Suomessa raskaudenaikainen tupakointi on pysynyt korkealla tasolla 20 – 30 viime vuoden aikana, vaikka se muissa Pohjoismaissa on samassa ajassa puolittunut. Suomessa n. 15 prosenttia odottavista \u00e4ideist\u00e4 tupakoi alkuraskauden aikana ja 10 % l\u00e4pi raskauden. Useimmin raskausaikana tupakoivat naimattomat ja teini-ik\u00e4iset sek\u00e4 naiset, joilla oli alhainen koulutustaso. Raskaana olevista teineist\u00e4 edelleen joka toinen tupakoi. Teini-ik\u00e4isten tytt\u00f6jen p\u00e4ivitt\u00e4inen tupakkatuotteiden k\u00e4ytt\u00f6 on kuitenkin v\u00e4hentynyt 10 vuoden aikana 25 prosentista 13 prosenttiin.<\/p>\n
PIPARI-projektissa tutkittiin alle raskausviikolla 32 syntyneit\u00e4 tupakalle altistuneita pikkukeskosia. Heille tehtiin p\u00e4\u00e4n magneettikuvaus lasketussa ajassa ja p\u00e4\u00e4n kasvua seurattiin kaksivuotiaaksi asti. Tupakoinnille altistuneilla pikkukeskosilla oli merkitsev\u00e4sti pienemm\u00e4t etuaivolohkot ja pikkuaivotilavuudet lasketussa ajassa. Ne ovat t\u00e4rkeit\u00e4 aivoalueita normaalille psyykkiselle kehitykselle.<\/p>\n
Rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin \u00e4idin tupakoinnin yhteytt\u00e4 lapsen my\u00f6hemmin erikoissairaalassa saatuihin psykiatrisiin diagnooseihin noin 20-vuotiaaksi saakka. Tutkimuksessa voitiin huomioida my\u00f6s \u00e4idin saama psykiatrinen sairaalahoito. Tupakalle altistumattomista noin 14 %:lla oli erikoissairaanhoidossa saatu psykiatrinen diagnoosi, kun vastaavasti tupakalle altistuneilla 20 – 25 %:lla oli psykiatrinen diagnoosi. Selvin yhteys n\u00e4htiin p\u00e4ihteiden v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6n sek\u00e4 k\u00e4yt\u00f6s- ja tunne-el\u00e4m\u00e4n ongelmien suhteen. Altistuneita lapsia ja nuoria l\u00e4\u00e4kittiin huomattavasti useammin masennus- ja ylivilkkaush\u00e4iri\u00f6ihin tarkoitetuilla l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4 verrattuna altistumattomiin.<\/p>\n
Syy-yhteyksien arvioiminen my\u00f6hempiin psyykkisiin sairauksiin on kuitenkin vaikeaa, koska tupakka-altistuksesta on kauan aikaa ennen ongelmien ilmenemist\u00e4. Psyykkisille ongelmille altistavat my\u00f6s sosiaaliset, geneettiset ja ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t, joiden kattava huomioon ottaminen tutkimusten analyyseiss\u00e4 on vaikeaa.<\/p>\n
H\u00e4k\u00e4 ja nikotiini supistavat verisuonia ja heikent\u00e4v\u00e4t istukan verenkiertoa, jolloin siki\u00f6n ravinnon saanti ja samalla hapensaanti pienenev\u00e4t.\u00a0 Raskaudenaikainen tupakointi altistaa vauvan pienemm\u00e4lle p\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rykselle. P\u00e4\u00e4n kasvu ja p\u00e4\u00e4nymp\u00e4rys heijastavat normaalia aivojen kehityst\u00e4. Lapsilla, joiden \u00e4idit olivat lopettaneet tupakoinnin alkuraskauden aikana, p\u00e4\u00e4n kasvu oli normaali.<\/p>\n
\u00c4idin tupakointiin liittyy:<\/p>\n
<\/p>\n
L\u00e4hde: Turun yliopiston tutkija LT Mikael Ekblad<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomessa raskaudenaikainen tupakointi on pysynyt korkealla tasolla 20 – 30 viime vuoden aikana, vaikka se muissa Pohjoismaissa on samassa ajassa puolittunut. Suomessa n. 15 prosenttia odottavista \u00e4ideist\u00e4 tupakoi alkuraskauden aikana ja 10 % l\u00e4pi raskauden. Useimmin raskausaikana tupakoivat naimattomat ja teini-ik\u00e4iset sek\u00e4 naiset, joilla oli alhainen koulutustaso. Raskaana olevista teineist\u00e4 edelleen joka toinen tupakoi. Teini-ik\u00e4isten … Jatka lukemista Tupakointi raskauden aikana<\/span>