{"id":626,"date":"2017-01-13T08:33:07","date_gmt":"2017-01-13T06:33:07","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=626"},"modified":"2016-12-20T08:34:41","modified_gmt":"2016-12-20T06:34:41","slug":"mita-kehonkoostumusmittaus-kertoo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/mita-kehonkoostumusmittaus-kertoo\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 kehonkoostumusmittaus kertoo?"},"content":{"rendered":"<p>Ravitsemus ja raskausdiabetes -tutkimuksessa kehonkoostumuksen mittaamiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ilman syrj\u00e4ytt\u00e4miseen perustuvaa pletysmografiaa. Laite n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 avaruuskapselilta ja se mittaa ihmisen kehon rasvaprosentin tarkasti. Merkitys \u2013 antaa painoa tarkemman kuvan, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 arvioitaessa mm. aineenvaihdunnallisten sairauksien synty\u00e4.<\/p>\n<p>\u00c4itien kehonkoostumus mitataan jokaisella tutkimusk\u00e4ynnill\u00e4. Mittauksen luotettavuuden ja onnistumisen kannalta on t\u00e4rke\u00e4 noudattaa tietynlaisia mittausolosuhteita. Esimerkiksi tutkittavan on pukeuduttava ihon my\u00f6t\u00e4isiin alusvaatteisiin tai uimapukuun, ennen mittausta pidet\u00e4\u00e4n muutama tunti taukoa sy\u00f6misest\u00e4 ja mittauksen aikana tulee v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 liikehdint\u00e4\u00e4. Laite on turvallinen ja sill\u00e4 voi niin mitata aikuisia kuin lapsiakin. Turvallisuuden lis\u00e4ksi mittauksen nopeus on lapsia mitattaessa valttia, sill\u00e4 lapset eiv\u00e4t usein pysty olemaan paikallaan pitk\u00e4\u00e4 aikaa. Lasten kehonkoostumus mitataan viimeisell\u00e4 tutkimusk\u00e4ynnill\u00e4 heid\u00e4n ollessaan 2 vuotiaita. Mittaus on ollut lapsista hauskaa \u2013 p\u00e4\u00e4see pikku matkalle avaruuskapselilla. Osasta lapsista laite n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hieman pelottavalta.<\/p>\n<p>Kehonkoostumuksen mittauksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n eroja kehon rasvakudoksen ja rasvattoman kudoksen ominaisuuksissa, ne poikkeavat toisistaan tiheyden suhteen. Tutkittavan paino mitataan laitteeseen kuuluvalla vaa\u2019alla ja kehon tiheys tilavuusmittauksen avulla tutkittavan ollessa laitteen sis\u00e4ll\u00e4. Mittauksen lopuksi saadaan tarkat tulokset painosta, rasvaprosentista sek\u00e4 rasvamassasta ja rasvattomasta massasta.<\/p>\n<p>Perinteisesti painon ja pituuden avulla laskettua BMI:t\u00e4 on k\u00e4ytetty \u201dkehonkoostumuksen\u201d m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen, mutta se ei ota kantaa rasvan ja rasvattoman massan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Kun halutaan ottaa tarkemmin selv\u00e4\u00e4 muutoksista rasvamassan ja rasvattoman massa m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, kehonkoostumusmittaus on BMI:t\u00e4 parempi keino.<\/p>\n<p>Tutkimuksen osallistuvat saavat palautteen kehonkoostumusmittauksesta. T\u00e4m\u00e4n avulla voi seurata oman kehonkoostumuksen muutoksia raskauden aikana ja sen j\u00e4lkeen. Palaute voi my\u00f6s motivoida pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yll\u00e4 terveellisi\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapoja. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 sy\u00f6m\u00e4ll\u00e4 terveellisesti ja liikkumalla s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti pysyy niin paino kuin rasvaprosenttikin normaalina ja mieli terveen\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ravitsemus ja raskausdiabetes -tutkimuksessa kehonkoostumuksen mittaamiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ilman syrj\u00e4ytt\u00e4miseen perustuvaa pletysmografiaa. Laite n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 avaruuskapselilta ja se mittaa ihmisen kehon rasvaprosentin tarkasti. Merkitys \u2013 antaa painoa tarkemman kuvan, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 arvioitaessa mm. aineenvaihdunnallisten sairauksien synty\u00e4. \u00c4itien kehonkoostumus mitataan jokaisella tutkimusk\u00e4ynnill\u00e4. Mittauksen luotettavuuden ja onnistumisen kannalta on t\u00e4rke\u00e4 noudattaa tietynlaisia mittausolosuhteita. Esimerkiksi tutkittavan on pukeuduttava ihon &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/mita-kehonkoostumusmittaus-kertoo\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Mit\u00e4 kehonkoostumusmittaus kertoo?<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-626","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/626","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=626"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/626\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":627,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/626\/revisions\/627"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=626"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=626"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=626"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}