{"id":408,"date":"2015-10-23T14:49:55","date_gmt":"2015-10-23T12:49:55","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=408"},"modified":"2015-12-04T08:59:48","modified_gmt":"2015-12-04T06:59:48","slug":"sikion-kehitys-kohdussa-osa1","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/sikion-kehitys-kohdussa-osa1\/","title":{"rendered":"Siki\u00f6n kehitys kohdussa, osa1"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2014\/01\/uababy.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-74 aligncenter\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2014\/01\/uababy.jpg\" alt=\"uababy\" width=\"239\" height=\"175\" \/><\/a><\/p>\n<p>Raskaus jaetaan kolmeen raskauskolmannekseen eli trimesteriin; ensimm\u00e4inen k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 viikot 0-12, toinen viikot 13-24 ja kolmas viikosta 25 synnytykseen asti. T\u00e4ss\u00e4 kolmiosaisessa juttusarjassa kerromme siki\u00f6nkehityksest\u00e4 ja muutoksista, joita tapahtuu eri kolmannesten aikana.<\/p>\n<p>Naisen normaalin kuukautiskierron aikana, noin 14. vuorokauden tienoilla munasarjoista vapautuu munasolu, ovulaatioksi kutsutussa tapahtumassa. Jos miehen siitti\u00f6 p\u00e4\u00e4see hedelm\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n munasolun munanjohtimessa, raskaus ja uusi pieni el\u00e4m\u00e4 on alkanut. Raskausviikkojen laskeminen alkaa viimeisten kuukautisten alkamisp\u00e4iv\u00e4st\u00e4, vaikkei nainen silloin viel\u00e4 olekaan raskaana. T\u00e4m\u00e4n vuoksi raskausviikkoluku ei vastaa siki\u00f6n todellista ik\u00e4\u00e4, vaan on aina kaksi viikkoa enemm\u00e4n.<\/p>\n<p>Hedelm\u00f6ittymisen j\u00e4lkeen munasolu jatkaa matkaansa kohti kohtua ja alkaa jakaantua. Muodostunut solurykelm\u00e4 eli alkio kiinnittyy kohtuun noin viikko hedelm\u00f6ittymisen j\u00e4lkeen. Alkionkehityksen toisen viikon aikana istukka alkaa muodostua ja alkion eri kerrokset (eri elinten ja ruumiinosien aiheet) sek\u00e4 keskushermostoputki saavat alkunsa. Alkio on kiinni napanuoran v\u00e4lityksell\u00e4 istukassa, jonka kautta se saa tarvitsemansa ravinnon ja hapen. Eri elinten kehittyminen alkaa kolmannesta viikosta eteenp\u00e4in ja kahdeksanteen raskausviikkoon menness\u00e4 l\u00e4hes kaikki elimet, keskushermostoa ja keuhkoja lukuun ottamatta, ovat p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in valmiita. Raskauden ensimm\u00e4iset viikot ovat siis lapsen kehityksen kannalta kriittisimm\u00e4t, vaikka \u00e4iti ei viel\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes tied\u00e4 olevansa raskaana.<\/p>\n<p>Kun hedelm\u00f6ittymisest\u00e4 on kulunut kahdeksan viikkoa (10. raskausviikko), alkiota aletaan kutsua siki\u00f6ksi; kehitys alkiosta siki\u00f6ksi on nopeaa ja ensimm\u00e4isten raskausviikkojen aikana tapahtuu paljon merkitt\u00e4vi\u00e4 asioita. Virheet alkionkehityksess\u00e4 raskauden alkumetreill\u00e4 voivat johtaa keskenmenoon tai ep\u00e4muodostumiin, mutta kun 12. raskausviikko on t\u00e4ynn\u00e4 siki\u00f6n kehityksen kannalta kriittisimm\u00e4t vaiheet alkavat olla takana. N\u00e4ihin aikoihin (raskausviikoilla 10-13) tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s ensimm\u00e4inen ultra\u00e4\u00e4nitutkimus neuvolassa, jonka tarkoituksena on todeta mm. raskauden kesto, siki\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja elossaolo, istukan paikka, kohdun sis\u00e4suun tilanne sek\u00e4 seuloa siki\u00f6n niskaturvotusta, koska Down-siki\u00f6ill\u00e4 on havaittu olevan enemm\u00e4n niskan ihonalaista nestekertym\u00e4\u00e4 verrattuna muihin siki\u00f6ihin.<\/p>\n<p>\u00c4idille ensimm\u00e4inen kolmannes on suurten muutosten jakso, sill\u00e4 \u00e4idin elimist\u00f6 ja sen toiminta muuttuvat p\u00e4\u00e4osin istukan eritt\u00e4mien hormonien ja entsyymien vaikutuksesta; Kaikki elimet mukautuvat uuteen tilanteeseen suojatakseen ja turvatakseen uuden yksil\u00f6n kasvun ja kehityksen kohdussa. Raskauden aikana \u00e4idin aineenvaihdunta vilkastuu ja hengitys sek\u00e4 verenkierto tehostuvat. Muutosten voimakkuus on kuitenkin hyvin yksil\u00f6llist\u00e4, sill\u00e4 toiset eiv\u00e4t edes huomaa olevansa raskaana, kun taas toiset k\u00e4rsiv\u00e4t mm. pahasta pahoinvoinnista ja v\u00e4symyksest\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>l\u00e4hteet:<\/p>\n<p>http:\/\/www.epshp.fi\/kersanet\/lapsen_odotus\/sikion_kehitys<\/p>\n<p>www.terve.fi\/raskaus-ja-odotus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Raskaus jaetaan kolmeen raskauskolmannekseen eli trimesteriin; ensimm\u00e4inen k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 viikot 0-12, toinen viikot 13-24 ja kolmas viikosta 25 synnytykseen asti. T\u00e4ss\u00e4 kolmiosaisessa juttusarjassa kerromme siki\u00f6nkehityksest\u00e4 ja muutoksista, joita tapahtuu eri kolmannesten aikana. Naisen normaalin kuukautiskierron aikana, noin 14. vuorokauden tienoilla munasarjoista vapautuu munasolu, ovulaatioksi kutsutussa tapahtumassa. Jos miehen siitti\u00f6 p\u00e4\u00e4see hedelm\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n munasolun munanjohtimessa, raskaus ja uusi &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/sikion-kehitys-kohdussa-osa1\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Siki\u00f6n kehitys kohdussa, osa1<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,8],"tags":[],"class_list":["post-408","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-lapsi","category-raskaus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/408","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=408"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/408\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":414,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/408\/revisions\/414"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=408"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=408"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=408"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}