{"id":748,"date":"2018-01-12T10:38:17","date_gmt":"2018-01-12T08:38:17","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=748"},"modified":"2018-01-23T15:17:35","modified_gmt":"2018-01-23T13:17:35","slug":"raskaudenaikainen-ravitsemus-ja-rasvan-laatu-ovat-tarkeita-lapsen-terveydelle-ja-kehitykselle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/raskaudenaikainen-ravitsemus-ja-rasvan-laatu-ovat-tarkeita-lapsen-terveydelle-ja-kehitykselle\/","title":{"rendered":"Raskaudenaikainen ravitsemus ja rasvan laatu ovat t\u00e4rkeit\u00e4 lapsen terveydelle ja kehitykselle"},"content":{"rendered":"<p>L\u00e4\u00e4ketieteen lisensiaatti Ulla Hautero selvitti v\u00e4it\u00f6skirjassaan (v\u00e4it\u00f6s 25.11.2017) \u00e4idin raskaudenaikaista n-3 rasvahappojen saantia ja ravitsemuksen vaikutusta lapsen kehittymiseen.<\/p>\n<p>Hautero totesi, ett\u00e4 ravitsemusohjauksella on mahdollista lis\u00e4t\u00e4 \u00e4itien n-3 rasvahappojen osuutta raskauden loppuvaiheessa. Kalan sy\u00f6misell\u00e4 oli selke\u00e4 yhteys \u00e4itien ja heid\u00e4n lastensa seerumin n-3 rasvahappojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Hauteron tutkimuksessa havaittiin my\u00f6s ett\u00e4 D-vitamiinin m\u00e4\u00e4r\u00e4 korreloi lapsen korkeampiin kokonaiskehityksen pisteisiin vuoden i\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa selvitettiin my\u00f6s raskauspahoinvoinnin vaikutusta ravintotottumuksiin. Raskauspahoinvointi johti mm. lihan k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hentymiseen ja sen my\u00f6t\u00e4 alentuneeseen proteiinin saantiin. Lis\u00e4ksi sakkaroosin k\u00e4ytt\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja siten my\u00f6s hiilihydraattien saanti oli suurempi. Tutkimuksessa yli 70% raskaana olevista oli k\u00e4rsinyt liev\u00e4st\u00e4 tai kohtalaisesta raskauspahoinvoinnista, mutta t\u00e4ll\u00e4 ei ollut vaikutusta lapsen kasvuun kohdussa tai imev\u00e4isill\u00e4.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/Ajankohtaista\/mediatiedotteet\/vaitostiedotteet\/Sivut\/raskaudenaikainen-ravitsemus-ja-rasvan-laatu-ovat-tarkeita-lapsen-terveydelle-ja-kehitykselle.aspx\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">V\u00e4it\u00f6ksen lehdist\u00f6tiedote<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>L\u00e4\u00e4ketieteen lisensiaatti Ulla Hautero selvitti v\u00e4it\u00f6skirjassaan (v\u00e4it\u00f6s 25.11.2017) \u00e4idin raskaudenaikaista n-3 rasvahappojen saantia ja ravitsemuksen vaikutusta lapsen kehittymiseen. Hautero totesi, ett\u00e4 ravitsemusohjauksella on mahdollista lis\u00e4t\u00e4 \u00e4itien n-3 rasvahappojen osuutta raskauden loppuvaiheessa. Kalan sy\u00f6misell\u00e4 oli selke\u00e4 yhteys \u00e4itien ja heid\u00e4n lastensa seerumin n-3 rasvahappojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Hauteron tutkimuksessa havaittiin my\u00f6s ett\u00e4 D-vitamiinin m\u00e4\u00e4r\u00e4 korreloi lapsen korkeampiin kokonaiskehityksen &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/raskaudenaikainen-ravitsemus-ja-rasvan-laatu-ovat-tarkeita-lapsen-terveydelle-ja-kehitykselle\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Raskaudenaikainen ravitsemus ja rasvan laatu ovat t\u00e4rkeit\u00e4 lapsen terveydelle ja kehitykselle<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-748","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/748","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=748"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/748\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":749,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/748\/revisions\/749"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=748"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=748"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=748"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}