{"id":456,"date":"2016-02-04T10:26:27","date_gmt":"2016-02-04T08:26:27","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=456"},"modified":"2016-01-28T10:30:22","modified_gmt":"2016-01-28T08:30:22","slug":"raskauspahoinvointi-osa2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/raskauspahoinvointi-osa2\/","title":{"rendered":"Raskauspahoinvointi, osa2"},"content":{"rendered":"

Raskauspahoinvointiin liittyvi\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja<\/strong><\/p>\n

Oksentelu tai voimakkaampikaan pahoinvointi ei vaaranna raskauden ennustetta eik\u00e4 vaurioita siki\u00f6t\u00e4. Raskauspahoinvoinnilla on joitakin suotuisia vaikutuksia, esimerkiksi pienempi keskenmenon todenn\u00e4k\u00f6isyys. Raskauspahoinvoinnista k\u00e4rsivien \u00e4itien lapset my\u00f6s syntyv\u00e4t hieman useammin t\u00e4ysiaikaisina. Lis\u00e4ksi voimakkaasta pahoinvoinnista k\u00e4rsineiden \u00e4itien lapsilla on todettu olevan tilastollisesti hieman v\u00e4hemm\u00e4n synnynn\u00e4isi\u00e4 ep\u00e4muodostumia kuin lapsilla, joiden \u00e4idit eiv\u00e4t ole k\u00e4rsineet pahoinvoinnista. Tutkimusten mukaan \u00e4idin pahoinvointi ei aiheuta haittaa lapsen hermoston kehitykselle, p\u00e4invastoin: \u00e4lykkyyden eri osa-alueita mittaavissa testeiss\u00e4 raskauspahoinvoinnista k\u00e4rsineiden \u00e4itien lapset ovat saaneet jonkin verran keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 parempia tuloksia.<\/p>\n

Voimakas oksentelu voi aiheuttaa elimist\u00f6n kuivumista, mist\u00e4 voi seurata joskus vakaviakin haittoja \u00e4idille. Elimist\u00f6n happo-em\u00e4stasapaino voi my\u00f6s h\u00e4iriinty\u00e4. Siki\u00f6 saa yleens\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti ravintoa, vaikka \u00e4iti ei saisikaan sy\u00f6ty\u00e4 kunnolla. \u00c4idin voinnin kannalta nestetasapainon korjaus tarvittaessa suonensis\u00e4isesti on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Suomalaistutkimuksen mukaan pahoinvoinnista ja oksentelusta k\u00e4rsiv\u00e4t raskaana olevat sy\u00f6v\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4n lihaa saaden ravinnosta v\u00e4hemm\u00e4n proteiineja ja enemm\u00e4n hiilihydraatteja kuin ne, joilla pahoinvointia ei esiintynyt. Toisaalta proteiinin saanti oli suosituksiin n\u00e4hden t\u00e4ysin riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja hiilihydraatteja olisi voinut saada enemm\u00e4nkin. Pahoinvoinnista k\u00e4rsiv\u00e4t saivat my\u00f6s ravinnosta ja vitamiinilisist\u00e4 tilastollisesti v\u00e4hemm\u00e4n B12-vitamiinia, magnesiumia ja sinkki\u00e4 kuin ne, joilla ei pahoinvointia esiintynyt, mutta n\u00e4idenkin vitamiinien saanti oli suositusten mukaista. Vain D-vitamiinin ja foolihapon saannit olivat suosituksiin n\u00e4hden riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 molemmissa ryhmiss\u00e4 pahoinvoinnista riippumatta. Eritt\u00e4in harvoin raskauspahoinvointiin liittyv\u00e4 B6- ja B12-vitamiinien puute voi aiheuttaa \u00e4\u00e4reisneuropatiaa, jonka oireita voivat olla esimerkiksi ihon ja raajojen puutuminen, pistely ja kipu. Oksentelu voi my\u00f6s johtaa harvinaiseen natriumin puutteeseen, jonka nopea korjaaminen saattaa aiheuttaa vaarallisia hermostovaikutuksia, kuten mm. puheh\u00e4iri\u00f6 ja nielemisvaikeudet.<\/p>\n

Oksentelu ja mahanesteen nousu ruokatorveen voivat aiheuttaa ruokatorven tulehduksen. T\u00e4m\u00e4n hoito kannattaa, koska hoitamattomana se voi vaikeuttaa pahoinvointia. Monia ruokatorven tulehduksen hoitoon k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s raskauden aikana.<\/p>\n

Oksentelu ja ravinnon puute vaikuttavat my\u00f6s maksan toimintaan. Maksaentsyymien m\u00e4\u00e4r\u00e4 veress\u00e4 voi kohota. Ravinnonsaannin korjaantuminen palauttaa maksan toiminnan taas normaaliksi.<\/p>\n

Raskauspahoinvointi rasittaa hampaita kahdella tavalla: oksentaminen aiheuttaa kiilteen ohentumista ja tihe\u00e4 sy\u00f6minen aiheuttaa happohy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4, jotka altistavat reikiintymiselle. Raskauspahoinvoinnin aikana hampaiden harjaus ei ole aivan yksinkertainen asia. Aamupalan tai oksentamisen j\u00e4lkeen suu kannattaa huuhtoa vedell\u00e4 ja katkaista happohy\u00f6kk\u00e4ys ksylitolilla ja odottaa jonkin aikaa ennen kuin harjaa hampaat.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Turun Yliopiston Lopu Jo \u2013tutkimuksen internetsivut http:\/\/lopujo.fi\/<\/u><\/a><\/p>\n

Latva-Pukkila U, Isolauri E, Laitinen K. Dietary and clinical impacts of nausea and vomiting during pregnancy. J Hum Nutr Diet. 2010 Feb;23(1):69-77<\/p>\n

Duodecim Terveyskirjasto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Raskauspahoinvointiin liittyvi\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja Oksentelu tai voimakkaampikaan pahoinvointi ei vaaranna raskauden ennustetta eik\u00e4 vaurioita siki\u00f6t\u00e4. Raskauspahoinvoinnilla on joitakin suotuisia vaikutuksia, esimerkiksi pienempi keskenmenon todenn\u00e4k\u00f6isyys. Raskauspahoinvoinnista k\u00e4rsivien \u00e4itien lapset my\u00f6s syntyv\u00e4t hieman useammin t\u00e4ysiaikaisina. Lis\u00e4ksi voimakkaasta pahoinvoinnista k\u00e4rsineiden \u00e4itien lapsilla on todettu olevan tilastollisesti hieman v\u00e4hemm\u00e4n synnynn\u00e4isi\u00e4 ep\u00e4muodostumia kuin lapsilla, joiden \u00e4idit eiv\u00e4t ole k\u00e4rsineet … Jatka lukemista Raskauspahoinvointi, osa2<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-456","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/456","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=456"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/456\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":457,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/456\/revisions\/457"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=456"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=456"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=456"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}