{"id":465,"date":"2016-02-18T13:26:07","date_gmt":"2016-02-18T11:26:07","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=465"},"modified":"2016-02-18T13:26:07","modified_gmt":"2016-02-18T11:26:07","slug":"raskauspahoinvointi-osa-3","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/raskauspahoinvointi-osa-3\/","title":{"rendered":"Raskauspahoinvointi, osa 3"},"content":{"rendered":"

Raskauspahoinvoinnin hoito<\/strong><\/p>\n

Useimmiten raskauspahoinvoinnin\u00a0oireet eiv\u00e4t haittaa\u00a0normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4. Moni kuitenkin joutuu muuttamaan ruokavaliotaan, ja on hyv\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kahvi, happamat ja kovin maustetut ruoat pois. Kannattaa sy\u00f6d\u00e4 usein sek\u00e4 juoda nesteit\u00e4, jotka tuntuvat parhaiten pysyv\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4. Vatsan toiminta hidastuu raskauden aikana hormonien vaikutuksesta. Ruoansulatusta helpottaa, kun sy\u00f6 pieni\u00e4 annoksia, sy\u00f6 rauhallisesti ja pureskelee ruoan hyvin. Pienet v\u00e4lipalat kannattaa muistaa, koska n\u00e4r\u00e4stys ja pahoinvointi voimistuvat tyhj\u00e4ll\u00e4 vatsalla. \u00c4rsytt\u00e4vi\u00e4 hajuja ja makuja kannattaa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Rasvainen ja kovin maustettua ruoka voi vaikeuttaa pahoinvointia. Ummetuksen hoidossa kuitupitoinen ruokavalio on t\u00e4rke\u00e4. Lis\u00e4ksi voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ummetusl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4.<\/p>\n

B6-vitamiini eli pyridoksiini on er\u00e4iss\u00e4 lumekontrolloiduissa tutkimuksissa todettu toimivaksi ja turvalliseksi hoidoksi raskauspahoinvointiin. Eri tutkimusten tulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia. Ravinnosta B6-vitamiinia saadaan erityisesti el\u00e4inkunnan tuotteista; lihasta, kalasta, munankeltuaisesta ja maidosta, sek\u00e4 hiivasta ja t\u00e4ysjyv\u00e4viljasta. V\u00e4himm\u00e4issaantisuositus raskaana olevilla naisilla on 1,5 mg p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ja yleens\u00e4 t\u00e4m\u00e4 toteutuu hyvin suomalaisnaisten ruokavaliossa, jossa pyridoksiinin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen saanti on 1,6 mg p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. B6-vitamiinia saa my\u00f6s apteekista ilman resepti\u00e4 ja sit\u00e4 on monissa raskausajan monivitamiinivalmisteissa. Pyridoksiinin toimintatapaa pahoinvoinnin v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 ei tunneta. Useimmin suositeltu tehokas annos on 10-25 mg kolmesti p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 naiset, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t monivitamiinivalmisteita s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti jo ennen raskaaksi tuloa ja alkuraskauden aikana, kokivat v\u00e4hemm\u00e4n pahoinvointia kuin vertailuryhm\u00e4n naiset. Vitamiinivalmisteen k\u00e4yt\u00f6n aloittaminen heti raskauden alussa voi auttaa helpottamaan pahoinvointia.<\/p>\n

Vatsanpohjan sulkijalihas l\u00f6ystyy raskauden aikana hormonien vaikutuksesta. Sulkijalihaksen rentoutuessa mahan sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 voi nousta ruokatorveen, mik\u00e4 aiheuttaa polttavaa tunnetta, n\u00e4r\u00e4styst\u00e4. N\u00e4r\u00e4stys voi pahentaa pahoinvointia, muttei yksin\u00e4\u00e4n aiheuta sit\u00e4. Hyperemeesin ja n\u00e4r\u00e4styksen esiintyvyyden v\u00e4lill\u00e4 ei ole havaittu yhteytt\u00e4, mutta jos n\u00e4r\u00e4styst\u00e4 on jo alkuraskauden aikana yht\u00e4 aikaa raskauspahoinvoinnin kanssa, se voi vaikeuttaa tilannetta. N\u00e4r\u00e4styst\u00e4 voi helpottaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 maitotuotteita ja nukkumalla s\u00e4ngyn p\u00e4\u00e4ty koholla, jolloin mahaneste ei p\u00e4\u00e4se nousemaan ruokatorveen niin helposti. N\u00e4r\u00e4styksen hoitoon on my\u00f6s raskauden aikana turvallisiksi todettuja l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4.<\/p>\n

Jos oksentelu on pitkittynyt eiv\u00e4tk\u00e4 nesteetk\u00e4\u00e4n pysy sis\u00e4ll\u00e4, kannattaa tilanne rauhoittaa sairaalassa laskimonsis\u00e4isell\u00e4 nestehoidolla, joka v\u00e4hent\u00e4\u00e4 oksentelua.<\/p>\n

Raskauspahoinvoinnin l\u00e4\u00e4kehoidosta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 aina l\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Kaikki l\u00e4\u00e4kkeet eiv\u00e4t tehoa kaikille, ja raskaana olevien naisten kohdalla l\u00e4\u00e4kehoidossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tarkkaa harkintaa siki\u00f6n turvallisuuden varmistamiseksi. Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jonkin verran l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 vaikean pahoinvoinnin hoitoon. Pahoinvointia voivat hillit\u00e4 er\u00e4\u00e4t antihistamiinit sek\u00e4 metoklopramidi. N\u00e4iden l\u00e4\u00e4kkeiden tehosta ei kuteinkaan ole kunnon tieteellist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, mutta niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n turvallisena raskauden aikana.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong>:<\/p>\n

Duodecim Terveyskirjasto<\/p>\n

Turun Yliopiston Lopu Jo \u2013tutkimuksen internetsivut http:\/\/lopujo.fi\/<\/u><\/a><\/p>\n

Finravinto 2012 -tutkimus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Raskauspahoinvoinnin hoito Useimmiten raskauspahoinvoinnin\u00a0oireet eiv\u00e4t haittaa\u00a0normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4. Moni kuitenkin joutuu muuttamaan ruokavaliotaan, ja on hyv\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kahvi, happamat ja kovin maustetut ruoat pois. Kannattaa sy\u00f6d\u00e4 usein sek\u00e4 juoda nesteit\u00e4, jotka tuntuvat parhaiten pysyv\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4. Vatsan toiminta hidastuu raskauden aikana hormonien vaikutuksesta. Ruoansulatusta helpottaa, kun sy\u00f6 pieni\u00e4 annoksia, sy\u00f6 rauhallisesti ja pureskelee ruoan hyvin. Pienet v\u00e4lipalat … Jatka lukemista Raskauspahoinvointi, osa 3<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-465","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/465","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=465"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/465\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":466,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/465\/revisions\/466"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=465"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=465"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=465"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}