{"id":572,"date":"2016-10-28T12:00:37","date_gmt":"2016-10-28T10:00:37","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=572"},"modified":"2016-09-09T07:02:18","modified_gmt":"2016-09-09T05:02:18","slug":"jodin-saanti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/jodin-saanti\/","title":{"rendered":"Jodin saanti"},"content":{"rendered":"<p>Jodia tarvitaan\u00a0kilpirauhashormonien valmistukseen, joilla on t\u00e4rkeit\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 elimist\u00f6ss\u00e4, kuten perusaineenvaihdunnan s\u00e4\u00e4tely. Kehittyv\u00e4ll\u00e4 lapsella ne osallistuvat sek\u00e4 hermoston ja luiden kehittymiseen.<\/p>\n<p>Jodin puutos voi johtaa struumaan (kilpirauhasen suurentuma). Se on Suomessa eritt\u00e4in harvinainen sairaus, joka on l\u00e4hes h\u00e4vinnyt 1950-luvun j\u00e4lkeen, jolloin otettiin valtakunnallisesti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jodioitu ruokasuola ja jodioidut el\u00e4inten rehut. Jodin puutos\u00a0on kuitenkin edelleen\u00a0maailman mittakaavassa yleisin ravintoainepuutos: kehitysmaissa vakava jodinpuutos aiheuttaa yh\u00e4 vakavia kehitysh\u00e4iri\u00f6it\u00e4. VAikka Suomesta vakavat puutokset ovat l\u00e4hes h\u00e4vinneet, silti jopa 79 % aikuisista saattaa k\u00e4rsi\u00e4 liev\u00e4st\u00e4 jodin puutoksesta.<\/p>\n<p>\u00c4idin raskaudenaikainen jodinpuutos sek\u00e4 puutos lapsilla on\u00a0yhteydess\u00e4 hermoston kehitysh\u00e4iri\u00f6ihin ja kognitiiviseen suoriutumiseen.\u00a0Raskausaikana on kiinnitett\u00e4v\u00e4 erityist\u00e4 huomiota riitt\u00e4v\u00e4\u00e4n jodin saantiin, sill\u00e4 jodin puute raskausaikana voi pahimmillaan johtaa siki\u00f6n kasvuh\u00e4iri\u00f6ihin ja henkisen kehityksen h\u00e4iri\u00f6ihin. Lievemp\u00e4n\u00e4 jodin puutos voi haitata lapsen kognitiivista kehityst\u00e4 ja heikent\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin koulussa tai ty\u00f6ss\u00e4 suoriutumista. T\u00e4m\u00e4 saattaa olla yleinenkin ongelma ottaen huomioon miten yleist\u00e4 liev\u00e4 jodinpuutos on yleisesti aikuisv\u00e4est\u00f6ss\u00e4 Suomessa. Toisaalta liiallinen raskausajan jodin saanti voi aiheuttaa vastasyntyneell\u00e4 struuman ja kilpirauhasen\u00a0vajaatoimintaa. Haitallisen suuria jodim\u00e4\u00e4ri\u00e4 voi saada kuivatusta merilev\u00e4st\u00e4, ravintolisist\u00e4 ja joistakin l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4.<\/p>\n<p>Parhaita jodin l\u00e4hteit\u00e4 ovat maitotaloustuotteet, kala ja jodioitu ruoka- suola.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Kirjallisuus: Sy\u00f6d\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jodia tarvitaan\u00a0kilpirauhashormonien valmistukseen, joilla on t\u00e4rkeit\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 elimist\u00f6ss\u00e4, kuten perusaineenvaihdunnan s\u00e4\u00e4tely. Kehittyv\u00e4ll\u00e4 lapsella ne osallistuvat sek\u00e4 hermoston ja luiden kehittymiseen. Jodin puutos voi johtaa struumaan (kilpirauhasen suurentuma). Se on Suomessa eritt\u00e4in harvinainen sairaus, joka on l\u00e4hes h\u00e4vinnyt 1950-luvun j\u00e4lkeen, jolloin otettiin valtakunnallisesti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jodioitu ruokasuola ja jodioidut el\u00e4inten rehut. Jodin puutos\u00a0on kuitenkin edelleen\u00a0maailman mittakaavassa yleisin &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/jodin-saanti\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Jodin saanti<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,8,10],"tags":[],"class_list":["post-572","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-lapsi","category-raskaus","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/572","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=572"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/572\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":575,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/572\/revisions\/575"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=572"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=572"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=572"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}