{"id":634,"date":"2017-02-10T08:42:35","date_gmt":"2017-02-10T06:42:35","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=634"},"modified":"2016-12-20T08:43:11","modified_gmt":"2016-12-20T06:43:11","slug":"tytto-vai-poika-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/tytto-vai-poika-2\/","title":{"rendered":"Tytt\u00f6 vai poika?"},"content":{"rendered":"<p>Tuttua tietoa on se, ett\u00e4 XX ovat tyt\u00f6n ja XY pojan kromosomit. Miten sukupuoli sitten ohjautuu n\u00e4iden kirjainten mukaisesti, miten t\u00e4m\u00e4 oikein tapahtuu?<\/p>\n<p>500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua ajateltiin ett\u00e4 oikea kives tuottaa poikia ja vasen tytt\u00f6j\u00e4 ja viel\u00e4 my\u00f6hemmin uskottiin ett\u00e4 karvahattu ja kintaat p\u00e4\u00e4ll\u00e4 toimiessa tehd\u00e4\u00e4n poikia. My\u00f6s naisen munasolujen sijainnin on uskottu vaikuttavan sukupuoleen: oikeanpuoleinen munasarja tuottaa poikia ja vasen tytt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<p>Sukupuolikormosomien osuus sukupuolen m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisess\u00e4 selvitettiin 1900- luvun alussa. Tiede on tarkentanut kromosomien osuutta ja nyky\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4nkin ett\u00e4 Y-kromosomin lyhyen haaran sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 SRY-geenin (sex determining region of Y-chromosome), on vastuussa siit\u00e4 ett\u00e4 sukupuolielimet muodostuvat kiveksiksi eli lapsesta tulee poika. Jos kehitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 siki\u00f6ll\u00e4 ei ole Y-kromosomia, syntyy tytt\u00f6. Ultra\u00e4\u00e4ness\u00e4 sukupuoli yleens\u00e4 todetaan rakenneultra\u00e4\u00e4nen yhteydess\u00e4 raskauden puoliv\u00e4liss\u00e4, n. 20 raskausviikolla. Sen voi kuitenkin joskus n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s II raskauskolmanneksen alkupuoliskolta l\u00e4htien, jos siki\u00f6n asento on optimaalinen ja ultra\u00e4\u00e4nilaite hyv\u00e4. Toisaalta aina sukupuoli ei ole luotettavasti todettavissa raskauden puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n, mik\u00e4li n\u00e4kyv\u00e4isyys tai siki\u00f6n asento eiv\u00e4t ole optimaaliset.<\/p>\n<p>Lis\u00e4\u00e4 uskomuksista ja sukupuolen m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisest\u00e4 l\u00f6ytyy alla olevista l\u00e4hteist\u00e4:<\/p>\n<p>Tytt\u00f6 vai poika? L\u00e4\u00e4ketieteellinen\u00a0 aikakauskirja Duodecim 2010;126(20):2340-1 Kari Teramo<\/p>\n<p>Tytt\u00f6 tai poika tilausty\u00f6n\u00e4 L\u00e4\u00e4ketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1994;110(12):1124 Mikko Niemi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tuttua tietoa on se, ett\u00e4 XX ovat tyt\u00f6n ja XY pojan kromosomit. Miten sukupuoli sitten ohjautuu n\u00e4iden kirjainten mukaisesti, miten t\u00e4m\u00e4 oikein tapahtuu? 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua ajateltiin ett\u00e4 oikea kives tuottaa poikia ja vasen tytt\u00f6j\u00e4 ja viel\u00e4 my\u00f6hemmin uskottiin ett\u00e4 karvahattu ja kintaat p\u00e4\u00e4ll\u00e4 toimiessa tehd\u00e4\u00e4n poikia. My\u00f6s naisen munasolujen sijainnin on uskottu &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/tytto-vai-poika-2\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Tytt\u00f6 vai poika?<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-634","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/634","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=634"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/634\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":635,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/634\/revisions\/635"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=634"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=634"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=634"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}