Ruokailu osana lakis\u00e4\u00e4teist\u00e4 varhaiskasvatusta on ollut vailla erillist\u00e4 suosituskirjaa. T\u00e4t\u00e4 vajetta varten Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) valitsi marraskuussa 2016 laajan ty\u00f6ryhm\u00e4n asiantuntijoita tavoitteena laatia maamme ensimm\u00e4inen erillinen sek\u00e4 varhaiskasvatuksen ruokailua, ett\u00e4 ruokakasvatusta ohjaava suositus. Suositusluonnos oli julkisesti kommentoitavana ennen kuin VRN hyv\u00e4ksyi asiakirjan kansallisiksi varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksiksi 19.12.2017.<\/p>\n
Asiantuntijaty\u00f6ryhm\u00e4 teki kattavaa yhteisty\u00f6t\u00e4 lasten varhaiskasvatukseen eri tavoin kytk\u00f6ksiss\u00e4 olevien tahojen kanssa. Ty\u00f6ryhm\u00e4 sai ensik\u00e4dentietoa lasten ravitsemuksen nykytilanteesta, ravitsemukseen liittyvist\u00e4 haasteista ja kehitystarpeista lasten ravitsemuksen asiantuntijoilta, ruokakasvatuksen ja ruokapalvelujen ammattilaisilta, eri hallinnonalojen viranomaisilta, sek\u00e4 alan tutkijoilta. \u00a0L\u00e4hdemateriaalina k\u00e4ytettiin my\u00f6s aiemmin julkaistua materiaalia, kuten \u2019Terveytt\u00e4 ruoasta \u2013 suomalaiset ravitsemussuositukset (2014)\u2019 ja \u2019Sy\u00f6d\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 \u2013 ruokasuositukset lapsiperheille (2016)\u2019.<\/p>\n
Suosituskirja on suunnattu niin kunnallisen puolen, kuin my\u00f6s yksityisen sektorin tahoille jotka ovat lasten varhaiskasvatuksessa mukana. Tarkoituksena on antaa yleiset ravitsemukselliset suuntaviivat mm. terveydenhuollon ammattilaisille, terveydenhoitoalan opiskelijoille, esikouluihin ja koteihin edist\u00e4m\u00e4\u00e4n lasten ravitsemusta. Asiakirja toimii my\u00f6s ty\u00f6kaluna lasten ruokailun seurantaty\u00f6ss\u00e4 ja arvioinnissa.<\/p>\n
Terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t ateriat ja ateriointik\u00e4ytt\u00e4ytymiset edist\u00e4v\u00e4t lasten hyvinvointia sill\u00e4 hetkell\u00e4 ja lis\u00e4ksi jopa koko elini\u00e4n ajan. Asiakirja antaa ruoka- ja ravintoainekohtaisten suositusten lis\u00e4ksi ohjeita ruokailuiden ajoittamisesta ja itse ruokailuk\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4, kuin my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksesta. Raaka-aineina ohjeistetaan suosimaan kotimaisia, mik\u00e4 puolestaan tukee ty\u00f6llisyytt\u00e4 ja luo ruokaturvaa. N\u00e4in ollen asiakirja tukee kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 ja toimii osana maamme hyvinvointistrategiaa.<\/p>\n
VRN pit\u00e4\u00e4 eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 suositusten ottamista k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Me kerromme suosituksen p\u00e4\u00e4piirteit\u00e4 blogisarjassa. Ensimm\u00e4inen blogimme k\u00e4sittelee ravitsemuksen merkityst\u00e4 lasten terveyden ja kasvun tukemisessa.<\/p>\n
Ruokatottumusten huomioiminen varhaiskasvatuksessa on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Lapsena omaksutut makumieltymykset ja ruokatavat ovat pitk\u00e4lti samat aikuisenakin. Lapsi oppii seuraamalla aikuisten ruokavalintoja ja tapoja sy\u00f6d\u00e4, kuten my\u00f6s omaksuu heid\u00e4n ruoka-asenteet ja \u2013uskomukset. Ruokailuymp\u00e4rist\u00f6n tulee olla sosiaaliselta kanssak\u00e4ymiselt\u00e4\u00e4n vuorovaikutteinen aikuisen ja lapsen v\u00e4lill\u00e4, vaikka aikuinen vastaakin ruokailuun liittyvist\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. Lapsen yksil\u00f6llisyyden huomioiva ohjaustapa pyrkii kannustamaan lasta tekem\u00e4\u00e4n terveellisi\u00e4 ruokavalintoja my\u00f6s tilanteissa kun aikuinen ei ohjaa tapahtumaa. Sen mink\u00e4 lapsena oppii, vanhempana taitaa.<\/p>\n
Valtaosalla suomalaisista lapsiperheist\u00e4 ruokavalion laatu on parantunut viime vuosikymmenien aikana ja perheet voivat hyvin. Perheiden tuloerojen vaikutus lasten ravitsemustilaan tasoittuu kodin ulkopuolella tapahtuvan varhaiskasvatuksen my\u00f6t\u00e4. N\u00e4in ollen lasten ruokavalio on arkisin ravitsemussuositusten mukainen my\u00f6s alempituloisten perheiden lapsilla. Kattavat kansalliset lasten ravitsemuksen seurantatutkimukset puuttuvat, mutta yksitt\u00e4isten tutkimusten perusteella lapset sy\u00f6v\u00e4t enemm\u00e4n kasviksia ja hedelmi\u00e4, kun taas tyydyttyneen rasvan osuus ruokavaliossa on pienentynyt. Tosin suositeltuun viiteen kasvis-, hedelm\u00e4- ja marja-annokseen p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ei yllet\u00e4, vaan se j\u00e4\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin puoleen suositellusta. D-vitamiinin saanti on riitt\u00e4v\u00e4 ravintolisien ja D-vitamiinilla t\u00e4ydennettyjen elintarvikkeiden k\u00e4yt\u00f6n ansioista. K\u00e4\u00e4nnekohtana lapsen ruokavalion laadun heikkenemisess\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n siirtymist\u00e4 toiselle ik\u00e4vuodelle. Huolta aiheuttavat liiallinen sokeri, suola, el\u00e4inproteiini, sek\u00e4 tyydyttynyt rasva. Liian niukalle saannille puolestaan saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 monityydyttym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t rasvahapot ja kuitu, sek\u00e4 rauta ja E-vitamiini. Lopuksi mainittakoon viel\u00e4 yksil\u00f6llisten tarpeiden tuomat lis\u00e4haasteet ruokavalioita suunnitteleville. N\u00e4it\u00e4 ovat mm. terveydelliset, eettiset ja vakaumukselliset syyt.<\/p>\n
Ensisijaiset ongelmat huonosta ravinnosta ja ruokatottumuksista ovat ylipaino ja lihavuus, jotka nostavat alttiutta aineenvaihduntasairauksille, sek\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonitaudeille. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kuitenkin olla keskitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lasten ajatuksia painoon tai liit\u00e4nn\u00e4issairauksiin, vaan keskitt\u00e4\u00e4 lasten ohjaus terveisiin ruokailutottumuksiin. Ohjauksen teemana \u2019terveellinen ruoka voi olla maistuvaa, sy\u00f6minen mukavaa ja siit\u00e4 tulee hyv\u00e4 olo-ajatuksella\u2019. Ravitsemussuosituksilla pyrit\u00e4\u00e4n my\u00f6s minimoimaan allergioita ja hammaskariesta. Allergeeneja ei tulisi kuitenkaan eliminoida ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja ravinnosta perusteettomasti, koska se voi johtaa ruokavalion turhaan kapenemiseen.<\/p>\n
Lapsen tulisi saada vaikuttaa ruokavalintoihinsa, jotta h\u00e4nest\u00e4 kasvaisi itsen\u00e4isesti terveit\u00e4 valintoja tekev\u00e4 yksil\u00f6. Aikuinen toki luo ruokailun raamit ja opastaa ruokavalinnoissa. Ruoan tulee olla terveellist\u00e4, mutta my\u00f6s maistuvaa ja sit\u00e4 tulee olla tarjolla riitt\u00e4v\u00e4sti. Ruokailuymp\u00e4rist\u00f6n puolestaan tulisi olla sosiaalisesti kannustava ja tukeva, jossa lapsi kokee ja oppii terveit\u00e4 ruokatottumuksia. Loppusilauksen lapsen ruokavalintoihin ja ruokailutapoihin tekev\u00e4t lapsen ik\u00e4, temperamentti, sek\u00e4 yksil\u00f6lliset aistikokemukset. Lapsen tulisi saada katsella, kuunnella, koskea, haistaa, sek\u00e4 maistaa ruokaa.<\/p>\n
Lasten kasvua, kehityst\u00e4 ja terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n ruokavalion perustan luovat juurekset, vihannekset, hedelm\u00e4t ja marjat, peruna ja t\u00e4ysjyv\u00e4vilja, sek\u00e4 kasvi\u00f6ljy. T\u00e4ysipainoiseksi ruokavalion tekev\u00e4t v\u00e4h\u00e4rasvaiset maitovalmisteet, palkokasvit, kala ja liha. Lis\u00e4ksi ruokavalion tulisi olla v\u00e4h\u00e4suolainen.<\/p>\n
Varhaiskasvattajan lapselle antaman ravitsemuksellisen ohjauksen tulisi ottaa lapsen sy\u00f6miseen liittyv\u00e4t kehitysvaiheet huomioon, aina imev\u00e4isik\u00e4isest\u00e4 esikouluik\u00e4iseen. Imetyksest\u00e4 ruokap\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen siirrytt\u00e4ess\u00e4 (n.4-6kk) lapsi harjoittelee karkea- ja hienomotoriset ruokailuun liittyv\u00e4t toiminnot, saa ruokia kaikista ruoka-aineryhmist\u00e4, sek\u00e4 oppii nime\u00e4m\u00e4\u00e4n ruokia. Osittainen imetys voi hyvin jatkua vuoden ik\u00e4\u00e4n tai pitemp\u00e4\u00e4n. Lapsen ollessa 2 vuotta, uusien ruokien pelko vaatii varhaiskasvattajalta enemm\u00e4n luovuutta tutustuttaakseen uusia ruokia ruokavalioon. T\u00e4ss\u00e4 apuna toimivat esim. pienet ruokateht\u00e4v\u00e4t ja useammat maistelukerrat. Kolmannelle ik\u00e4vuodelle siirrytt\u00e4ess\u00e4 lapsen oma tahto tuo omat haasteensa. Lapsi itsen\u00e4istyy, ruokasanasto laajenee, ruokailuv\u00e4lineiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 harjoittelussa lis\u00e4\u00e4ntyy ja lapsi on kiinnostunut ruoan valmistuksesta. Lapsi kykenee annostelemaan itselleen m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti sopivan annoksen 4-vuotiaana. T\u00e4ll\u00f6in lapsi omaa jo omat ruokailumieltymykset ja ruokapuheesta k\u00e4y ilmi rikastunut sanavarasto, uteliaisuus, sek\u00e4 ihmetys. 5-vuotias ruokailee jo itsen\u00e4isesti, siististi ja rauhallisesti, sek\u00e4 osaa perustella ruoka-aistimuksiaan ja mieltymyksi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Ruokailu ja ruokakasvatus ovat t\u00e4rke\u00e4 osa lasten kokonaisvaltaista hyvinvointioppimista. Varhaiskasvattajien tulisi luoda ruokailuoppimiseen suotuisat puitteet, mutta mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, toimia itse oppinsa esimerkkin\u00e4. Hyvinvoivat aikuiset kasvattavat terveit\u00e4 lapsia, jotka siirt\u00e4v\u00e4t oppimansa omaan aikuisuuteensa ja j\u00e4lleen seuraaville sukupolville. Suosituskirja antaa t\u00e4h\u00e4n hyv\u00e4t ev\u00e4\u00e4t. Seuraavassa blogissamme k\u00e4sittelemme ruokailua ohjaavia s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4, m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ja suosituksia.<\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/p>\n
JULKARI, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, \u201dTerveytt\u00e4 ja iloa ruoasta \u2013 varhaiskasvatuksen ruokailusuositus\u201d https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/135907\/URN_ISBN_978-952-302-992-7.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ruokailu osana lakis\u00e4\u00e4teist\u00e4 varhaiskasvatusta on ollut vailla erillist\u00e4 suosituskirjaa. T\u00e4t\u00e4 vajetta varten Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) valitsi marraskuussa 2016 laajan ty\u00f6ryhm\u00e4n asiantuntijoita tavoitteena laatia maamme ensimm\u00e4inen erillinen sek\u00e4 varhaiskasvatuksen ruokailua, ett\u00e4 ruokakasvatusta ohjaava suositus. Suositusluonnos oli julkisesti kommentoitavana ennen kuin VRN hyv\u00e4ksyi asiakirjan kansallisiksi varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksiksi 19.12.2017. Suosituksen l\u00e4ht\u00f6kohdat Asiantuntijaty\u00f6ryhm\u00e4 teki kattavaa yhteisty\u00f6t\u00e4 lasten varhaiskasvatukseen eri … Jatka lukemista TERVEYTT\u00c4 JA ILOA RUOASTA \u2013 varhaiskasvatuksen ruokailusuositus<\/span>