{"id":696,"date":"2017-08-04T12:21:08","date_gmt":"2017-08-04T10:21:08","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=696"},"modified":"2017-06-13T12:22:03","modified_gmt":"2017-06-13T10:22:03","slug":"miten-hoidan-taaperoni-hampaita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/miten-hoidan-taaperoni-hampaita\/","title":{"rendered":"Miten hoidan taaperoni hampaita?"},"content":{"rendered":"

Lapseni on puolivuotias ja ensimm\u00e4inen hammas suussa. Milloinka se harjaus tulikaan aloittaa? Aloitanko heti, vai vasta huomenna? <\/em><\/p>\n

Hampaiden harjaus aloitetaan jo ensimm\u00e4isen hampaan puhjettua suuhun. Hampaat harjataan kahdesti p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, riitt\u00e4v\u00e4n huolellisesti. Fluorihammastahnaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n alle 3-vuotiailla vain toisella p\u00e4iv\u00e4n harjauskerroista. Suuta ei tulisi huuhdella, ainakaan kovin tehokkaasti, koska t\u00e4m\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 fluorin tehoa. Alle 3-vuotiaille tarkoitetun hammastahnan fluoripitoisuus on 1000-1100 ppm, ja tahnaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vain eritt\u00e4in pienen\u00e4 sipaisuna \u201dvauvan pikkusormen kynnen verran\u201d. Vanhemmat annostelevat alle kouluik\u00e4isen lapsen tahnan, jottei sit\u00e4 tule vahingossa k\u00e4ytetty\u00e4 liikaa.<\/p>\n

Annanko harjan lapselle, vaiko en? <\/em><\/p>\n

Alle kouluik\u00e4isen lapsen hampaiden harjaus on vanhempien vastuulla, vaikka onkin hyv\u00e4 antaa lapsen totutella itsen\u00e4iseen hampaiden harjaukseen. T\u00e4t\u00e4 varten on myynniss\u00e4 erityisi\u00e4 pehmeit\u00e4 vauvaharjoja. Vasta koululaisena lapsi on valmis harjaamaan hampaansa t\u00e4ysin itsen\u00e4isesti ilman huoltajien apua. Kuten ennen viisaasti todettiin: \u201dhampaiden harjaus onnistuu, kun kaunokirjoitus sujuu\u201d. Alakoululaisena lapsen motoriikka ja keskittymiskyky ovat kehittyneet riitt\u00e4viksi 2 minuutin huolelliselle harjaukselle. Reikiintymisen kannalta kriittist\u00e4 ja vaikeaa on varsinkin takana olevien juuri puhjenneiden poskihampaiden purupintojen huolellinen puhdistus.<\/p>\n

Apua, hammastahnoja on liian monenlaisia! Mink\u00e4 valitsen?<\/em><\/p>\n

Valkaisuun tai hammaskivenpoistoon suunnitellut hammastahnat eiv\u00e4t sovellu pienille lapsille. Fluoria hammastahnassa kuitenkin tulisi olla, ellei alueenne juomaveden fluoripitoisuus ole poikkeuksellisen korkea. T\u00e4ll\u00f6in kannattaa keskustella alueen hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4rin kanssa. K\u00e4ytt\u00f6veden fluoridipitoisuuden ollessa yli 0,7 mg\/l (0,7 ppm) alle 6-vuotiaille suositellaan 500 ppm:n tahnaa ja alle 3-vuotiaille harjausta ilman tahnaa. Jos fluoridipitoisuus on yli 1,5 mg\/l, fluorihammastahnaa ei suositella lainkaan.<\/p>\n

Miten taaperoni v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 karieksen ja hampaiden paikkauksen?<\/em><\/p>\n

Reikiintymisen v\u00e4ltt\u00e4miseksi olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 est\u00e4\u00e4 streptococcus mutans<\/em>-bakteerin eteneminen aikuisen suusta vauvan suuhun maitohampaiden puhkeamisi\u00e4ss\u00e4 (0,5-2 v). Vanhemmat voivat tietoisesti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 lapsensa streptococcus<\/em> mutans<\/em>-bakteerien riski\u00e4 kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erityist\u00e4 huomiota siihen, etteiv\u00e4t tutit ja ruokailuv\u00e4lineet siirry suusta toiseen. Mik\u00e4li mutans steptokokkien<\/em> kolonisoituminen tapahtuu, lapselle tulee reiki\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin nuorempana ja enemm\u00e4n. My\u00f6s s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen makeiden juomien ja makeisten nauttiminen edist\u00e4\u00e4 mutans<\/em>–streptokokkien<\/em> m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Lasten janojuomaksi sopii vesi. S\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset ruokailuajat ja napostelun v\u00e4ltt\u00e4minen ehk\u00e4isev\u00e4t reikiintymist\u00e4.<\/p>\n

Maitohampaiden reikiintyminen altistaa pysyvien hampaiden reikiintymiselle, ja reikiintymisest\u00e4 aiheutuvat hampaiden poistot vaikuttavat ep\u00e4edullisesti purentaan.<\/p>\n

Puhtaalla suulla on helppo hymyill\u00e4! <\/em><\/p>\n

Terve suu on hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta hyv\u00e4lle yleisterveydelle, sill\u00e4 suun limakalvopinta on suuri ja tulee kohtaamaan paljon taudinaiheuttajia. Ehj\u00e4n\u00e4 ja terveen\u00e4 suun limakalvo ja terveet hammas- ja ienpinnat toimivat luonnollisena esteen\u00e4 ja suurin osa taudinaiheuttajista ei p\u00e4\u00e4se verenkiertoomme aiheuttamaan vahinkoa. Vanhempien oma hampaiden harjaus innostaa perheen pienempi\u00e4 ja usein my\u00f6s toisinp\u00e4in!<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

Karies (hallinta) (online). Suomalaisen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseuran Duodecimin ja Suomen Hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Apollonia ry:n asettama ty\u00f6ryhm\u00e4. Helsinki: Suomalainen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Duodecim,2014 (viitattu 2.6.2017). www.kaypahoito.fi<\/em><\/p>\n

www.terveyskirjasto.fi\/terveyskirjasto\/tk.koti?p_artikkeli=kot00501<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lapseni on puolivuotias ja ensimm\u00e4inen hammas suussa. Milloinka se harjaus tulikaan aloittaa? Aloitanko heti, vai vasta huomenna? Hampaiden harjaus aloitetaan jo ensimm\u00e4isen hampaan puhjettua suuhun. Hampaat harjataan kahdesti p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, riitt\u00e4v\u00e4n huolellisesti. Fluorihammastahnaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n alle 3-vuotiailla vain toisella p\u00e4iv\u00e4n harjauskerroista. Suuta ei tulisi huuhdella, ainakaan kovin tehokkaasti, koska t\u00e4m\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 fluorin tehoa. Alle 3-vuotiaille tarkoitetun hammastahnan … Jatka lukemista Miten hoidan taaperoni hampaita?<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-696","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/696","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=696"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/696\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":697,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/696\/revisions\/697"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=696"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=696"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=696"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}