{"id":607,"date":"2016-11-11T12:16:20","date_gmt":"2016-11-11T10:16:20","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=607"},"modified":"2016-11-11T13:38:04","modified_gmt":"2016-11-11T11:38:04","slug":"lasten-painonhallintaa-edistavat-syomisen-periaatteet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/lasten-painonhallintaa-edistavat-syomisen-periaatteet\/","title":{"rendered":"Lasten painonhallintaa edist\u00e4v\u00e4t sy\u00f6misen periaatteet"},"content":{"rendered":"<p>Painonhallinnan edist\u00e4miseksi lapsen olisi hyv\u00e4 oppia jo varhain luonteva suhtautuminen ruokaan ja sy\u00f6miseen. Painonhallinnalla tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 lapsi kasvaa normaalisti eik\u00e4 liho pituuteensa n\u00e4hden. Suhde ruokaan ja sy\u00f6miseen on erityisen kaukana luontevasta silloin, kun sy\u00f6misest\u00e4 tulee matematiikkaa, esimerkiksi kalorien laskemisen muodossa. Ruokia ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tulisi jaotella kiellettyihin ja sallittuihin ruoka-aineisiin, vaan kaikkea tulisi voida sy\u00f6d\u00e4 kohtuudella. Suuret linjat ovatkin elintapa-asioissa pieni\u00e4 yksityiskohtia olennaisempia. Oikeanlaista sy\u00f6mist\u00e4 voitaisiin luonnehtia seuraavilla perusperiaatteilla:<\/p>\n<ul>\n<li>Ruokaileminen on s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4<\/li>\n<li>Ruokavalio on monipuolinen<\/li>\n<li>Sy\u00f6dyt ruokam\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat kohtuullisia ja tarvetta vastaavia<\/li>\n<li>Ruokailu on joustavaa ja sallivaa<\/li>\n<li>Sy\u00f6misest\u00e4 saa ja tulee nauttia<\/li>\n<\/ul>\n<p>N\u00e4m\u00e4 periaatteet voidaan n\u00e4hd\u00e4 taitoina, jotka lasten olisi hyv\u00e4 oppia. Taidot edist\u00e4v\u00e4t lapsen hyvinvointia ja ehk\u00e4isev\u00e4t ylipainoa, jopa l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n. Pureudutaan seuraavaksi lyhyesti tarkemmin jokaiseen taitoon.<\/p>\n<p><strong>S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen sy\u00f6minen:<\/strong><\/p>\n<p>Lasta ohjataan s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseen sy\u00f6miseen parhaiten luomalla p\u00e4ivitt\u00e4inen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ateriarytmi. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyydell\u00e4 tarkoitetaan riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 selkeit\u00e4 aterioita. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen sy\u00f6minen onkin erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se pit\u00e4\u00e4 verensokerin ja jaksamisen tasaisena sek\u00e4 tukee n\u00e4l\u00e4n ja kyll\u00e4isyyden tunnistamisen oppimista. Ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen sy\u00f6minen esimerkiksi napostelun tai pitkien ateriav\u00e4lien takia taas hankaloittaa sy\u00f6misen hallintaa ja voi siten johtaa ylipainon kertymiseen.<\/p>\n<p><strong>Monipuolinen ruokavalio:<\/strong><\/p>\n<p>Laadukas, vaihteleva ja monipuolinen ruokavalio turvaa riitt\u00e4v\u00e4n ravintoaineiden saannin ja suojaa lasta yleens\u00e4 jonkin ruoka-aineen niukasta saannista johtuvilta mieliteoilta. Esimerkiksi vatsaa t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ja kyll\u00e4isyytt\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t ruuat, kuten kaurapuuro, voivat auttaa painonhallinnassa. Kun monipuolisuus k\u00e4rsii, ensimm\u00e4iseksi lautaselta h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t usein kasvikset. Monipuolisuuden oppimiseen tarvitaankin uusiin ruokiin tottumista ja maistelurohkeutta.<\/p>\n<p><strong>Kohtuullinen sy\u00f6minen:<\/strong><\/p>\n<p>Kohtuullinen sy\u00f6minen tarkoittaa yht\u00e4 paljon annoskokojen rajoittamista kuin niiden kasvattamista normaalikokoisiksi. Liian niukan sy\u00f6misen on todettu altistavan lapsia liikasy\u00f6miselle, jopa ahmimiselle. Esimerkiksi liian pitk\u00e4t ateriav\u00e4lit ja liian pienet annokset aamup\u00e4iv\u00e4n ja p\u00e4iv\u00e4n aikana saattavat aiheuttaa ahmimista ilta-aikaan. Keskeist\u00e4 onkin oppia tunnistamaan n\u00e4lk\u00e4 ja kyll\u00e4isyys ja ohjata sy\u00f6mist\u00e4 niiden mukaan.<\/p>\n<p><strong>Sy\u00f6misen joustavuus ja sallivuus:<\/strong><\/p>\n<p>Joustavuus ja sallivuus kuuluvat oleellisena osana ruokavalioon, sill\u00e4 ehdottomuus ja tiukat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t johtavat helposti mustavalkoiseen joko-tai \u2013 ajatteluun. Painonhallinnan n\u00e4k\u00f6kulmasta olisikin hyv\u00e4, jos mit\u00e4\u00e4n ruoka-ainetta ei olisi lapselta kielletty kokonaan. Kieltojen tiedet\u00e4\u00e4n nimitt\u00e4in lis\u00e4\u00e4v\u00e4n sy\u00f6misen halua ja ne voivat saada lapsen sy\u00f6m\u00e4\u00e4n my\u00f6s vanhemmiltaan salaa. Leppoisa, my\u00f6nteinen ilmapiiri ilman tuputtamista ja pakottamista lis\u00e4\u00e4 joustavuuden omaksumista kaikkein parhaiten.<\/p>\n<p><strong>Ruuasta nauttiminen:<\/strong><\/p>\n<p>Kyky nauttia on oleellinen osa sy\u00f6mist\u00e4. Lapsen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia v\u00e4hitellen, ett\u00e4 ruoalla tyydytet\u00e4\u00e4n n\u00e4lk\u00e4\u00e4 ja lohdun ja tyynnyttelyn tarpeeseen vastataan muilla keinoilla. Nauttimiseen vaikuttavat oleellisena osana my\u00f6s edell\u00e4 mainitut painonhallintaa edist\u00e4v\u00e4t perusperiaatteet. Kun lapsi sy\u00f6 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, monipuolisesti, kohtuullisesti ja joustavasti, h\u00e4n osaa my\u00f6s herkutella kohtuudella ilman sy\u00f6misen hallinnan menett\u00e4mist\u00e4 ja syyllisyyden tunnetta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Painonhallinnan edist\u00e4miseksi lapsen olisi hyv\u00e4 oppia jo varhain luonteva suhtautuminen ruokaan ja sy\u00f6miseen. Painonhallinnalla tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 lapsi kasvaa normaalisti eik\u00e4 liho pituuteensa n\u00e4hden. Suhde ruokaan ja sy\u00f6miseen on erityisen kaukana luontevasta silloin, kun sy\u00f6misest\u00e4 tulee matematiikkaa, esimerkiksi kalorien laskemisen muodossa. Ruokia ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tulisi jaotella kiellettyihin ja sallittuihin ruoka-aineisiin, vaan kaikkea tulisi voida sy\u00f6d\u00e4 &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/lasten-painonhallintaa-edistavat-syomisen-periaatteet\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Lasten painonhallintaa edist\u00e4v\u00e4t sy\u00f6misen periaatteet<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-607","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/607","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=607"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/607\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":608,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/607\/revisions\/608"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=607"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=607"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=607"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}