{"id":355,"date":"2015-06-11T06:40:43","date_gmt":"2015-06-11T04:40:43","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=355"},"modified":"2015-06-11T06:40:43","modified_gmt":"2015-06-11T04:40:43","slug":"aidin-ylipaino-vaikuttaa-vauvan-kehitykseen-ja-synnytykseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/aidin-ylipaino-vaikuttaa-vauvan-kehitykseen-ja-synnytykseen\/","title":{"rendered":"\u00c4idin ylipaino vaikuttaa vauvan kehitykseen ja synnytykseen"},"content":{"rendered":"<h6>\u00c4idin lihavuus ja siki\u00f6n terveys<\/h6>\n<p>Suomessa raskauden sujuvat yleens\u00e4 hyvin ja imev\u00e4iskuolleisuus on eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. My\u00f6s lapsen vaikean ep\u00e4muodostuman riski on onneksi v\u00e4h\u00e4inen, vain noin kolmella sadasta vastasyntyneest\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4ksi arvioitu ep\u00e4muodostuma. Seulontaultra\u00e4\u00e4nitutkimuksissa l\u00f6ytyy noin puolet siki\u00f6n rakennevioista. \u00c4idin ylipaino saattaa lis\u00e4t\u00e4 jonkin verran ep\u00e4muodostuman riski\u00e4. 2014 julkaistun katsausartikkelin mukaan esimerkiksi synnynn\u00e4isten syd\u00e4nvikojen riski on sit\u00e4 suurempi, mit\u00e4 suurempi \u00e4idin painoindeksi on. Ylipainoon saattaa liitty\u00e4 my\u00f6s suurentunut hermostoputken sulkeutumish\u00e4iri\u00f6n riski eli selk\u00e4ydinkohju. Toisaalta ultra\u00e4\u00e4nitutkimuksissa \u00e4idin vatsanpeitteiden paksuus kohdun edess\u00e4 rajoittaa n\u00e4kyvyytt\u00e4, jolloin ep\u00e4muodostumien toteaminen on haastavampaa.<\/p>\n<h6>Ylipaino voi vaikuttaa synnytyksen ajankohtaan ja keisarileikkauksen riskiin<\/h6>\n<p>\u00c4idin ylipaino suurentaa lapsen riski\u00e4 synty\u00e4 ennenaikaisena. Synnytys voi k\u00e4ynnisty\u00e4 spontaanisti tai synnytys voidaan joutua k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4idin raskausmyrkytyksen tai raskausdiabeteksen vuoksi. Ylipaino lis\u00e4\u00e4 raskaudenaikaista insuliiniresistenssi\u00e4 ja t\u00e4h\u00e4n voi liitty\u00e4 sek\u00e4 sokeriaineenvaihdunnan h\u00e4iri\u00f6 (raskausdiabetes) ett\u00e4 my\u00f6s veren rasva-arvojen nousu; n\u00e4iden molempien on todettu kiihdytt\u00e4v\u00e4n siki\u00f6n kasvua kohdun sis\u00e4ll\u00e4. Raskautta edelt\u00e4v\u00e4 ylipaino ja runsas raskaudenaikainen painonnousu lis\u00e4\u00e4v\u00e4tkin lapsen syntym\u00e4painoa ja n\u00e4in ollen on todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vauva syntyy aikaan n\u00e4hden suurikokoisena eli makrosomisena. Ylipaino lis\u00e4\u00e4 makrosomian riskin 2-3 kertaiseksi ja mahdollinen raskausdiabetes aiheuttaa itsen\u00e4isen lis\u00e4riskin. Mik\u00e4li lapsen koon ja \u00e4idin lantion koon v\u00e4lill\u00e4 on ep\u00e4suhta, voi synnytys vaikeutua. Hartiadystokia on onneksi eritt\u00e4in harvinainen synnytyksenaikainen vaaratilanne, jossa lapsi p\u00e4\u00e4n synnytty\u00e4 j\u00e4\u00e4 hartioistaan kiinni \u00e4idin lantioon. Hartiadystokian riskin on todettu olevan lihavilla (painoindeksi 30 tai enemm\u00e4n) \u00e4ideill\u00e4 suurentunut. On my\u00f6s todettu, ett\u00e4 erityisesti lihavuuteen liittyy synnytyksen etenemisen ongelmia ja keisarileikkausten ja imukuppisynnytysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on suurempi normaalipainoisiin \u00e4iteihin verrattuna. Keisarileikkaukseen liittyy ylipainoisilla enemm\u00e4n leikkauskomplikaatioita, esimerkiksi haavatulehdus tai syv\u00e4 laskimotukos. Synnytyksen riskej\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n ennakoimaan ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n muun muassa k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 synnytys noin kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa, jos siki\u00f6 vaikuttaa makrosomiselta. Leikkaukseen liittyvi\u00e4 ongelmia ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n laskimotukoksia ehk\u00e4isev\u00e4ll\u00e4 l\u00e4\u00e4kityksell\u00e4 ja joskus leikkaushaavaan asetetaan erityisi\u00e4 alipainehaavasidoksia haavan paranemista edist\u00e4m\u00e4\u00e4n. Alatiesynnytys on riskeist\u00e4 huolimatta tutkitusti turvallisin synnytystapa my\u00f6s ylipainoisella \u00e4idill\u00e4 ja lapsikin hy\u00f6tyy siit\u00e4.<br \/>\nYlipaino on nyky\u00e4\u00e4n yleist\u00e4 ja synnytt\u00e4jist\u00e4 jopa yli kolmasosan painoindeksi on 25 tai enemm\u00e4n. Neuvoloissa ja tarvittaessa \u00e4itiyspoliklinikoilla ylipainon tuomiin riskeihin osataan onneksi varautua ja toisaalta kannustaa kohtuulliseen painonnousuun raskauden aikana. Maltillisella painonnousulla on selke\u00e4 riskej\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4 vaikutus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u00c4idin lihavuus ja siki\u00f6n terveys Suomessa raskauden sujuvat yleens\u00e4 hyvin ja imev\u00e4iskuolleisuus on eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. My\u00f6s lapsen vaikean ep\u00e4muodostuman riski on onneksi v\u00e4h\u00e4inen, vain noin kolmella sadasta vastasyntyneest\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4ksi arvioitu ep\u00e4muodostuma. Seulontaultra\u00e4\u00e4nitutkimuksissa l\u00f6ytyy noin puolet siki\u00f6n rakennevioista. \u00c4idin ylipaino saattaa lis\u00e4t\u00e4 jonkin verran ep\u00e4muodostuman riski\u00e4. 2014 julkaistun katsausartikkelin mukaan esimerkiksi synnynn\u00e4isten syd\u00e4nvikojen riski on &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/aidin-ylipaino-vaikuttaa-vauvan-kehitykseen-ja-synnytykseen\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">\u00c4idin ylipaino vaikuttaa vauvan kehitykseen ja synnytykseen<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,10,1],"tags":[],"class_list":["post-355","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-raskaus","category-ravitsemus","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/355","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=355"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/355\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":356,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/355\/revisions\/356"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=355"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=355"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=355"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}