{"id":539,"date":"2016-06-10T12:00:19","date_gmt":"2016-06-10T10:00:19","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=539"},"modified":"2016-05-02T13:20:41","modified_gmt":"2016-05-02T11:20:41","slug":"539-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/539-2\/","title":{"rendered":"Ruoka raskausaikana"},"content":{"rendered":"


\n<\/a>\"image6\"<\/a><\/p>\n

Raskauden aikana tarvitaan vain v\u00e4h\u00e4n lis\u00e4energiaa, mutta monien ravintoaineiden tarve kasvaa. Ravintoaineita tarvitaan siki\u00f6n kudosten kasvuun sek\u00e4 istukan, kohdun tms. kasvuun. \u00c4idille kertyy my\u00f6s rasvavarastoja, joilla valmistaudutaan synnytyksen j\u00e4lkeiseen aikaan ja vauvan ruokintaan rintamaidolla. Koska energiaa tarvitaan vain hivenen enemm\u00e4n ja l\u00e4hinn\u00e4 vasta loppuraskaudessa, turvataan lis\u00e4\u00e4ntynyt vitamiinien ja kivenn\u00e4isaineiden tarve ruokavalion ravintoainetiheytt\u00e4 nostamalla. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 sy\u00f6d\u00e4\u00e4n sellaisia elintarvikkeita, joista saa runsaasti suojaravintoaineita, kuten kasviksia, marjoja ja hedelmi\u00e4 tai v\u00e4h\u00e4rasvaisia maitovalmisteita sek\u00e4 t\u00e4ysjyv\u00e4viljavalmisteita ja sy\u00f6d\u00e4\u00e4n vain harvoin ja pieniss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin energiapommeja, kuten leivonnaisia, suklaata tai vaikkapa kermaperunoita. Sopivaa painonnousua raskauden aikana seurataan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti neuvolassa, joten sen mukaan voi s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 sy\u00f6dyn ruuan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Ravinnon laatuasiat on hyv\u00e4 laittaa kuntoon mielell\u00e4\u00e4n jo ennen raskautta, mutta viimeist\u00e4\u00e4n raskauden alkuvaiheessa.<\/p>\n

Raskauden aikana t\u00e4st\u00e4kin blogista jo tutuksi tullut ruokavalio riitt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lle. Odottava \u00e4iti ja siki\u00f6 saavat tyydytetty\u00e4 ravintoaineiden tarpeensa, kun \u00e4iti sy\u00f6 monipuolista ruokavaliota. Foolihappolis\u00e4<\/strong> tulisi olla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo ennen raskautta ja raskausaikana otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n viel\u00e4 D-vitamiinilis\u00e4<\/strong>. Suositeltava m\u00e4\u00e4r\u00e4 D-vitamiinia ravintolis\u00e4n\u00e4 on 10 mg per p\u00e4iv\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on sopiva m\u00e4\u00e4r\u00e4 raskauden ajan tarpeeseen ja valmisteen rinnalla saadaan D-vitamiinia ravinnosta mm. kalasta, kananmunasta ja D-vitamiinilla t\u00e4ydennetyist\u00e4 nestem\u00e4isist\u00e4 maitovalmisteista ja levitteist\u00e4. Odottava \u00e4iti saattaa tarvita my\u00f6s kalsium- tai rautalis\u00e4n, mutta n\u00e4iden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ravintolis\u00e4n\u00e4 on hyv\u00e4 keskustella neuvolassa. Rautalis\u00e4 aloitetaan vasta hemoglobiinim\u00e4\u00e4ritysten perusteella. Raskauden aikana hemoglobiini laskee veren tilavuuden kasvun seurauksena. Rautalis\u00e4 on tarpeen vasta, jos alkuraskaudessa hemoglobiinitaso laskee alle 110 g\/l ja my\u00f6hemmin raskaudessa alle 100 g\/l. Ruuasta rautaa saa hyvin lihasta, mutta my\u00f6s ruisleiv\u00e4st\u00e4, pavuista, herneist\u00e4 ja tummanvihreist\u00e4 kasviksista. Kasvikunnasta saatavan raudan imeytymist\u00e4 tehostaa C-vitamiinipitoisen ruuan nauttiminen samaan aikaan.<\/p>\n

\"Dvitamiini\"<\/a><\/p>\n

Kirjallisuus: Sy\u00f6d\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Raskauden aikana tarvitaan vain v\u00e4h\u00e4n lis\u00e4energiaa, mutta monien ravintoaineiden tarve kasvaa. Ravintoaineita tarvitaan siki\u00f6n kudosten kasvuun sek\u00e4 istukan, kohdun tms. kasvuun. \u00c4idille kertyy my\u00f6s rasvavarastoja, joilla valmistaudutaan synnytyksen j\u00e4lkeiseen aikaan ja vauvan ruokintaan rintamaidolla. Koska energiaa tarvitaan vain hivenen enemm\u00e4n ja l\u00e4hinn\u00e4 vasta loppuraskaudessa, turvataan lis\u00e4\u00e4ntynyt vitamiinien ja kivenn\u00e4isaineiden tarve ruokavalion ravintoainetiheytt\u00e4 nostamalla. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan … Jatka lukemista Ruoka raskausaikana<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,10],"tags":[],"class_list":["post-539","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-raskaus","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/539","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=539"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/539\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":549,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/539\/revisions\/549"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=539"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=539"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=539"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}