{"id":358,"date":"2015-06-25T08:39:55","date_gmt":"2015-06-25T06:39:55","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=358"},"modified":"2015-06-25T08:39:55","modified_gmt":"2015-06-25T06:39:55","slug":"synnytyskipua-hoidetaan-suomessa-tehokkaasti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/synnytyskipua-hoidetaan-suomessa-tehokkaasti\/","title":{"rendered":"Synnytyskipua hoidetaan Suomessa tehokkaasti"},"content":{"rendered":"<p>Viime vuoden lopulla julkaistiin tuoreimmat kansalliset synnytt\u00e4jien tilastot vuosilta 2012-2013 ja ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t paljon mielenkiintoista tietoa my\u00f6s oman yliopistosairaalamme (TYKS) osalta.<\/p>\n<p>Vuosina 2012\u22122013 synnytt\u00e4ji\u00e4 oli Suomessa vajaa kolme prosenttia v\u00e4hemm\u00e4n kuin vuosina 2010\u22122011. TYKS:ss\u00e4 synnytt\u00e4ji\u00e4 oli 4044 vuonna 2013. T\u00e4m\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n kuin esimerkiksi huippuvuonna 2010 (4303 synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4), mutta kuitenkin v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin samalla tasolla kuin vuosina 2007 -2008. Ensisynnytt\u00e4jien osuus on Suomessa viime vuosina pysynyt melko tasaisena (41 %), omassa sairaalassamme ensisynnytt\u00e4ji\u00e4 oli hieman keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n, 43 %.<\/p>\n<p>Synnytyksenaikainen kivunlievitys oli Suomessa hyvin kattavaa: 92 prosenttia kaikista alateitse synnytt\u00e4neist\u00e4 sai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kivunlievityst\u00e4 vuosina 2012\u22122013. Yksitt\u00e4isist\u00e4 kivunlievityksist\u00e4 yleisin menetelm\u00e4 oli ilokaasu, jota sai 58 prosenttia kaikista synnytt\u00e4jist\u00e4. Eniten synnytyskivun hoitoon k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n epiduraalipuudutusta. TYKS:ss\u00e4 ensisynnytt\u00e4jist\u00e4 72 prosenttia sai epiduraali- tai spinaalipuudutuksen vuonna 2013, uudelleensynnytt\u00e4jist\u00e4, 43 prosenttia. Luvut ovat hyvinkin samaa luokkaa kuin muissa yliopistosairaaloissa. Puudutukset ovat hyvin yleisi\u00e4 siihen n\u00e4hden, ett\u00e4 ihan kaikille niit\u00e4 ei ehdit\u00e4 antaa nopean synnytyksen vuoksi, kaikki eiv\u00e4t niit\u00e4 toivo ja on toisaalta muitakin hyvi\u00e4 kivunlievitystapoja, kuten kohdunkaulan vieruskudoksen puudutus (ns. parakervikaalipuudutus). Viimeksi mainittua k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erityisesti uudelleensynnytt\u00e4jien synnytyskivun hoidossa epiduraalia lyhyemm\u00e4n vaikutusajan vuoksi.<\/p>\n<p>Kymmenen viimeisen vuoden aikana keisarileikkausten osuus on pysynyt melko tasaisena. Vuonna 2013 kaikista synnytt\u00e4jist\u00e4 vajaalle 16 prosentille tehtiin keisarileikkaus, TYKS:ss\u00e4 17 prosentille. Suomessa joka kolmas lihava (BMI\u226530) ensisynnytt\u00e4j\u00e4 ja joka viides lihava uudelleensynnytt\u00e4j\u00e4 synnytti keisarileikkauksella vuosina 2012\u22122013.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2013: Synnytt\u00e4j\u00e4t ja synnytystoimenpiteet 2012\u22122013<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Viime vuoden lopulla julkaistiin tuoreimmat kansalliset synnytt\u00e4jien tilastot vuosilta 2012-2013 ja ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t paljon mielenkiintoista tietoa my\u00f6s oman yliopistosairaalamme (TYKS) osalta. Vuosina 2012\u22122013 synnytt\u00e4ji\u00e4 oli Suomessa vajaa kolme prosenttia v\u00e4hemm\u00e4n kuin vuosina 2010\u22122011. TYKS:ss\u00e4 synnytt\u00e4ji\u00e4 oli 4044 vuonna 2013. T\u00e4m\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n kuin esimerkiksi huippuvuonna 2010 (4303 synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4), mutta kuitenkin v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin samalla tasolla kuin vuosina &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/synnytyskipua-hoidetaan-suomessa-tehokkaasti\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Synnytyskipua hoidetaan Suomessa tehokkaasti<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,1],"tags":[],"class_list":["post-358","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-raskaus","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/358","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=358"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/358\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":359,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/358\/revisions\/359"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=358"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=358"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=358"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}