{"id":564,"date":"2016-10-07T12:00:43","date_gmt":"2016-10-07T10:00:43","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=564"},"modified":"2016-09-09T07:01:40","modified_gmt":"2016-09-09T05:01:40","slug":"vauva-oppii-syomaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/vauva-oppii-syomaan\/","title":{"rendered":"Vauva oppii sy\u00f6m\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"<p>Kiinteit\u00e4 ruokia annetaan lapselle maisteluannoksina aikaisintaan 4 kk ja viimeist\u00e4\u00e4n 6 kk i\u00e4ss\u00e4. Kiinteiden ruokien sy\u00f6minen edellytt\u00e4\u00e4 lapsen motorista kehittymist\u00e4 eli istumista tuettuna, p\u00e4\u00e4n liikkeiden hallintaa, silmien koordinaatiota, kun h\u00e4n tavoittelee ruokia k\u00e4dell\u00e4\u00e4n. Lapsi harjaantuu pikkuhiljaa kuljettamaan ruokaa kielell\u00e4\u00e4n kohti nielua. Yleens\u00e4 lapsi on valmis motorisilta kyvyilt\u00e4\u00e4n kiinteiden ruokien sy\u00f6miseen 4-6 kk i\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Lapsen on hyv\u00e4 totutella sy\u00f6m\u00e4\u00e4n jo pienest\u00e4 pit\u00e4en yhdess\u00e4 muun perheen kanssa. Koko perhe ruokailee t\u00e4ll\u00f6in s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja mahdollisuuksien mukaan vauva sy\u00f6 samaa ruokaa kuin muu perhe. Esimerkiksi suolan voi lis\u00e4t\u00e4 ruokaan, kun annos vauvalle on otettu. N\u00e4iss\u00e4 perheen ruokahetkiss\u00e4 lapsi aloittaa sormiruokailun ja sen my\u00f6t\u00e4 omatoimisen sy\u00f6misen. Sopivia sormiruokia ovat esimerkiksi isohkoiksi lohkoiksi leikatut kasvikset, kuten kurkku ja porkkana ja muutama marja sellaisenaan. My\u00f6s n\u00e4kkileip\u00e4 tai keitetty makaroni sopivat sormiruuiksi. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n sormiruuiksi sopivat sellaiset ruuat, joista ei irtoa palasia. Pinsettiotteen harjoitteluun sopivat marjat, maissi ja riisi. Kasvikset voi asetella hauskasti vaikkapa peikon naaman muotoon. Lapsi rohkaistuu maistamaan ruokia ja ruokap\u00f6yt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muutenkin v\u00e4rikk\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja iloiselta. Lapselle annetaan my\u00f6s oma lusikka ja haarukka, kun h\u00e4n osaa tarttua ruokailuv\u00e4lineisiin. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa tarvitaan kuitenkin viel\u00e4 aikuisen apua sy\u00f6miseen.<\/p>\n<p>Eri makuihin ja ruokiin tottuminen voi edellytt\u00e4\u00e4 useita maistamiskertoja. Kun lapsi p\u00e4\u00e4see maistamaan samoja makuja useita kertoja, h\u00e4n alkaa pikkuhiljaa pit\u00e4\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 ja h\u00e4nen makumaailmansa kehittyy laajaksi. Ruokia kannattaa siis tarjota lapselle useita kertoa, jopa parikymment\u00e4 maistamiskertaa saatetaan tarvita, jotta lapsi tottuu uuteen ruokaan ja alkaa pit\u00e4\u00e4 siit\u00e4. Lapselle on luontaista, ett\u00e4 h\u00e4n vierastaa uusia makuja. Erityisesti karvaat ja happamat maut ovat vieraita. N\u00e4it\u00e4 makuja l\u00f6ytyy mm. kasviksista, joten ruokavalion monipuolistumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lasta totutellaan uusiin makuihin<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p>Kirjallisuus: Sy\u00f6d\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kiinteit\u00e4 ruokia annetaan lapselle maisteluannoksina aikaisintaan 4 kk ja viimeist\u00e4\u00e4n 6 kk i\u00e4ss\u00e4. Kiinteiden ruokien sy\u00f6minen edellytt\u00e4\u00e4 lapsen motorista kehittymist\u00e4 eli istumista tuettuna, p\u00e4\u00e4n liikkeiden hallintaa, silmien koordinaatiota, kun h\u00e4n tavoittelee ruokia k\u00e4dell\u00e4\u00e4n. Lapsi harjaantuu pikkuhiljaa kuljettamaan ruokaa kielell\u00e4\u00e4n kohti nielua. Yleens\u00e4 lapsi on valmis motorisilta kyvyilt\u00e4\u00e4n kiinteiden ruokien sy\u00f6miseen 4-6 kk i\u00e4ss\u00e4. Lapsen on &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/vauva-oppii-syomaan\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Vauva oppii sy\u00f6m\u00e4\u00e4n<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,10],"tags":[],"class_list":["post-564","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-lapsi","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/564","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=564"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/564\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":565,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/564\/revisions\/565"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=564"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=564"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=564"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}