{"id":558,"date":"2016-09-09T12:00:42","date_gmt":"2016-09-09T10:00:42","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=558"},"modified":"2016-05-02T13:36:21","modified_gmt":"2016-05-02T11:36:21","slug":"aidinmaidosta-kiinteaan-ruokaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/aidinmaidosta-kiinteaan-ruokaan\/","title":{"rendered":"\u00c4idinmaidosta kiinte\u00e4\u00e4n ruokaan"},"content":{"rendered":"

Vauvaa ruokitaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n \u00e4idinmaidolla ensimm\u00e4iset 6 kuukautta ja osittain muun ruokinnan ohella vuoden ik\u00e4\u00e4n saakka. \u00c4idin maidon D-vitamiinipitoisuus on pieni, joten vauvalle annetaan 10 \u00b5\/vrk D-vitamiinia valmisteena kahden viikon i\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien. Kiinteit\u00e4 ruokia annetaan lapselle maisteluannoksina aikaisintaan 4 kk ja viimeist\u00e4\u00e4n 6 kk i\u00e4ss\u00e4. Rintamaito on edelleen p\u00e4\u00e4asiallista ravintoa kiinteisiin ruokiin totutellessa. Kaikki vauvat tarvitsevat kiinteit\u00e4 ruokia 6 kk i\u00e4st\u00e4 alkaen. T\u00e4ss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 rintamaidon ravintoainekoostumus ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n lapsen tarvetta.<\/p>\n

Kiinteist\u00e4 ruuista lapsi saa mm. sinkki\u00e4, rautaa ja proteiinia. T\u00e4ysimetetty vauva ei tarvitse vett\u00e4, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mehuja. Rintamaito riitt\u00e4\u00e4 tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s nesteen tarpeen. Kun lapsi alkaa sy\u00f6d\u00e4 kiinteit\u00e4, voi suuta huuhdella nokkamukista tarjotulla vedell\u00e4. Rintaruokintaa on hyv\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4, kun kiinteit\u00e4 ruokia aloitetaan maistella, t\u00e4m\u00e4 edist\u00e4\u00e4 suoliston kypsymist\u00e4. Jos rintamaidon puuttuessa vauva saa ainoastaan \u00e4idinmaidonkorviketta, voi kiinteiden ruokien sy\u00f6misen aloittaa jo 4 kk i\u00e4ss\u00e4 huomioiden kuitenkin lapsen yksil\u00f6lliset sy\u00f6misvalmiudet.<\/p>\n

Kiinteisiin ruokiin tutustumisvaiheessa, imetet\u00e4\u00e4n ensin lasta tai jos rintamaitoa ei ole, niin h\u00e4nelle annetaan \u00e4idinmaidonkorviketta ja sen j\u00e4lkeen maisteluannoksia kiinte\u00e4\u00e4 ruokaa. Miedon makuiset ruuat, kuten keitetyt perunat, kasvikset, marjat ja hedelm\u00e4t sopivat ensimm\u00e4isiksi ruuiksi. Ruuan koostumusta voi pehment\u00e4\u00e4 vauvalle sopivaksi lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 joukkoon pienen m\u00e4\u00e4r\u00e4n rintamaitoa tai vett\u00e4. Vauvalle tarjotaan jo alusta l\u00e4htien ruoka-aineita monipuolisesti. Noin 5 kk, tai viimeist\u00e4\u00e4n 6 kk i\u00e4ss\u00e4 vauvan ruokavaliota laajennetaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 viljavalmisteita puuroina sek\u00e4 kalaa, kanaa ja lihaa. Sileit\u00e4 soseita voi ryhty\u00e4 karkeuttamaan, kun lapsen suun motoriikka kehittyy ja h\u00e4nelle puhkeaa hampaita. L\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 vuoden ik\u00e4\u00e4 lapsi siirtyy sy\u00f6m\u00e4\u00e4n rakenteeltaan hyvin samanlaista ruokaa kuin muu perhe. Ruokaa, esim. lihaa voi viel\u00e4 hienontaa lapsen lautasella. Runsassokerisia ja suolaa sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 elintarvikkeita ja juomia ei anneta alle 1-vuotiaalle lapselle. Noin 10 kk i\u00e4ss\u00e4 lapsi voi ryhty\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hapanmaitovalmisteita ja vuoden i\u00e4ss\u00e4 rasvatonta maitoa ruokajuomana.<\/p>\n


\n\"bottle,stocksnap\"<\/strong><\/p>\n

Kirjallisuus: Sy\u00f6d\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vauvaa ruokitaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n \u00e4idinmaidolla ensimm\u00e4iset 6 kuukautta ja osittain muun ruokinnan ohella vuoden ik\u00e4\u00e4n saakka. \u00c4idin maidon D-vitamiinipitoisuus on pieni, joten vauvalle annetaan 10 \u00b5\/vrk D-vitamiinia valmisteena kahden viikon i\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien. Kiinteit\u00e4 ruokia annetaan lapselle maisteluannoksina aikaisintaan 4 kk ja viimeist\u00e4\u00e4n 6 kk i\u00e4ss\u00e4. Rintamaito on edelleen p\u00e4\u00e4asiallista ravintoa kiinteisiin ruokiin totutellessa. Kaikki vauvat tarvitsevat … Jatka lukemista \u00c4idinmaidosta kiinte\u00e4\u00e4n ruokaan<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,10],"tags":[],"class_list":["post-558","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-lapsi","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/558","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=558"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/558\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":560,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/558\/revisions\/560"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=558"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=558"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=558"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}