelm\u00e4\u00e4, marjoja puurossa sek\u00e4 raastetta, salaattia ja lis\u00e4kekasviksia aterioilla. Juurekset sopivat mukavaksi rouskuteltavaksi vaikkapa v\u00e4lipalalla.<\/p>\n

Seuraavana kolmiossa tulevat t\u00e4ysjyv\u00e4viljaiset leip\u00e4, puuro ja mysli sek\u00e4 t\u00e4ysjyv\u00e4viljalis\u00e4kkeet ja peruna. Kun valitsee t\u00e4ysjyv\u00e4isin\u00e4, saa samalla runsaasti ravintokuitua. Kuitu hellii mm. vatsan toimintaa. T\u00e4ysjyv\u00e4n tunnistaa pakkauksissa maininnasta t\u00e4ysjyv\u00e4, tai tumma. Yleens\u00e4 rukiiset tuotteet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s runsaasti kuitua. Valitsemalla v\u00e4hemm\u00e4n suolaa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4n leiv\u00e4n, voi samalla hillit\u00e4 suolan saanti ruokavaliosta. Raskauden aikana suola saattaa lis\u00e4t\u00e4 turvotuksia. Peruna on maukkainta sellaisenaan ilman kermalis\u00e4yst\u00e4 tai rasvassa paistamista.<\/p>\n

Maitovalmisteet l\u00f6ytyv\u00e4t seuraavaksi, kun kiivet\u00e4\u00e4n ruokakolmiota kohti huippua. N\u00e4m\u00e4 kannattaa valita v\u00e4h\u00e4rasvaisina. Verrattain pienill\u00e4 valinnoilla pystyy itse s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n esimerkiksi kovan rasvan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ruokavaliossaan. Vaihtamalla kolme lasillista kevytmaitoa rasvattomaksi maidoksi s\u00e4\u00e4styy 6 grammalta kovaa rasvaa p\u00e4ivitt\u00e4in. T\u00e4m\u00e4 on suomalaisen naisen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 rasvan saannista (n 70 g p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4) jo verrattain iso siivu. Raskauden aikana kalsiumin tarve on suurentunut. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4tarve hoituu lasillisella rasvatonta maitoa.<\/p>\n

Ravintorasvojen lohkoon on tuttujen kasvi\u00f6ljyjen ja margariinien rinnalle tullut p\u00e4hkin\u00e4t ja siemenet. P\u00e4hkin\u00f6iden, manteleiden ja siementen sopiva paikka lieneekin t\u00e4ss\u00e4 lohkossa, sill\u00e4 ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t runsaasti rasvaa. P\u00e4ivitt\u00e4inen k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 saisi olla pieni, vain pari ruokalusikallista (n 30 g), koska isosta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 saa\u00a0 helposti jo liikaakin energiaa tarpeeseen n\u00e4hden.<\/p>\n

Kala ja siipikarja on erotettu punaisesta lihasta ja kananmunasta, jotka nyt sijaitsevat l\u00e4hes kolmion huipulla. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kalaa on hyv\u00e4 nauttia 2-3 kertaa viikossa. Paitsi raskaana olevien suositellaan olemaan sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4 haukea, koska se ker\u00e4\u00e4 elohopeaa. Punaista lihaa ja makkaroita tms. sen sijaan suomalaiset voisivat sy\u00f6d\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4nkin (alle puoli kiloa viikossa) ja kananmunia 2-3 kpl viikossa.<\/p>\n

Ylimm\u00e4ksi ruokakolmiossa on p\u00e4\u00e4ssyt hauska ryhm\u00e4: sattumat. N\u00e4it\u00e4 ei tarvitse ruokavalioon kuulua kuin satunnaisesti, ei ainakaan p\u00e4ivitt\u00e4in. Sattumia ovat herkut mm. makeiset, rasvaiset, makeat tai suolaiset leivonnaiset ja virvoitusjuomat.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 vinkit ruokien valinnasta sopivat hyvin my\u00f6s vauvaa odottavalle. Monipuolinen ja vaihteleva ruoka yleens\u00e4 turvaa my\u00f6s tarpeellisten suojaravintoaineiden eli vitamiinien, kivenn\u00e4isaineiden ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien rasvahappojen sek\u00e4 proteiinin osasten aminohappojen saannin. Raskaana oleva nainen tarvitsee sek\u00e4 oman hyvinvointinsa kannalta ett\u00e4 kehittyv\u00e4n vauvan kannalta monipuolista ruokaa.<\/p>\n

Uusi ruokakolmio n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4lt\u00e4: http:\/\/www.ravitsemusneuvottelukunta.fi\/files\/images\/vrn\/2014\/ruokakolmio_teksteilla_iso_web.jpg<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Uudistunut ruokakolmio antaa vinkkej\u00e4 ruokien valintaan. Ruokakolmio seisoo vahvalla jalustallaan: kasviksia, hedelmi\u00e4 ja marjoja olisi hyv\u00e4 sy\u00f6d\u00e4 useita kertoja p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 monessa muodossa. Puoli kiloa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 saattaa kuulostaa paljolta, mutta t\u00e4m\u00e4 tulee itse asiassa t\u00e4yteen verrattain helposti. Pari hedelm\u00e4\u00e4, marjoja puurossa sek\u00e4 raastetta, salaattia ja lis\u00e4kekasviksia aterioilla. Juurekset sopivat mukavaksi rouskuteltavaksi vaikkapa v\u00e4lipalalla. Seuraavana kolmiossa tulevat … Jatka lukemista Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset ilmestyiv\u00e4t! Mit\u00e4 ruokavalintoja raskaana olevalle?<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,10],"tags":[],"class_list":["post-35","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-raskaus","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=35"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":56,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35\/revisions\/56"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=35"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=35"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=35"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}