{"id":412,"date":"2015-11-03T08:37:21","date_gmt":"2015-11-03T06:37:21","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=412"},"modified":"2015-12-04T08:59:33","modified_gmt":"2015-12-04T06:59:33","slug":"sikion-kehitys-kohdussa-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/sikion-kehitys-kohdussa-osa-2\/","title":{"rendered":"Siki\u00f6n kehitys kohdussa, osa 2"},"content":{"rendered":"<p>T\u00e4ss\u00e4 jutussa kerromme toisesta raskauskolmanneksesta, eli mit\u00e4 p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4\u00e4n siki\u00f6nkehityksess\u00e4 tapahtuu raskausviikkojen 13-24 aikana.<\/p>\n<p>Toisen kolmanneksen alussa, eli kahdentoista raskausviikon j\u00e4lkeen siki\u00f6n t\u00e4rkeimm\u00e4t sis\u00e4elimet ovat kehittyneet, vaikkakin keskushermosto, keuhkot ja suolisto jatkavat kehityst\u00e4\u00e4n koko raskauden ajan, ja my\u00f6s sen j\u00e4lkeen. 13. raskausviikkoon menness\u00e4 siki\u00f6n kasvoissa on jo silm\u00e4t, nen\u00e4 ja suu, ja siki\u00f6 alkaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyvin pienelt\u00e4 lapselta. 15. raskausviikon ik\u00e4isen\u00e4 siki\u00f6 on noin 10 cm:n pituinen, ja reilua kuukautta my\u00f6hemmin jo yli 20 cm.<\/p>\n<p>Toisen kolmanneksen loppupuolella siki\u00f6n iho saa ohuen untuvakarvan sek\u00e4 kinakerroksen, joka suojaa siki\u00f6t\u00e4 infektioilta. Siki\u00f6n vartalo kasvaa ja jalat pitenev\u00e4t nopeaa tahtia ja lihakset vahvistuvat. \u00c4iti voi pikkuhiljaa tunteakin siki\u00f6n liikkeet; ensimm\u00e4iset hipaisut tuntuvat yksil\u00f6llisesti, yleens\u00e4 noin 18-20. raskausviikon tienoilla.<\/p>\n<p>Toisen kolmanneksen lopulla siki\u00f6ll\u00e4 alkaa jo olla univaiheita, jotka \u00e4iti saattaa huomata siit\u00e4, ett\u00e4 liikkuessa siki\u00f6 nukkuu ja levolle ment\u00e4ess\u00e4 siki\u00f6 valpastuu liikkumaan. 24-viikkoinen siki\u00f6 reagoi jo ymp\u00e4rist\u00f6n \u00e4\u00e4niin ja valoon, ja saattaa esimerkiksi s\u00e4ps\u00e4ht\u00e4\u00e4 tai liikahtaa kova\u00e4\u00e4nisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kertoen siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4nik\u00e4inen voi jo kuulla.\u00a0Jakson loppuvaiheessa siki\u00f6 osaa avata ja sulkea silmi\u00e4\u00e4n ja tekee imemis- ja nielemisharjoituksia. My\u00f6s hengitt\u00e4minen keuhkojen kautta vahvistuu.<\/p>\n<p>\u00c4idin olo voi olla alkuraskauteen verrattuna ihmeellisen oireeton. Kehittym\u00e4ss\u00e4 olevaa siki\u00f6t\u00e4 \u00e4iti suojelee parhaiten noudattamalla terveellist\u00e4 ruokavaliota, liikkumalla ja lep\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tarpeeksi, sek\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 stressaamista.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2014\/02\/uakuva2.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-72\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2014\/02\/uakuva2.jpg\" alt=\"uakuva2\" width=\"600\" height=\"337\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2014\/02\/uakuva2.jpg 600w, https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2014\/02\/uakuva2-300x168.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><\/a><\/p>\n<p>l\u00e4hteet:<\/p>\n<p>http:\/\/www.epshp.fi\/kersanet\/lapsen_odotus\/sikion_kehitys<\/p>\n<p>www.terve.fi\/raskaus-ja-odotus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ss\u00e4 jutussa kerromme toisesta raskauskolmanneksesta, eli mit\u00e4 p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4\u00e4n siki\u00f6nkehityksess\u00e4 tapahtuu raskausviikkojen 13-24 aikana. Toisen kolmanneksen alussa, eli kahdentoista raskausviikon j\u00e4lkeen siki\u00f6n t\u00e4rkeimm\u00e4t sis\u00e4elimet ovat kehittyneet, vaikkakin keskushermosto, keuhkot ja suolisto jatkavat kehityst\u00e4\u00e4n koko raskauden ajan, ja my\u00f6s sen j\u00e4lkeen. 13. raskausviikkoon menness\u00e4 siki\u00f6n kasvoissa on jo silm\u00e4t, nen\u00e4 ja suu, ja siki\u00f6 alkaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyvin &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/sikion-kehitys-kohdussa-osa-2\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Siki\u00f6n kehitys kohdussa, osa 2<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,8],"tags":[],"class_list":["post-412","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-lapsi","category-raskaus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/412","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=412"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/412\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":413,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/412\/revisions\/413"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=412"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=412"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=412"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}