{"id":616,"date":"2017-01-06T12:25:02","date_gmt":"2017-01-06T10:25:02","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=616"},"modified":"2016-10-28T12:30:38","modified_gmt":"2016-10-28T10:30:38","slug":"aidin-elimisto-valmistautuu-imetykseen-hyvissa-ajoin-ennen-synnytysta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/aidin-elimisto-valmistautuu-imetykseen-hyvissa-ajoin-ennen-synnytysta\/","title":{"rendered":"\u00c4idin elimist\u00f6 valmistautuu imetykseen hyviss\u00e4 ajoin ennen synnytyst\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Tutkimusten mukaan suomalaiset naiset ovat hyvin tietoisia imetyksen terveysvaikutuksista ja motivoituneita imett\u00e4m\u00e4\u00e4n. \u00c4idin elimist\u00f6 alkaa valmistautua imetykseen jo hyviss\u00e4 ajoin ennen vauvan syntym\u00e4\u00e4. Hormoneista erityisesti prolaktiini, kasvuhormoni, estrogeeni ja keltarauhashormoni osallistuvat rintarauhasen kehittymiseen. Kun istukka irtoaa synnytyksen j\u00e4lkeen, alkaa maidontuotto, j\u00e4lleen eri hormonit osallistuvat t\u00e4h\u00e4n maidon \u201dnousun\u201d ohjaamiseen rintoihin. Kun vauva imee n\u00e4nni\u00e4, n\u00e4nnin hermop\u00e4\u00e4tteet reagoivat ja lopputuloksena on rintatiehyeiden supistuminen ja maidon puristuminen rinnasta vauvan suuhun.<\/p>\n<p>Imetysasento on sek\u00e4 \u00e4idin ett\u00e4 vauvan kannalta t\u00e4rke\u00e4. Hyv\u00e4 imetysasento on sellainen, jossa \u00e4idill\u00e4 on rento olo ja vauva saa hyv\u00e4n otteen rinnasta. Neuvolassa ja synnytyssairaalassa imetykseen annetaan hyv\u00e4t ohjeet ja kannattaakin kysy\u00e4 mik\u00e4li jokin imetyksess\u00e4 mietitytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Imetys vaikuttaa hy\u00f6dyllisesti vauvan hyvinvointiin ja terveyteen ja lis\u00e4ksi imett\u00e4misell\u00e4 on esitetty olevan edullisia vaikutuksia my\u00f6s \u00e4idin terveyteen, kuten pienemp\u00e4\u00e4n tyyppi 2 diabeteksen, verenpainetaudin ja rinta- ja munasarjasy\u00f6v\u00e4n riskiin.<\/p>\n<p>l\u00e4hteet:<\/p>\n<p>Kansallinen imetyksen edist\u00e4misen asiantuntijaryhm\u00e4 (2009) Imetyksen edist\u00e4minen Suomessa &#8211; Toimintaohjelma 2009-2012 (pdf 1,12 Mt). THL Raportti 32.<\/p>\n<p>Imetys,\u00a0 L\u00e4\u00e4k\u00e4rikirja Duodecim, 25.10.2015<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tutkimusten mukaan suomalaiset naiset ovat hyvin tietoisia imetyksen terveysvaikutuksista ja motivoituneita imett\u00e4m\u00e4\u00e4n. \u00c4idin elimist\u00f6 alkaa valmistautua imetykseen jo hyviss\u00e4 ajoin ennen vauvan syntym\u00e4\u00e4. Hormoneista erityisesti prolaktiini, kasvuhormoni, estrogeeni ja keltarauhashormoni osallistuvat rintarauhasen kehittymiseen. Kun istukka irtoaa synnytyksen j\u00e4lkeen, alkaa maidontuotto, j\u00e4lleen eri hormonit osallistuvat t\u00e4h\u00e4n maidon \u201dnousun\u201d ohjaamiseen rintoihin. Kun vauva imee n\u00e4nni\u00e4, n\u00e4nnin hermop\u00e4\u00e4tteet &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/aidin-elimisto-valmistautuu-imetykseen-hyvissa-ajoin-ennen-synnytysta\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">\u00c4idin elimist\u00f6 valmistautuu imetykseen hyviss\u00e4 ajoin ennen synnytyst\u00e4<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-616","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/616","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=616"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/616\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":617,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/616\/revisions\/617"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=616"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=616"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=616"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}