{"id":382,"date":"2015-09-16T09:21:07","date_gmt":"2015-09-16T07:21:07","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=382"},"modified":"2015-12-04T09:00:30","modified_gmt":"2015-12-04T07:00:30","slug":"lasten-allergian-ehkaisya-aloittamalla-kiinteat-ruuat-aikaisemmin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/lasten-allergian-ehkaisya-aloittamalla-kiinteat-ruuat-aikaisemmin\/","title":{"rendered":"Lasten allergian ehk\u00e4isy\u00e4 aloittamalla kiinte\u00e4t ruuat aikaisemmin?"},"content":{"rendered":"<p>Oulun yliopistossa on meneill\u00e4\u00e4n INTO-tutkimus, joka selvent\u00e4\u00e4, voiko lasten allergioiden kehittymist\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4 sy\u00f6tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vauvalle ruokaa monipuolisesti aikaisemmin kuin mit\u00e4 nykyiset viel\u00e4 hetken voimassaolevat suositukset suosittelevat. Tutkimuksessa vauvoille annetaan ruokaa nelj\u00e4n kuukauden i\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien vaiheittain siten, ett\u00e4 puolivuotiaana vauva sy\u00f6 jo kaikkia ruoka-aineita (lukuun ottamatta esimerkiksi nitraattipitoisia makkaroita ja leikkeleit\u00e4). Tutkijat ovat huomanneet, ett\u00e4 jos jonkin ruoka-aineen antaminen viiv\u00e4styy pitk\u00e4lle yli puolen vuoden i\u00e4n, lapsi herkistyy ja allergisoituu helpommin t\u00e4lle ruoka-aineelle. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 lapsen suoli tottuu parhaiten uusiin ruoka-aineisiin, kun vauva on 3-7 kuukauden ik\u00e4inen, johtuen suolen kypsymisprosessista. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kiinteiden ruokien aloitusi\u00e4n varhaistuminen on perusteltua.<\/p>\n<p>Tarkoituksena ei kuitenkaan ole vaikuttaa imetyksen kestoon v\u00e4hent\u00e4v\u00e4sti, vaikka ruokaa annetaankin vauvalle aikaisin. P\u00e4invastoin, imetykseen kannustetaan tutkimuksessa kiinteiden ruokien sy\u00f6misen ohella, sill\u00e4 \u00e4idinmaito tukee lapsen suoliston kypsymist\u00e4 ja puolustusvasteen kehittymist\u00e4, mik\u00e4 helpottaa uusien ruokien totutteluun ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 allergista herkistymist\u00e4. Voit lukea lis\u00e4\u00e4 tutkimuksesta<a href=\"http:\/\/yle.fi\/aihe\/artikkeli\/2015\/09\/07\/vauvalle-kiinteaa-ruokaa-nykysuosituksia-aiemmin?ref=leiki-es\" target=\"_blank\"> t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p>Valtion ravitsemusneuvottelukunta on saanut <a href=\"http:\/\/www.ravitsemusneuvottelukunta.fi\/portal\/fi\/ajankohtaista?bid=4341\" target=\"_blank\">uudet suomalaislasten ravitsemussuositukset <\/a>valmiiksi ja ne ovat nyt avoimella kommentointikierroksella ennen virallista julkaisua. Uusissa suosituksissa painotetaan entist\u00e4 enemm\u00e4n ruokakasvatusn\u00e4k\u00f6kulmaa sek\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n muutoksia raskausajan foolihappolis\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6suosituksiin ja <strong>juurikin kiinteiden ruokien aloittamiseen imev\u00e4isill\u00e4<\/strong>. Suosituksissa annetaan my\u00f6s esimerkkej\u00e4 terveytt\u00e4 edist\u00e4vien ruokavalintojen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutukseen. Julkaisemme blogissa tarkempaa tietoa uusista lasten ja raskaananolevien suosituksista t\u00e4m\u00e4n syksyn aikana, joten pysy kuulolla!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Oulun yliopistossa on meneill\u00e4\u00e4n INTO-tutkimus, joka selvent\u00e4\u00e4, voiko lasten allergioiden kehittymist\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4 sy\u00f6tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vauvalle ruokaa monipuolisesti aikaisemmin kuin mit\u00e4 nykyiset viel\u00e4 hetken voimassaolevat suositukset suosittelevat. Tutkimuksessa vauvoille annetaan ruokaa nelj\u00e4n kuukauden i\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien vaiheittain siten, ett\u00e4 puolivuotiaana vauva sy\u00f6 jo kaikkia ruoka-aineita (lukuun ottamatta esimerkiksi nitraattipitoisia makkaroita ja leikkeleit\u00e4). Tutkijat ovat huomanneet, ett\u00e4 jos jonkin &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/lasten-allergian-ehkaisya-aloittamalla-kiinteat-ruuat-aikaisemmin\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Lasten allergian ehk\u00e4isy\u00e4 aloittamalla kiinte\u00e4t ruuat aikaisemmin?<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,10],"tags":[],"class_list":["post-382","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-lapsi","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/382","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=382"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/382\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":383,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/382\/revisions\/383"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=382"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=382"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=382"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}