{"id":426,"date":"2015-11-27T15:14:05","date_gmt":"2015-11-27T13:14:05","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=426"},"modified":"2015-12-04T08:58:20","modified_gmt":"2015-12-04T06:58:20","slug":"terveisia-euroopan-ravitsemuskongressista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/terveisia-euroopan-ravitsemuskongressista\/","title":{"rendered":"Terveisi\u00e4 Euroopan Ravitsemuskongressista!"},"content":{"rendered":"<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"irc_mi\" src=\"https:\/\/www.fensnutrition.eu\/images\/conferences\/2015.png\" alt=\"\" width=\"500\" height=\"375\" \/><\/p>\n<p>Kahdestoista <a href=\"http:\/\/www.fensberlin2015.org\/\" target=\"_blank\">Euroopan Ravitsemuskongressi (FENS 2015) <\/a>pidettiin lokakuun lopulla Berliiniss\u00e4. Kongressi pidet\u00e4\u00e4n nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein ja paikalle saapuu alan asiantuntijoita sek\u00e4 Euroopasta ett\u00e4 my\u00f6s Euroopan ulkopuolelta. T\u00e4ll\u00e4 kertaa mukana oli noin kaksi tuhatta osallistujaa, ja joukossa my\u00f6s kaksi tutkimusryhm\u00e4mme edustajaa.<\/p>\n<p>Kongressi k\u00e4sittelee uusia tutkimusl\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 ravitsemuksen alalta, kuten eri ruokavalioita, ravitsemuksen vaikutusta terveyteen eri ik\u00e4ryhmiss\u00e4 ja my\u00f6s kulutukseen liittyvi\u00e4 seikkoja kuten ruuan valintaa liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Uusien havaintojen hy\u00f6dynt\u00e4minen p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 ravitsemuksessa on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 teema ja yhdist\u00e4\u00e4 siten tutkimuksista saadun tiedon esimerkiksi ravitsemussuosituksiin. Ravitsemuksen lis\u00e4ksi nostettiin esiin my\u00f6s liikunnan vaikutus terveyteen.<\/p>\n<p>Kongressin anti oli hyv\u00e4 ja esill\u00e4 oli mielenkiintoisia tuloksia. Kongressi mahdollisti my\u00f6s muiden asiantuntijoiden ja tutkijoiden tapaamista ja verkostoitumista ja keskustelua oman tutkimusaiheen ymp\u00e4rill\u00e4. Esittelimme my\u00f6s kaksi tutkimusryhm\u00e4mme tutkimusta. Toinen tutkimus koski kokeellista tutkimusta probiooteilla ja kala\u00f6ljyll\u00e4 ja toinen tutkimus liittyi ravinnon merkitykseen suoliston l\u00e4p\u00e4isevyydess\u00e4. N\u00e4m\u00e4 olivat viel\u00e4 alustavia tutkimuksia ja tarvitaan viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 vahvistusta ihmisill\u00e4, jotta voidaan tehd\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n soveltuvia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Ja t\u00e4st\u00e4h\u00e4n on juuri kyse k\u00e4ynniss\u00e4 olevassa Raskaus- ja ravintotutkimuksessa.<\/p>\n<p><strong>Ravitsemuskongressin kuulumisia<\/strong><\/p>\n<p>Euroopan Ravitsemuskongressissa esiteltiin uusia tutkimuksia liittyen odotusaikaan ja lapsen terveyteen. Aktiivisen tutkimuksen kohteena n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan lapsen suolistomikrobiston kehittyminen, \u00e4idin ylipainon vaikutus lapsen terveyteen, ravitsemuksen vaikutus raskauteen ja raskauden aikainen probioottien k\u00e4ytt\u00f6. N\u00e4m\u00e4 samat tekij\u00e4t ovat kiinnostuksen kohteena my\u00f6s FOPP-tutkimuksessa. My\u00f6s muita ajankohtaisia aiheita oli esill\u00e4, kuten varhaisen ravitsemuksen vaikutus lapsen my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n terveyteen ja neurologiseen kehitykseen k\u00e4ytt\u00e4en tutkimusmenetelm\u00e4n\u00e4 niinkin tarkkaa menetelm\u00e4\u00e4 kuin aivojen kuvantaminen. My\u00f6s \u00e4idinmaidonkorvikkeen sis\u00e4lt\u00f6 oli esill\u00e4 ja erityisesti sen koostumuksen optimointi rintamaitoon verrattuna.<\/p>\n<p>Koska n\u00e4it\u00e4 ravitsemuskongresseja j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein, voidaan olettaa ett\u00e4 seuraavassa eli kolmannessatoista Euroopan Ravitsemuskongressissa, joka j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Dublinissa, my\u00f6s FOPP-tutkimuksen tulokset ovat varmasti esill\u00e4!<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 uutta rasvojen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4?<\/strong><\/p>\n<p>Rasvakeskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n vilkkaasti sek\u00e4 somessa ett\u00e4 tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4. Euroopan Ravitsemuskongressissa keskustelu aiheen ymp\u00e4rill\u00e4 keskittyi tieteellisiin tutkimustuloksiin, joista saatujen havaintojen perusteella pohdittiin eri rasvalaatujen vaikutusta terveyteen. Edelleen tieteellinen todistusaineisto tukee, ett\u00e4 tyydyttym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t rasvahapot (pehme\u00e4t rasvat) ovat tyydyttyneit\u00e4 rasvahappoja (kovat rasvat) edullisempia mm. syd\u00e4ntautien kehittymisen kannalta.\u00a0 Tyydyttyneet rasvahapot mm. lis\u00e4\u00e4v\u00e4t huonon LDL-kolesterolin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, joka on riskitekij\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonitaudeille. Terveyteen ep\u00e4edullisesti vaikuttaa my\u00f6s teolliset trans-rasvahapot, hy\u00f6dyllisi\u00e4 vaikutuksia liittyy monityydyttym\u00e4tt\u00f6miin rasvahappoihin. Suomessa onneksi trans-rasvahappoja saadaan moniin muihin maihin verrattuna hyvin pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n<p>Oleellista n\u00e4iss\u00e4 tutkimuksissa on se millaisia muutoksia ravinnossa tehd\u00e4\u00e4n: kun v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n jotain ruokaa tai ravintoainetta yleens\u00e4 tilalle tulee jotain muuta. N\u00e4iss\u00e4 tutkimuksissa on vertailtu mm. rasvan laatua muuttamalla rasvan l\u00e4hdett\u00e4, jolloin saadaan selvyytt\u00e4 mm. eri rasvahappojen vaikutuksesta terveyteen. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen hiilihydraateilla, joissa ei ole kuitua (esimerkiksi vaalea leip\u00e4, leivonnaiset) ei tuota toivottua hy\u00f6ty\u00e4, korvaus runsaskuituisilla hiilihydraateilla sen sijaan on veren rasva-arvojen kannalta hy\u00f6dyllist\u00e4, sanoin kuin tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen tyydyttym\u00e4tt\u00f6mill\u00e4 rasvahapoilla. T\u00e4m\u00e4 on syyt\u00e4 ottaa huomioon kun vertaillaan eri tutkimustulosten tulkintoja. Lis\u00e4\u00e4 tutkimusta tarvitaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n mik\u00e4 on terveyden kannalta optimaalisin suhde korvattaville rasvanlaaduille. Aika hyv\u00e4 konsensus tutkijoiden joukossa vallitsee kuitenkin siit\u00e4 millainen ruokavalio on terveyden kannalta hy\u00f6dyllinen. Suomalaisessa ruokavaliossa t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmi\u00e4 ja t\u00e4ysviljaa, erityisesti ruista, sek\u00e4 kalaa, kasvis\u00f6ljyj\u00e4 ja mm. rasvattomia maitotuotteita.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kahdestoista Euroopan Ravitsemuskongressi (FENS 2015) pidettiin lokakuun lopulla Berliiniss\u00e4. Kongressi pidet\u00e4\u00e4n nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein ja paikalle saapuu alan asiantuntijoita sek\u00e4 Euroopasta ett\u00e4 my\u00f6s Euroopan ulkopuolelta. T\u00e4ll\u00e4 kertaa mukana oli noin kaksi tuhatta osallistujaa, ja joukossa my\u00f6s kaksi tutkimusryhm\u00e4mme edustajaa. Kongressi k\u00e4sittelee uusia tutkimusl\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 ravitsemuksen alalta, kuten eri ruokavalioita, ravitsemuksen vaikutusta terveyteen eri ik\u00e4ryhmiss\u00e4 ja my\u00f6s &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/terveisia-euroopan-ravitsemuskongressista\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Terveisi\u00e4 Euroopan Ravitsemuskongressista!<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,10,1],"tags":[],"class_list":["post-426","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista","category-ravitsemus","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/426","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=426"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/426\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":432,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/426\/revisions\/432"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=426"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=426"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=426"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}