{"id":772,"date":"2018-05-09T11:38:25","date_gmt":"2018-05-09T09:38:25","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=772"},"modified":"2018-05-09T11:38:25","modified_gmt":"2018-05-09T09:38:25","slug":"terveytta-ja-iloa-ruoasta-varhaiskasvatuksen-ruokailusuositus-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/terveytta-ja-iloa-ruoasta-varhaiskasvatuksen-ruokailusuositus-2\/","title":{"rendered":"\u201dTERVEYTT\u00c4 JA ILOA RUOASTA \u2013 varhaiskasvatuksen ruokailusuositus\u201d"},"content":{"rendered":"

5-osaisen blogisarjamme ensimm\u00e4isess\u00e4 osiossa refereoimme Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) laatimaa lasten varhaiskasvatuksen ruokailusuositus-asiakirjan<\/a> ensimm\u00e4ist\u00e4 osiota; ravitsemus tukee lasten terveytt\u00e4 ja kasvua. K\u00e4sittelimme varhaiskasvattajien t\u00e4rke\u00e4\u00e4 roolia luoda suotuisat olosuhteet lasten ruokailuun liittyv\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymisen oppimisessa. Lis\u00e4ksi tiivistimme lasten kehitysvaiheiden merkityksen ruokailussa, sek\u00e4 mist\u00e4 lasten ruokavalion perusta muodostuu. \u00a0T\u00e4ss\u00e4 blogisarjamme toisessa osassa puolestaan olemme tiivist\u00e4neet artikkelin osiota, joka k\u00e4sittelee ruokailua ohjaavia s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4, m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ja suosituksia.<\/p>\n

Varhaiskasvatuslaki painottaa pedagogiikkaa<\/h3>\n

Varhaiskasvatuslaki s\u00e4\u00e4telee kunnan, kuntayhtym\u00e4n ja muun palveluntuottajan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4 varhaiskasvatusta. Laissa varhaiskasvatus on m\u00e4\u00e4ritelty kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudeksi. T\u00e4m\u00e4 kokonaisuus on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Varhaiskasvatuksen tulisi lain mukaan ottaa huomioon lapsen ik\u00e4 ja kehitysvaihe ja tukea h\u00e4nen yksil\u00f6kohtaista kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kehityst\u00e4. Varhaiskasvatus tulisi tapahtua yhteishengess\u00e4 hoitopaikan, huoltajien ja lapsen kanssa. Laki turvaa lapselle ravitsemuksellisesti riitt\u00e4v\u00e4n ravinnon, sek\u00e4 ohjatun ja tarkoituksenmukaisesti j\u00e4rjestetyn ruokailun. Hallituksen esityksess\u00e4 asiaa viel\u00e4 tarkennetaan, ett\u00e4 ravinnon tulee laadultaan t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yleiset terveys- ja ravitsemusvaatimukset ja ravintoa pit\u00e4\u00e4 tarjota tarpeeksi usein ja riitt\u00e4v\u00e4sti. Kunta puolestaan on vastuussa asetettujen vaatimusten t\u00e4yttymisest\u00e4.<\/p>\n

Ruokailua koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4<\/h3>\n

Riitt\u00e4v\u00e4n energian ja ravinteiden saanti tulee suhteuttaa p\u00e4iv\u00e4n aktiviteetteihin ja lapsen i\u00e4n mukaisiin tarpeisiin. Ateriam\u00e4\u00e4rien puolestaan tulee vastata hoitop\u00e4iv\u00e4n pituutta. Ruokailujen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyys ja niihin varattu riitt\u00e4v\u00e4 aika tarjoavat lapselle turvallisuutta, rytmi\u00e4 ja pit\u00e4v\u00e4t ateriat sopivan kokoisina. Samalla aterioiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyys ehk\u00e4isee verensokerin laskusta johtuvaa oireilua; levottomuutta ja huonotuulisuutta. Ruokailun ohjaus tulee olla positiivista, kannustavaa, esimerkillist\u00e4 ja lasta huomioivaa. Lasta tulisi kunnioittaa n\u00e4l\u00e4n ja kyll\u00e4isyyden, kuten my\u00f6s makumieltymysten suhteen. N\u00e4in lapsi rohkenee maistamaan uusia makuja ja koostumuksia, turvallisesti ja omasta halustaan.<\/p>\n

Ruokailu ja ruokakasvatus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa<\/h3>\n

Opetushallitus on laatinut Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. N\u00e4ihin perusteisiin pohjautuvat varhaiskasvatuspalveluiden tuottajien paikkakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Suunnitelman tulee ottaa huomioon lapsen oikeudet, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus. Lapsi tulisi n\u00e4hd\u00e4 aktiivisena vuorovaikuttajana ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4, onnistumisen kokemuksia unohtamatta. Varhaiskasvatuksen tavoite on, ett\u00e4 lapsi omaksuu terveytt\u00e4 ja hyvinvointia arvostavan el\u00e4m\u00e4ntavan. T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen, lasta tulee ohjata ruokailutaitojen kehittymisess\u00e4, keskustella terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n ravinnon merkityksest\u00e4, sek\u00e4 opettaa yksil\u00f6llisi\u00e4 eroavaisuuksia ja niiden kunnioittamista. Ruokaperinteit\u00e4- ja tapoja tulisi my\u00f6s pohtia yhdess\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksessa tulisi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 keskustelua ruokien alkuper\u00e4st\u00e4, sek\u00e4 omien tekojen vaikutuksesta energian s\u00e4\u00e4st\u00e4miseen ja ruokah\u00e4vikin v\u00e4hent\u00e4miseen.<\/p>\n

Ruokailu ja ruokakasvatus osana toimintakulttuuria<\/h3>\n

Yhteis\u00f6n arvot ja periaatteet, kuten my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6 ja ty\u00f6tavat muodostavat yhdess\u00e4 toimintakulttuurin. T\u00e4rkeint\u00e4 varhaiskasvattajille on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toimintakulttuuri kopioituu lapselle. Toimintakulttuuria tulee arvioida ja kehitt\u00e4\u00e4 vastaamaan lapsen etua. Lapsen ruokailu tulee toteuttaa varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin periaatteiden puitteissa, leikkimielisyytt\u00e4 unohtamatta. Parhaimmillaan pedagogisessa l\u00e4hestymistavassa lapsi ja kasvattaja oppivat yhdess\u00e4 ruokatottumuksia.<\/p>\n

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja yksil\u00f6lliset tavoitteet<\/h3>\n

Jokaiselle p\u00e4iv\u00e4kodissa tai perhep\u00e4iv\u00e4hoidossa olevalle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen huoltajat osallistuvat suunnittelemaan yhteisi\u00e4 ja yksil\u00f6llisi\u00e4 tavoitteita. Suunnitelmassa huomioidaan mm. etnisyys, uskonnollinen tai eettinen vakaumus, allergiat tai muut eritysruokavaliotarpeet. Yksil\u00f6llisyydess\u00e4 huomioidaan ruokailuun liittyv\u00e4t tarpeet ja luodaan tavoitteet. Ruokailuun liittyvien pulmien ratkomisen tueksi on my\u00f6s mahdollisuus konsultoida erityisty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 suunnitelmaa laadittaessa ja toteuttaessa on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 havainnointi-, sek\u00e4 n\u00e4kemyskonsensus varhaiskasvattajien ja huoltajien v\u00e4lill\u00e4. Varhaiskasvattajien tulee saada tiet\u00e4\u00e4 ruokailuun liittyvist\u00e4 toiminnoista kotona, miss\u00e4 taas huoltajien tulee saada tietoa yleisist\u00e4 lapsen sy\u00f6miseen liittyvist\u00e4 kehitysvaiheista, sek\u00e4 lapsen ryhm\u00e4k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4. Riitt\u00e4v\u00e4n ja ravitsevan ruokakasvatuksen mallia p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n jakamaan l\u00e4hes kaikissa perheiss\u00e4, sill\u00e4 lapset ketk\u00e4 eiv\u00e4t ole p\u00e4iv\u00e4kodissa tai perhep\u00e4iv\u00e4hoidossa k\u00e4yv\u00e4t usein kerhoissa ja leikkipuistoissa.<\/p>\n

Kansalliset ravitsemussuositukset ruokailun toteuttamisessa<\/h3>\n

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n ruokavalion p\u00e4ivitt\u00e4isten aterioiden perusta muodostuu kasviksista, perunasta, t\u00e4ysjyv\u00e4valmisteista, rasvattomista ja v\u00e4h\u00e4rasvaista maitovalmisteista, sek\u00e4 rasvoista. Aterialisukkeina tulisi vaihdellen nauttia kalaa, siipikarjaa, kananmunaa ja lihavalmisteita. Satunnaisesti tulisi nauttia viel\u00e4 listaamattomia ruokavalmisteita, kuten rasvaisia maitovalmisteita, v\u00e4h\u00e4kuituisia viljatuotteita, sek\u00e4 pitk\u00e4lle prosessoituja valmisteita. Ruokavaliota noudatettaessa my\u00f6s elintarvikkeiden lis\u00e4aineiden haitallinen saanti pysyy maltillisena. Lis\u00e4ksi eritysruokavalioiden noudattaminen terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4sti ja ravitsemuksellisesti riitt\u00e4v\u00e4sti on my\u00f6s ohjeistettu ja mahdollistettu, kuten kasvisruokavalion noudattaminen. Lautasmalli ja ruokakolmio auttavat havainnollistamaan mit\u00e4 ja kuinka paljon tulisi sy\u00f6d\u00e4. Peruslautasmalli on kaikille sama; puolet lautasesta tulisi t\u00e4ytty\u00e4 kasviksista, nelj\u00e4sosa hiilihydraatin l\u00e4hteist\u00e4 ja nelj\u00e4sosa proteiinin l\u00e4hteist\u00e4. Ruojajuoma, sek\u00e4 rasvan l\u00e4hteet tulee toki my\u00f6s huomioida. Ruokalistaa viikkotasolla suunnitellessa tulee laskea aterioiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen energia- ja ravintoainesis\u00e4lt\u00f6. T\u00e4ss\u00e4 apuna toimii artikkelin liitteen\u00e4 olevat taulukot, joista l\u00f6ytyy elintarvikkeiden valintasuositukset, sek\u00e4 aterian osille lasketut ravitsemuslaadun minimivaatimukset. Ruokalistatason energiaravintoaneiden saanti toteutuu kun edell\u00e4 mainittujen taulukoiden noudattamisen lis\u00e4ksi noudatetaan lautasmallia.<\/p>\n

Jokaisella lapsella on oikeus terveytt\u00e4 ja hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4\u00e4n ruokaan, sek\u00e4 my\u00f6nteiseen ruokailukokemukseen.<\/p>\n

JULKARI<\/p>\n

Valtion ravitsemusneuvottelukunta<\/p>\n

\u201dTerveytt\u00e4 ja iloa ruoasta \u2013 varhaiskasvatuksen ruokailusuositus\u201d<\/p>\n

https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/135907\/URN_ISBN_978-952-302-992-7.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

5-osaisen blogisarjamme ensimm\u00e4isess\u00e4 osiossa refereoimme Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) laatimaa lasten varhaiskasvatuksen ruokailusuositus-asiakirjan ensimm\u00e4ist\u00e4 osiota; ravitsemus tukee lasten terveytt\u00e4 ja kasvua. K\u00e4sittelimme varhaiskasvattajien t\u00e4rke\u00e4\u00e4 roolia luoda suotuisat olosuhteet lasten ruokailuun liittyv\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymisen oppimisessa. Lis\u00e4ksi tiivistimme lasten kehitysvaiheiden merkityksen ruokailussa, sek\u00e4 mist\u00e4 lasten ruokavalion perusta muodostuu. \u00a0T\u00e4ss\u00e4 blogisarjamme toisessa osassa puolestaan olemme tiivist\u00e4neet artikkelin osiota, joka k\u00e4sittelee … Jatka lukemista \u201dTERVEYTT\u00c4 JA ILOA RUOASTA \u2013 varhaiskasvatuksen ruokailusuositus\u201d<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-772","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/772","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=772"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/772\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":773,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/772\/revisions\/773"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=772"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=772"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=772"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}