{"id":543,"date":"2016-06-23T12:00:01","date_gmt":"2016-06-23T10:00:01","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=543"},"modified":"2016-06-16T14:08:29","modified_gmt":"2016-06-16T12:08:29","slug":"raskausdiabetes-ja-ravinto-tutkimuksen-osallistujien-ravinnonsaanti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/raskausdiabetes-ja-ravinto-tutkimuksen-osallistujien-ravinnonsaanti\/","title":{"rendered":"Raskausdiabetes ja Ravinto- tutkimuksen osallistujien ravinnonsaanti"},"content":{"rendered":"<p>Kerron t\u00e4ss\u00e4 blogi-kirjoituksessa Pro gradu \u2013tutkielmastani, jossa selvitet\u00e4\u00e4n naisten raskaudenaikaista ravinnonsaantia. Tutkimuksen lopulliset tulokset tulevat toki viel\u00e4 tarkentumaan tutkimuksen edetess\u00e4, kunhan saamme ker\u00e4tty\u00e4 kasaan koko aineiston. Laskin 99 tutkimukseen osallistuneen \u00e4idin ruokap\u00e4iv\u00e4kirjoista energian ja ravintoaineiden saannin alku- ja loppuraskaudessa. Tavoitteenani oli selvitt\u00e4\u00e4, onko tutkimukseen osallistuneiden naisten raskaudenaikainen ravinnonsaanti suomalaisten ravitsemussuositusten mukaista.<\/p>\n<p>Tulokset osoittivat, ett\u00e4 naisten ravinnonsaanti oli p\u00e4\u00e4osin kunnossa raskauden aikana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Ravinnonsaannissa oli suomalaisille tyypillisi\u00e4 ongelmakohtia: rasvan laatua tulisi parantaa ja kuitua saada enemm\u00e4n. Tyydyttyneen eli kovan rasvan saanti oli liiallista, mik\u00e4 onkin hyvin yleinen ongelma my\u00f6s ei-raskaana olevilla suomalaisilla. Liiallinen tyydyttyneen rasvan saanti voi lis\u00e4t\u00e4 esimerkiksi raskausdiabeteksen riski\u00e4. Tyydyttyneit\u00e4 rasvoja saadaan esimerkiksi rasvaisista liha- ja maitotuotteista sek\u00e4 leivonnaisista. Kokonaisrasvan saanti oli kuitenkin hienosti suositusten rajoissa alku- ja loppuraskaudessa.<\/p>\n<p>Hiilihydraatteja raskaana olevat naiset puolestaan saivat hieman suosituksia niukemmin loppuraskaudesta. Hiilihydraattien riitt\u00e4v\u00e4 saanti tukee solujen kasvua, sek\u00e4 elinten ja hermoston toimintaa, joten niit\u00e4 ei kannata v\u00e4ltell\u00e4 raskauden aikana. Lis\u00e4ksi kuidun saanti j\u00e4i selke\u00e4sti alle suosituksen, mik\u00e4 voi johtaa esimerkiksi ummetukseen ja vaikeuksiin painonhallinnassa. Positiivista on, ett\u00e4 tutkimukseemme osallistuneiden naisten sokerin saanti oli keskim\u00e4\u00e4rin suositusten mukaista raskauden aikana, vaikka useiden suomalaisten tutkimusten mukaan sokeria saadaan liikaa raskauden aikana.<\/p>\n<p>Raskaudenaikainen vitamiinien ja kivenn\u00e4isaineiden saanti ravinnosta oli monelta osin kunnossa, mutta my\u00f6s siin\u00e4 oli joitakin puutteita: erityisesti D-vitamiinin ja foolihapon saanti ravinnosta oli suosituksia v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4, foolihappoa saatiin vain noin puolet suositellusta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Foolihapolla on t\u00e4rke\u00e4 rooli lapsen keskushermoston kehityksess\u00e4, joten sen riitt\u00e4v\u00e4 saanti ravinnosta on tarpeellista. D-vitamiinia tarvitaan puolestaan kalsiumin imeytymiseen ja siten luuston vahvistumiseen. D-vitamiinia ja foolihappoa suositellaankin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi ravintolis\u00e4n\u00e4 koko raskausaikana ja foolihappoa jo ennen raskautta.<\/p>\n<p>Tulee kuitenkin muistaa, ett\u00e4 yksil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 voi olla huomattavia eroja ravinnonsaannissa. Sen vuoksi tutkimukseemme osallistuneiden naisten kannattaakin tarkastella ruokap\u00e4iv\u00e4kirjasta saamaansa palautetta, josta saa tietoa henkil\u00f6kohtaisesta ravintoaineiden tarpeesta!<\/p>\n<p>Terkuin Ella<\/p>\n<p>Lopuksi oikein hyv\u00e4\u00e4 juhannusta kaikille lukijoille!<a href=\"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2015\/07\/kes\u00e4kuva1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-362\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2015\/07\/kes\u00e4kuva1.jpg\" alt=\"kes\u00e4kuva1\" width=\"343\" height=\"457\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2015\/07\/kes\u00e4kuva1.jpg 540w, https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2015\/07\/kes\u00e4kuva1-225x300.jpg 225w\" sizes=\"auto, (max-width: 343px) 100vw, 343px\" \/><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kerron t\u00e4ss\u00e4 blogi-kirjoituksessa Pro gradu \u2013tutkielmastani, jossa selvitet\u00e4\u00e4n naisten raskaudenaikaista ravinnonsaantia. Tutkimuksen lopulliset tulokset tulevat toki viel\u00e4 tarkentumaan tutkimuksen edetess\u00e4, kunhan saamme ker\u00e4tty\u00e4 kasaan koko aineiston. Laskin 99 tutkimukseen osallistuneen \u00e4idin ruokap\u00e4iv\u00e4kirjoista energian ja ravintoaineiden saannin alku- ja loppuraskaudessa. Tavoitteenani oli selvitt\u00e4\u00e4, onko tutkimukseen osallistuneiden naisten raskaudenaikainen ravinnonsaanti suomalaisten ravitsemussuositusten mukaista. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 naisten &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/raskausdiabetes-ja-ravinto-tutkimuksen-osallistujien-ravinnonsaanti\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Raskausdiabetes ja Ravinto- tutkimuksen osallistujien ravinnonsaanti<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,8,10],"tags":[],"class_list":["post-543","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista","category-raskaus","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/543","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=543"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/543\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":582,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/543\/revisions\/582"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=543"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=543"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=543"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}