{"id":367,"date":"2015-07-28T06:48:47","date_gmt":"2015-07-28T04:48:47","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=367"},"modified":"2015-07-28T06:49:01","modified_gmt":"2015-07-28T04:49:01","slug":"vauvan-kasvuymparisto-kohdussa-vaikuttaa-terveyteen-aikuisena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/vauvan-kasvuymparisto-kohdussa-vaikuttaa-terveyteen-aikuisena\/","title":{"rendered":"Vauvan kasvuymp\u00e4rist\u00f6 kohdussa vaikuttaa terveyteen aikuisena"},"content":{"rendered":"<p>Viime vuosina on paljon tutkittu my\u00f6s kohdunsis\u00e4isen ymp\u00e4rist\u00f6n vaikutuksia lapsen my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n terveyteen. Onkin todettu, ett\u00e4 raskausviikkoihin n\u00e4hden pienikokoisilla vastasyntyneill\u00e4 on my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 suurempi syd\u00e4n- ja verisuonitautien riski, esimerkiksi verenpainetauti. Toisaalta taas aikaan n\u00e4hden suurikokoisilla vastasyntyneill\u00e4 ja lihavien \u00e4itien vastasyntyneill\u00e4 on my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 suurentunut ylipainon, tyypin 2 diabeteksen ja syd\u00e4ntautien riski. T\u00e4m\u00e4nkaltaisen terveyden ohjelmoitumisen mekanismi ei ole viel\u00e4 t\u00e4ysin selv\u00e4, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti kohdunsis\u00e4inen aineenvaihdunnallinen ymp\u00e4rist\u00f6 vaikuttaa siki\u00f6n geenien s\u00e4\u00e4telyyn ja ilmentymiseen. N\u00e4in ollen vanhemmilta perityt geenit eiv\u00e4t itsess\u00e4\u00e4n muutu, mutta suuresta geenijoukosta tietyt geenit valikoituvat ilmentyviksi t\u00e4llaisen epigeneettisen s\u00e4\u00e4telyn kautta. Joka tapauksessa n\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 kohdunsis\u00e4inen ymp\u00e4rist\u00f6 aiheuttaa pitk\u00e4aikaisia j\u00e4lkel\u00e4isen aineenvaihdunnan muutoksia, joita ei lapsen kasvuymp\u00e4rist\u00f6 yksin selit\u00e4. Kun lihavan \u00e4idin lapsella on osin elintavoista riippumaton alttius tulla ylipainoiseksi ja siirt\u00e4\u00e4 alttius taas seuraavaan sukupolveen, puhutaan noidankeh\u00e4st\u00e4, joka voi selitt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 l\u00e4nsimaista ylipainoepidemiaa. T\u00e4m\u00e4n noidankeh\u00e4n katkaisemiseksi tarvitaan uusia ja tehokkaita menetelmi\u00e4. Aihetta tutkitaankin kovasti eri keskuksissa ymp\u00e4ri maailmaa ja etsit\u00e4\u00e4n keinoja vaikuttaa ohjelmointiin esimerkiksi oikeanlaisella ravitsemuksella tai liikunnan ohjauksella. Raskauden ajalle annetut ravitsemus- ja liikuntasuositukset pyrkiv\u00e4t edist\u00e4m\u00e4\u00e4n niin \u00e4idin kuin lapsenkin terveytt\u00e4 sek\u00e4 lyhyell\u00e4 ett\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Viime vuosina on paljon tutkittu my\u00f6s kohdunsis\u00e4isen ymp\u00e4rist\u00f6n vaikutuksia lapsen my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n terveyteen. Onkin todettu, ett\u00e4 raskausviikkoihin n\u00e4hden pienikokoisilla vastasyntyneill\u00e4 on my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 suurempi syd\u00e4n- ja verisuonitautien riski, esimerkiksi verenpainetauti. Toisaalta taas aikaan n\u00e4hden suurikokoisilla vastasyntyneill\u00e4 ja lihavien \u00e4itien vastasyntyneill\u00e4 on my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 suurentunut ylipainon, tyypin 2 diabeteksen ja syd\u00e4ntautien riski. T\u00e4m\u00e4nkaltaisen terveyden ohjelmoitumisen mekanismi ei &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/vauvan-kasvuymparisto-kohdussa-vaikuttaa-terveyteen-aikuisena\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Vauvan kasvuymp\u00e4rist\u00f6 kohdussa vaikuttaa terveyteen aikuisena<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,10,1],"tags":[],"class_list":["post-367","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-raskaus","category-ravitsemus","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/367","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=367"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/367\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":368,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/367\/revisions\/368"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=367"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=367"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=367"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}