{"id":42,"date":"2014-02-17T15:17:18","date_gmt":"2014-02-17T13:17:18","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=42"},"modified":"2014-02-25T11:05:53","modified_gmt":"2014-02-25T09:05:53","slug":"paljonko-kehossasi-on-rasvaa-ja-lihasta-kehonkoostumusmittaus-uudella-laitteella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/paljonko-kehossasi-on-rasvaa-ja-lihasta-kehonkoostumusmittaus-uudella-laitteella\/","title":{"rendered":"Paljonko kehossasi on rasvaa ja lihasta? Kehonkoostumusmittaus uudella laitteella"},"content":{"rendered":"

\"Olivia\"<\/a><\/b><\/p>\n

Mist\u00e4 kehomme koostuu\u2026?<\/b><\/p>\n

Kehomme sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 rasvaa ja rasvatonta kudosta. Rasvaton kudos koostuu lihaksista, vedest\u00e4, luustosta ja sis\u00e4elimist\u00e4. El\u00e4vien ihmisten kehon koostumusta ei voida mitata suoraan, vaan kehon koostumuksen arviointia varten on mitattava jokin kehon ominaisuus, esimerkiksi kehon tilavuus. N\u00e4ist\u00e4 tuloksista saadaan laskettua kehon koostumus.<\/p>\n

Raskausdiabetes ja Ravinto \u2013tutkimuksessa<\/b> kehonkoostumus mitataan BOD POD \u2013kehonkoostumuslaitteella, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Muualla maailmassa laitteisto on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 mm. tutkimuksissa, sairaaloissa ja urheilijoiden valmennuksessa. Mittaus kest\u00e4\u00e4 ainoastaan 5 minuuttia ja on t\u00e4ysin turvallinen my\u00f6s raskaana oleville ja lapsille.<\/p>\n

Mik\u00e4 on BOD POD-kehonkoostumusmittaus\u2026?<\/b><\/p>\n

BOD POD-kehonkoostumuslaite mittaa kehon tilavuuden ja painon. N\u00e4iden avulla saadaan kehon tiheys, josta edelleen %-osuudet kehon rasvalle ja rasvattomalle kudokselle. Mittauslaite n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n avaruuskapselilta, mutta se on vuosien tutkimus- ja kehitysty\u00f6n tuloksena syntynyt laitteisto. Mittaus on mitattavan n\u00e4k\u00f6kulmasta helppo suorittaa ja se antaa luotettavan kuvan kehon koostumuksesta. Mittauksen luotettavuutta parantaa se, ett\u00e4 mittaus suoritetaan tiettyj\u00e4 periaatteita noudattaen. Esimerkiksi pari tuntia ennen mittausta tulee olla sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4 ja juomatta, ja hiukset peitet\u00e4\u00e4n uimalakin alle.<\/i><\/p>\n

Mit\u00e4 arvoja mittauksesta saa\u2026? <\/b><\/p>\n

BOP POD-tulos kertoo henkil\u00f6n painon, kehon rasvaprosentin ja rasvan massan.<\/p>\n

Kehon rasvaprosentti<\/b> ilmoittaa rasvan m\u00e4\u00e4r\u00e4n prosentteina<\/a> koko kehon<\/a> painosta. Rasvaprosenttiin vaikuttavat monet tekij\u00e4t, kuten sukupuoli, perim\u00e4, ylipaino, aineenvaihdunta sek\u00e4 liikunta- ja ruokavaliotottumukset. Rasvaprosentti on parempi mittari ylipainon<\/a> arviointiin kuin painoindeksi<\/a>, sill\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4inen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tiettyj\u00e4 oletuksia lihasten kunnosta. Esimerkiksi jos lihaskunto on heikko, painoindeksi voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 normaalipainoa, vaikka rasvaprosentti onkin suurentunut.<\/p>\n

Normaali kehon rasvaprosentti naisilla on noin 22-30%, miehill\u00e4 luku on alhaisempi. Naisen suurempi rasvam\u00e4\u00e4r\u00e4, joka edelleen lis\u00e4\u00e4ntyy raskauden aikana, on tarkoituksenmukainen varsinkin imetyksen kannalta.\u00a0 Raskauden aikana saatavia tuloksia tulkitaankin varovaisemmin, mutta synnytyksen j\u00e4lkeen menetelm\u00e4ll\u00e4 voi n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti seurata painon muutosta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mist\u00e4 kehomme koostuu\u2026? Kehomme sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 rasvaa ja rasvatonta kudosta. Rasvaton kudos koostuu lihaksista, vedest\u00e4, luustosta ja sis\u00e4elimist\u00e4. El\u00e4vien ihmisten kehon koostumusta ei voida mitata suoraan, vaan kehon koostumuksen arviointia varten on mitattava jokin kehon ominaisuus, esimerkiksi kehon tilavuus. N\u00e4ist\u00e4 tuloksista saadaan laskettua kehon koostumus. Raskausdiabetes ja Ravinto \u2013tutkimuksessa kehonkoostumus mitataan BOD POD \u2013kehonkoostumuslaitteella, joka on … Jatka lukemista Paljonko kehossasi on rasvaa ja lihasta? Kehonkoostumusmittaus uudella laitteella<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-42","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=42"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":67,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42\/revisions\/67"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=42"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=42"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=42"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}