{"id":418,"date":"2015-11-20T15:43:15","date_gmt":"2015-11-20T13:43:15","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=418"},"modified":"2015-12-04T09:00:02","modified_gmt":"2015-12-04T07:00:02","slug":"sikion-kehitys-kohdussa-osa-3","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/sikion-kehitys-kohdussa-osa-3\/","title":{"rendered":"Siki\u00f6n kehitys kohdussa, osa 3"},"content":{"rendered":"

Juttusarjan kolmas osa kertoo siki\u00f6n kehityksen viimeisest\u00e4 kolmanneksesta. Siki\u00f6n katsotaan yleens\u00e4 olevan elinkelpoinen 24. raskausviikosta eteenp\u00e4in eli kolmannen raskauskolmanneksen alussa. Ennen raskausviikkoa 37 syntynytt\u00e4 lasta kutsutaan keskoseksi.<\/p>\n

Kolmannella raskauskolmanneksella siki\u00f6 kasvaa kokoa, jakson alkuvaiheessa pituus on noin 35 cm. Siki\u00f6 liikkuu paljon sek\u00e4 jaloillaan ett\u00e4 k\u00e4sill\u00e4\u00e4n, mutta liikkeiden tuntemus on yksil\u00f6kohtaista \u00e4itien v\u00e4lill\u00e4. Loppuraskautta kohti liikkumatila pienenee ja siki\u00f6n liikkeet muuttuvat. Siki\u00f6ll\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa usein my\u00f6s hikka, jonka voi tuntea ulosp\u00e4inkin.\u00a0Siki\u00f6n hiukset ja kynnet ovat jo kasvaneet ja viimeisin\u00e4 raskausviikkoina siki\u00f6 lis\u00e4\u00e4 painoaan jopa 200 g viikossa.<\/p>\n

Keskushermosto, keuhkot ja suolisto jatkavat kypsymist\u00e4\u00e4n aina synnytykseen asti sek\u00e4 my\u00f6s useita vuosia sen j\u00e4lkeen; muut elimet ja ruumiinosat ovat saaneet lopullisen muotonsa jo alkuraskaudesta. Keskushermosto kehittyy viel\u00e4 aivan viimeisin\u00e4 raskauden viikkoina ja erityisesti aivot \u201dtankkaavat\u201d t\u00e4rkeit\u00e4 rasvahappoja \u00e4idin kehosta (ruokavaliosta ja rasvavarastoista) rakennusaineekseen. T\u00e4m\u00e4n vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u00e4iti sy\u00f6 terveellisesti koko raskauden ajan. Keskosena syntyneet lapset saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 vaille t\u00e4t\u00e4 \u201drasvahappolatausta\u201d ja se saattaa olla syyn\u00e4 mm. oppimisvaikeuksiin, jotka ovat keskim\u00e4\u00e4rin yleisempi\u00e4 keskoslapsilla kuin t\u00e4ysaikaisesti syntyneill\u00e4 lapsilla.<\/p>\n

Raskauden loppuvaiheessa siki\u00f6n p\u00e4\u00e4 on yleens\u00e4 alasp\u00e4in ja se painuu lantiota vasten ennakoiden tulevaa synnytyst\u00e4. Synnytys on yleens\u00e4 raskausviikkojen 39-41 tienoilla. Synnytyksen arvioitu ajankohta lasketaan edellisten kuukautisten alkamisp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 lukien. T\u00e4ysiaikaisen raskauden kesto on 280 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 (40 viikkoa) edellisten kuukautisten alkamisp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 tai 38 viikkoa hedelm\u00f6ityksest\u00e4. Tekij\u00f6it\u00e4 jotka k\u00e4ynnist\u00e4v\u00e4t synnytyksen ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n tunneta tarkasti, mutta normaalin synnytyksen arvellaan k\u00e4ynnistyv\u00e4n \u00e4idin hormonien ja vauvan sek\u00e4 istukan l\u00e4hett\u00e4mien signaalien yhteisvaikutuksesta. Voimakkaat, s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset supistukset ovat merkki alkaneesta synnytyksest\u00e4.<\/p>\n

\"070914<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

(P\u00e4\u00e4asialliset l\u00e4hteet:<\/p>\n

http:\/\/www.epshp.fi\/kersanet\/lapsen_odotus\/sikion_kehitys<\/p>\n

www.terve.fi\/raskaus-ja-odotus)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Juttusarjan kolmas osa kertoo siki\u00f6n kehityksen viimeisest\u00e4 kolmanneksesta. Siki\u00f6n katsotaan yleens\u00e4 olevan elinkelpoinen 24. raskausviikosta eteenp\u00e4in eli kolmannen raskauskolmanneksen alussa. Ennen raskausviikkoa 37 syntynytt\u00e4 lasta kutsutaan keskoseksi. Kolmannella raskauskolmanneksella siki\u00f6 kasvaa kokoa, jakson alkuvaiheessa pituus on noin 35 cm. Siki\u00f6 liikkuu paljon sek\u00e4 jaloillaan ett\u00e4 k\u00e4sill\u00e4\u00e4n, mutta liikkeiden tuntemus on yksil\u00f6kohtaista \u00e4itien v\u00e4lill\u00e4. Loppuraskautta kohti … Jatka lukemista Siki\u00f6n kehitys kohdussa, osa 3<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,8],"tags":[],"class_list":["post-418","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-lapsi","category-raskaus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/418","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=418"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/418\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":422,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/418\/revisions\/422"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=418"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=418"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=418"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}