{"id":716,"date":"2017-09-15T08:38:06","date_gmt":"2017-09-15T06:38:06","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=716"},"modified":"2017-08-31T08:39:50","modified_gmt":"2017-08-31T06:39:50","slug":"mikrobit-katoavat-miten-kay-kroonisille-taudeille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/mikrobit-katoavat-miten-kay-kroonisille-taudeille\/","title":{"rendered":"Mikrobit katoavat- miten k\u00e4y kroonisille taudeille?"},"content":{"rendered":"<p>Mikrobisto ja erityisesti suolistomikrobisto ja sen koostumus on viime aikoina ollut kiivaan tutkimuksen alla. Useat krooniset sairaudet ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet viime vuosikymmenin\u00e4. N\u00e4ihin yleistyneisiin sairauksiin kuuluvat mm. lihavuus, astma, hein\u00e4nuha, erilaiset ruoka-allergiat, tyypin 1 diabetes ja autismi. Marin J. Blaser k\u00e4sittelee aihetta <a href=\"http:\/\/www.nature.com\/nri\/journal\/v17\/n8\/full\/nri.2017.77.html?WT.feed_name=subjects_immunology&amp;foxtrotcallback=true\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Naturessa<\/a> ja nostaa esiin mikrobisto- n\u00e4k\u00f6kulman. Mikrobit eiv\u00e4t vain sattumalta ole asettuneet suolistoomme, vaan tarkan valinnan kautta elimist\u00f6\u00f6mme on valikoitunut suvunjatkamiselle optimaalinen mikrobisto. Varhainen el\u00e4m\u00e4nvaihe on eirtyisen t\u00e4rke\u00e4 vaihe mikrobiston kehittymisen kannalta- mikrobiston ja oman kehomme vuoropuhelun vaikutuksesta elimist\u00f6mme puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4 kehittyy mm. erottamaan mik\u00e4 on elimist\u00f6lle tuttua ja mik\u00e4 vierasta ja siten vaatii puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaa.<\/p>\n<p>Tutkijan mukaan mikrobiston ja elimist\u00f6mme tasapaino on h\u00e4iriintynyt ja taustalla t\u00e4ss\u00e4 on nykyaikainen el\u00e4m\u00e4ntapamme joka on johtanut mikrobien v\u00e4hentymiseen elimist\u00f6ss\u00e4mme. T\u00e4h\u00e4n on vaikuttanut useita tekij\u00f6it\u00e4, kuten keisarileikkauksien yleistyminen, jonka yhteydess\u00e4 \u00e4idin mikrobien siirtyminen lapseen on v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin alateitse tapahtuvassa synnytyksess\u00e4. Muita vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 on lapsen ja my\u00f6s \u00e4idin raskaudenaikainen antibioottien k\u00e4ytt\u00f6 ja korvikkeiden k\u00e4ytt\u00f6 rintamaidon tilalla. My\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneell\u00e4 hygienialla saattaa olla vaikutusta varhaisen mikrobiston kehittymiseen. T\u00e4m\u00e4 mikrobiston &#8221;k\u00f6yhtyminen&#8221; on vaikuttanut puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaan ja siten kroonisten tautien syntyyn. Lis\u00e4\u00e4 tutkimusta viel\u00e4 kuitenkin tarvitaan selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mm. mink\u00e4lainen on optimaalinen mikrobistokoostumus ja mitk\u00e4 ovat keinot sen saavuttamiseksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mikrobisto ja erityisesti suolistomikrobisto ja sen koostumus on viime aikoina ollut kiivaan tutkimuksen alla. Useat krooniset sairaudet ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet viime vuosikymmenin\u00e4. N\u00e4ihin yleistyneisiin sairauksiin kuuluvat mm. lihavuus, astma, hein\u00e4nuha, erilaiset ruoka-allergiat, tyypin 1 diabetes ja autismi. Marin J. Blaser k\u00e4sittelee aihetta Naturessa ja nostaa esiin mikrobisto- n\u00e4k\u00f6kulman. Mikrobit eiv\u00e4t vain sattumalta ole asettuneet suolistoomme, vaan &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/mikrobit-katoavat-miten-kay-kroonisille-taudeille\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Mikrobit katoavat- miten k\u00e4y kroonisille taudeille?<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-716","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/716","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=716"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/716\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":717,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/716\/revisions\/717"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=716"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=716"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=716"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}