{"id":451,"date":"2016-01-22T12:41:36","date_gmt":"2016-01-22T10:41:36","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=451"},"modified":"2016-01-20T11:46:09","modified_gmt":"2016-01-20T09:46:09","slug":"raskauspahoinvointi-osa-1","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/raskauspahoinvointi-osa-1\/","title":{"rendered":"Raskauspahoinvointi, osa 1"},"content":{"rendered":"<p>T\u00e4st\u00e4 alkaa uusi juttusarjamme raskauspahoinvoinnista. Ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ilmi\u00f6t\u00e4 yleisesti, toisessa osassa kerrotaan\u00a0pahoinvoinnin haitoista sek\u00e4 mahdollisista hy\u00f6dyist\u00e4, ja viimeisess\u00e4 osassa hoitomahdollisuuksista.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2015\/12\/kuva-raskaus2.png\" rel=\"attachment wp-att-434\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-434 aligncenter\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2015\/12\/kuva-raskaus2.png\" alt=\"kuva raskaus2\" width=\"349\" height=\"292\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2015\/12\/kuva-raskaus2.png 2865w, https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2015\/12\/kuva-raskaus2-300x251.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2015\/12\/kuva-raskaus2-768x643.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2015\/12\/kuva-raskaus2-1024x857.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 349px) 100vw, 349px\" \/><\/a><\/p>\n<p><strong>Yleisyys<\/strong><\/p>\n<p>Pahoinvointia ja oksentelua ilmenee kolmella nelj\u00e4st\u00e4 raskaana olevasta alkuraskauden aikana. Se on yleist\u00e4 etenkin raskauden alkuvaiheessa, n. 4.\u201316. raskausviikolla, ja pienell\u00e4 osalla naisista pahoinvointi kest\u00e4\u00e4 jopa raskauden loppuun saakka. Pahoinvoinnin alku- ja loppuajankohta vaihtelevat odottajasta toiseen ja my\u00f6s saman odottajan eri raskauksissa. Vain 1 %:lla oireet ovat vaikeita, jolloin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n termi\u00e4 hyperemesis gravidarum, runsas raskaudenaikainen oksentelu. Raskauspahoinvoinnin syyt\u00e4 ei tunneta.<\/p>\n<p><strong>Raskauspahoinvointiin vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Tutkimuksissa on havaittu tilastollinen yhteys raskauspahoinvoinnin esiintyvyyden ja tiettyjen tekij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4. Vaikutusmekanismit ovat huonommin tunnettuja. Tilastollinen yhteys ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita syy-yhteytt\u00e4. Stressin ja pahoinvoinnin yhteys on tyypillinen esimerkki tilanteesta, jossa ei aina tiedet\u00e4, kumpi oli ensin, koska stressin on todettu vaikeuttavan pahoinvointia ja pahoinvoinnin stressi\u00e4.<\/p>\n<p>Raskauspahoinvointia on enemm\u00e4n monikkoraskauksissa kuin yhden siki\u00f6n raskauksissa. Siki\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja raskauspahoinvoinnin v\u00e4linen korrelaatio on yksi selvimmist\u00e4 ja todettu useissa tutkimuksissa. Syyn arvellaan olevan hormonaalinen: monisiki\u00f6raskaudessa istukkahormonin pitoisuus on korkeampi kuin yhden siki\u00f6n raskaudessa, ja korkeamman hormonipitoisuuden on todettu vaikuttavan pahoinvointiin.<\/p>\n<p>Aiempien raskauksien suurenevan m\u00e4\u00e4r\u00e4n on todettu lis\u00e4\u00e4v\u00e4n raskauspahoinvoinnin esiintyvyytt\u00e4 ja kestoa ja aikaistavan pahoinvoinnin alkua. Vaikutusmekanismia ei tunneta.<\/p>\n<p>Joissakin tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 tytt\u00f6siki\u00f6iden kohdalla pahoinvointia esiintyy jonkin verran enemm\u00e4n kuin poikasiki\u00f6iden kohdalla. Ero on pieni, eik\u00e4 yhteytt\u00e4 ole havaittu kaikissa tutkimuksissa.<\/p>\n<p>Normaalipainoisten on todettu k\u00e4rsiv\u00e4n raskauspahoinvoinnista tilastollisesti hieman v\u00e4hemm\u00e4n kuin ali- tai ylipainoisten. \u00c4idin ylipainon on todettu lis\u00e4\u00e4v\u00e4n raskauspahoinvoinnin esiintyvyytt\u00e4 ja aikaistavan pahoinvoinnin alkua jonkin verran ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4n selv\u00e4sti pahoinvoinnin kestoa. Vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta syy saattaa olla hormonaalinen. Rasvakudoksen tutkimus on osoittanut, ettei rasvakudos ole vain passiivinen energiavarasto, vaan aktiivista, hormoneja tuottavaa kudosta, joka vaikuttaa koko elimist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>Useissa tutkimuksissa on havaittu raskauspahoinvointia esiintyv\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n i\u00e4n my\u00f6t\u00e4. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 20 000 odottavan \u00e4idin tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 esiintyvyys on korkein 21-25-vuotiailla.<\/p>\n<p>Tupakoinnin on havaittu olevan yhteydess\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4n raskauspahoinvoinnin esiintymiseen. Syyn arvellaan liittyv\u00e4n istukan toimintaan: tupakointi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 istukan verenkiertoa, jolloin istukka tuottaa v\u00e4hemm\u00e4n raskaushormonia. Tupakointi on siis haitallista lapselle ja tupakoinnin lopettaminen parantaa istukan toimintaa. Monet \u00e4idit ovat huomanneet tupakansavun ja -hajun aiheuttavan pahoinvointia, mik\u00e4 auttaa tupakoinnin lopettamisessa. Osa tutkijoista arveleekin, ett\u00e4 tupakoinnin vaikutus pahoinvointiin voi olla tilastoharhaa: ne, jotka eiv\u00e4t voi pahoin, saattavat jatkaa tupakointia raskauden aikana, ja ne, jotka voivat pahoin, lopettavat tupakoinnin, koska kokevat sen lis\u00e4\u00e4v\u00e4n pahoinvointia.<\/p>\n<p>Kilpirauhasen liikatoimintaa sairastavilla raskauspahoinvointi on voimakkaampaa kuin muilla.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong> Turun Yliopiston Lopu Jo \u2013tutkimuksen internetsivut http:\/\/lopujo.fi\/ ja Duodecim Terveyskirjasto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4st\u00e4 alkaa uusi juttusarjamme raskauspahoinvoinnista. Ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ilmi\u00f6t\u00e4 yleisesti, toisessa osassa kerrotaan\u00a0pahoinvoinnin haitoista sek\u00e4 mahdollisista hy\u00f6dyist\u00e4, ja viimeisess\u00e4 osassa hoitomahdollisuuksista. Yleisyys Pahoinvointia ja oksentelua ilmenee kolmella nelj\u00e4st\u00e4 raskaana olevasta alkuraskauden aikana. Se on yleist\u00e4 etenkin raskauden alkuvaiheessa, n. 4.\u201316. raskausviikolla, ja pienell\u00e4 osalla naisista pahoinvointi kest\u00e4\u00e4 jopa raskauden loppuun saakka. Pahoinvoinnin alku- ja loppuajankohta &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/raskauspahoinvointi-osa-1\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Raskauspahoinvointi, osa 1<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-451","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/451","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=451"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/451\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":452,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/451\/revisions\/452"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=451"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=451"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=451"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}