{"id":762,"date":"2018-03-09T09:25:27","date_gmt":"2018-03-09T07:25:27","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=762"},"modified":"2018-02-21T09:29:25","modified_gmt":"2018-02-21T07:29:25","slug":"paras-ikaero-lapsille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/paras-ikaero-lapsille\/","title":{"rendered":"Paras ik\u00e4ero lapsille?"},"content":{"rendered":"<p>\u201dSisarusten ik\u00e4eron tulisi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 2,5 vuotta\u201d, sanoo V\u00e4est\u00f6liiton <strong>tutkimusprofessori Anna Rotkirch <a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/hyvinvointi\/art-2000005534617.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">HS:n artikkelissa 23.1.2018<\/a><\/strong>. \u201dLiian lyhyet synnytysv\u00e4lit lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 lapsen ett\u00e4 \u00e4idin terveysriskej\u00e4\u201d, h\u00e4n kertoo.<\/p>\n<p>Jos seuraava raskaus alkaa pian edellisen j\u00e4lkeen, \u00e4idin keho ei ehk\u00e4 ole ehtinyt toipua riitt\u00e4v\u00e4sti. Sill\u00e4 on havaittu yhteys muun muassa ennenaikaiseen syntym\u00e4\u00e4n, matalaan syntym\u00e4painoon ja lapsen pienikokoisuuteen raskausaikaan n\u00e4hden.<\/p>\n<p>Moni ajattelee, ett\u00e4 kun lapsilla on mahdollisimman pieni ik\u00e4ero, he leikkiv\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n ja vanhempien taakka pienenee. \u201dNiin voi k\u00e4yd\u00e4, mutta tutkimukset kertovat, ett\u00e4 yht\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 on se, ett\u00e4 pieni ik\u00e4ero lis\u00e4\u00e4 lasten riitely\u00e4. Sit\u00e4 ei voi tiet\u00e4\u00e4 etuk\u00e4teen\u201d, Rotkirch sanoo artikkelissa.<\/p>\n<p>Rotkirch muistuttaa, ett\u00e4 tutkimuksissa lasten pienien ik\u00e4erojen on havaittu my\u00f6s nostavan vanhempien riski\u00e4 erota.<\/p>\n<p>My\u00f6s Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO suosittelee, ett\u00e4 vanhemmat odottaisivat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi vuotta, ennen kuin he ryhtyv\u00e4t yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n sisarusta lapselleen.<\/p>\n<p>\u201dRaja hyv\u00e4n ja haasteellisen ik\u00e4eron v\u00e4lill\u00e4 kulkee suunnilleen siin\u00e4, kun ensimm\u00e4inen lapsi on t\u00e4ytt\u00e4nyt kaksi vuotta ja kolme kuukautta\u201d, Rotkirch sanoo. Tosin t\u00e4m\u00e4 suositus koskee h\u00e4nen mukaansa vain niit\u00e4 vanhempia, jotka ovat terveit\u00e4 ja hedelm\u00e4llisi\u00e4 ja voivat vaikuttaa lastensa syntym\u00e4n ajankohtaan. \u201dEsimerkiksi raskaaksitulovaikeuksista k\u00e4rsiv\u00e4t tai i\u00e4kk\u00e4\u00e4t vanhemmat eiv\u00e4t voi samalla lailla tietoisesti ajoittaa lapsiaan\u201d, Rotkirch lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Artikkelissa on laskuri, jossa voit valita ik\u00e4eron, mik\u00e4 on omasta mielest\u00e4si paras. Voit verrata valintaasi V\u00e4est\u00f6liiton teett\u00e4m\u00e4n Perhebarometrin 2015 vastauksiin. N\u00e4et my\u00f6s, millaisia riskej\u00e4 valitsemasi ik\u00e4ero aiheuttaa \u00e4idille ja lapselle.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/hyvinvointi\/art-2000005534617.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Linkki alkuper\u00e4iseen artikkeliin.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u201dSisarusten ik\u00e4eron tulisi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 2,5 vuotta\u201d, sanoo V\u00e4est\u00f6liiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch HS:n artikkelissa 23.1.2018. \u201dLiian lyhyet synnytysv\u00e4lit lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 lapsen ett\u00e4 \u00e4idin terveysriskej\u00e4\u201d, h\u00e4n kertoo. Jos seuraava raskaus alkaa pian edellisen j\u00e4lkeen, \u00e4idin keho ei ehk\u00e4 ole ehtinyt toipua riitt\u00e4v\u00e4sti. Sill\u00e4 on havaittu yhteys muun muassa ennenaikaiseen syntym\u00e4\u00e4n, matalaan syntym\u00e4painoon ja lapsen pienikokoisuuteen raskausaikaan &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/paras-ikaero-lapsille\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Paras ik\u00e4ero lapsille?<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-762","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/762","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=762"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/762\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":763,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/762\/revisions\/763"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=762"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=762"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=762"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}