{"id":775,"date":"2018-05-25T10:12:37","date_gmt":"2018-05-25T08:12:37","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=775"},"modified":"2018-05-25T10:12:37","modified_gmt":"2018-05-25T08:12:37","slug":"mita-tanaan-syotaisiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/mita-tanaan-syotaisiin\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n sy\u00f6t\u00e4isiin?"},"content":{"rendered":"<h3>\u201dTERVEYTT\u00c4 JA ILOA RUOASTA \u2013 varhaiskasvatuksen ruokailusuositus\u201d<\/h3>\n<h4>Mit\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n sy\u00f6t\u00e4isiin?<\/h4>\n<p>Olemme blogissamme t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 k\u00e4sitelleet varhaiskasvattajien t\u00e4rke\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 luoda suotuisat oppimisolosuhteet lasten ruokailuk\u00e4ytt\u00e4ytymiselle. Lis\u00e4ksi kerroimme lasten eri kehitysvaiheiden merkityksest\u00e4 ruokailussa sek\u00e4 tutustuimme ruokailuun liittyviin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin ja suosituksiin. T\u00e4ss\u00e4 blogissa tarkastellaan miten varhaiskasvatuspaikan ruokalistat syntyv\u00e4t, mitk\u00e4 asiat siihen vaikuttavat ja miten ruokailua ohjataan.<\/p>\n<h5>Ruokapalvelujen tuottaminen ja ruokalistasuunnittelu<\/h5>\n<p>Varhaiskasvatuspaikan ruokapalvelu voi olla talon sis\u00e4inen tai erillinen palvelu, mik\u00e4 on mahdollista kilpailuttaa. Varhaiskasvatuspaikka on lailla velvoitettu ohjaamaan ja seuraamaan ruokapalvelun toimivuutta ja vastaa yhdess\u00e4 ruokapalvelun tuottajan kanssa ravitsemussuositusten mukaisesta ruokalistasta. Ruokalistaa suunnitellaan kalenterivuosi sesonkeineen eteenp\u00e4in ja listakierron tulee olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viisi viikkoa. Listakierto tuo vaihtelevuutta ja monipuolisuutta, mutta samalla antaa riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa tottua eri raaka-aineisiin. Omalle alueelle vuodenaikaan tyypilliset raaka-aineet n\u00e4kyv\u00e4t ruokalistassa keittojen, p\u00e4\u00e4ruokakastikkeiden, vuokaruokien sek\u00e4 pata- ja kappaleruokien muodoissa. Juureksilla ja hedelmill\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n muiden terveysvaikutusten ohella my\u00f6s suun terveytt\u00e4. Pureskelua vaativilla raaka-aineilla parannetaan syljen erityst\u00e4 ja ruoan sulatusta, kuten my\u00f6s suun motoriikan aktivoitumisen kautta puhetaitoja.<\/p>\n<h5>Ruokalistojen malliateriat ja niiden energia- ja ravintosis\u00e4lt\u00f6<\/h5>\n<p>Kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa oleva lapsi saa kaksi kolmannesta ja osa-aikainen kolmanneksen p\u00e4iv\u00e4n energia- ja ravintoainetarpeesta hoitopaikassa. Viitteellinen energiantarve on tyt\u00f6ille ja pojille sama ennen viitt\u00e4 ik\u00e4vuotta. Energiaravintoaineiden ja suolan osuutta ruokavaliossa tarkastellaan viikkotasolla, sill\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kohtainen ruokak\u00e4ytt\u00e4ytyminen voi vaihdella paljonkin. Suolaa ja jodia on elintarvikkeissa jo valmiina, joten suolaa ei lis\u00e4t\u00e4 ruokiin, liiallinen suola kun altistaa verenpaineen kohoamiselle jo varhaislapsuudessa. Rasvoista tyydyttym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t, rasvaliukoisia vitamiineja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t, rasvahapot tukevat kasvua sek\u00e4 hermoston, syd\u00e4men ja verisuoniston terveytt\u00e4. Tyydyttyneiden rasvojen ja sokerin osuus puolestaan ei saisi ylitt\u00e4\u00e4 10% p\u00e4iv\u00e4n kokonaisenergiasta. Luontaista sokeria, kuten marjojen, hedelmien, kasvisten ja maidon sokeria ei tosin tarvitse v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Raaka-aineiden suunnittelussa apuna toimii lasten ruokavalion kehitt\u00e4mist\u00e4 koskevat suositukset. Salaatin eri komponentit suositellaan tarjoamaan erikseen ja suurempina paloina paremman menekin turvaamiseksi. Leiv\u00e4ss\u00e4 puolestaan tulisi huomioida runsas kuitu ja v\u00e4h\u00e4inen suola, kun taas maitovalmisteissa tulee olla D-vitamiinia ja enint\u00e4\u00e4n 1% rasvaa (pl. juusto 17%). Rasvoista leiv\u00e4lle tulee valita kasvirasvalevite, ruoanvalmistukseen kasvi\u00f6ljy\u00e4 ja aterialisukkeina voi tarjota vaihdellen pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 p\u00e4hkin\u00f6it\u00e4 ja siemeni\u00e4. Proteiinin l\u00e4htein\u00e4 tulisi suosia palkokasveja, kalaa ja valkoista lihaa ja rajoitetusti muita lihatuotteita.<\/p>\n<p>Sy\u00f6m\u00e4\u00e4n oppiminen ja makumieltymykset ovat yksil\u00f6llisi\u00e4 ja sy\u00f6misen itses\u00e4\u00e4telyn kehittymisess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 antaa lapsen itse koota annoksensa. Ruokakeskustelujen tukena ja hahmotusv\u00e4lineen\u00e4 toimivat malliateriakuvat. Suosituksessa esitet\u00e4\u00e4n malliaterioiden koostamiskriteerit sek\u00e4 toteutusvinkkej\u00e4 ja kannustetaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n oman yksik\u00f6n annoskuvia. Malliaterioiden ruokien suhde eri-ik\u00e4isille pysyy samana annoskoon muuttuessa. Malliannosten rinnalle voikin keksi\u00e4 hauskoja ohje- ja muistis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, kuten \u201dsy\u00f6 5-6 kourallista kasviksia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4\u201d. Koura on aina saatavilla ja kasvaa lapsen mukana pit\u00e4en saannin sopivana kasvuun n\u00e4hden.<\/p>\n<h5>Ruokakulttuurien moninaisuus, erityisruokavaliot ja muut erityistarpeet<\/h5>\n<p>Ruokailu on vahvasti kulttuuri- ja identiteettisidonnainen. Raaka-aineet ja ruokatavat kodin ja hoitopaikan v\u00e4lill\u00e4 voivat poiketa hyvinkin paljon toisistaan. Poikkeava ei toki tarkoita ep\u00e4terveellist\u00e4, vaan parhaimmillaan rikkautta. Hoitopaikassa voidaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 esimerkiksi etnisten ruokien teemap\u00e4ivi\u00e4. Yhteisty\u00f6 perheen kanssa sek\u00e4 lapsiryhm\u00e4n tuen tarve kuitenkin korostuu, jotta lapsi uskaltautuu maistamaan suomalaisia perinneruokia ja kokeilemaan kotoa poikkeavia tapoja.<\/p>\n<p>Erityisruokavalion perusteina voivat olla terveydelliset tai vakaumukselliset syyt. Eritysruokavaliot vaativat oman selvityksens\u00e4 ja ilmoitusmenettelyn kunkin kunnan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisesti. N\u00e4in tarpeettomat erityisruokavaliot pysyv\u00e4t v\u00e4h\u00e4isen\u00e4. Terveydelliset syyt edellytt\u00e4v\u00e4t l\u00e4\u00e4k\u00e4rin lausunnon, mahdollisesti ravitsemusterapeutin apua ruokavalion suunnittelussa sek\u00e4 vastuuhenkil\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 erityisruokavalioiden noudattamiselle varhaiskasvatuspaikassa. Erityistarpeet, kuten ruoka-allergian aiheuttajat ja niiden v\u00e4ltt\u00e4mistarkkuus tulee k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi yhdess\u00e4 huoltajien, kasvatushenkil\u00f6iden, ruoanvalmistajien sek\u00e4 ryhm\u00e4n muiden lasten kanssa. Erityisruokavaliota noudattavaa lasta ei tulisi kuitenkaan tuoda asian kanssa valokeilaan, vaan tarjota mahdollisuuksien mukaan ryhm\u00e4\u00e4n verraten samankaltaista ruokaa. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 etenkin sosiaalisista syist\u00e4. Tavallisimmat lasten ruoka-allergiat aiheutuvat maidosta, viljasta ja kananmunasta, tosin moni lapsi p\u00e4\u00e4see allergiasta eroon ennen kouluik\u00e4\u00e4. Keliakia tulee huomioida huolellisesti ruokailua j\u00e4rjestett\u00e4ess\u00e4, kuten varata ruoille omat annosteluv\u00e4lineet sek\u00e4 leiv\u00e4lle oma levite. Diabetes puolestaan ei edellyt\u00e4 muista poikkeavaa ruokavaliota, mutta retkill\u00e4 tulee olla hiilihydraattipitoista ev\u00e4st\u00e4 \u00e4killisen verensokerin laskun varalta. Keitti\u00f6ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 tulee olla aina tieto kaikista ruokaan k\u00e4ytetyist\u00e4 raaka-aineista ja hengenvaarallisissa allergioissa on turvallisempaa varata lapselle omat annokset nimell\u00e4.<\/p>\n<p>Vakaumuksellisista syist\u00e4 perusruokalistasta poikkeava sy\u00f6minen linjataan kuntakohtaisesti tai varhaiskasvatuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n mukaisesti. Kasvisruokavaihtoehdot soveltuvat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vakaumusperusteisiin erityisruokavalioihin. Vegaaniruokavalioita puolestaan on tutkittu v\u00e4h\u00e4n, eik\u00e4 niiden terveysvaikutuksia lapsiin voida tieteellisesti todeta. Ruokavaliota tulee tukea ravintolisill\u00e4 ja t\u00e4ydennetyill\u00e4 elintarvikkeilla riitt\u00e4v\u00e4n energian ja ravintoaineiden saannin vuoksi (D-vitamiini, B12-vitamiini ja jodi). Kasvisproteiineja tulisi my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monipuolisesti.<\/p>\n<p>Erityisruokavalioon liittyv\u00e4t tavoitteet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Ruokailusta tulee keskustella vuosittain perheen kanssa ja tarkistaa huoltajien tietoisuus ruokailun toteutumisesta varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena on erityistarpeista huolimatta ruokailon s\u00e4ilyminen ja ruokapelon v\u00e4ltt\u00e4minen.<\/p>\n<p>Hyvin suunniteltu ja ohjattu ruokailu luo turvallisuutta, rentoutta, iloa, terveytt\u00e4 ja yhteenkuuluvuutta sek\u00e4 tukee oman identiteetin kehittymist\u00e4.<\/p>\n<p>Viite:<\/p>\n<p>JULKARI<\/p>\n<p>Valtion ravitsemusneuvottelukunta<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/135907\/URN_ISBN_978-952-302-992-7.pdf?sequence=1\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">\u201dTerveytt\u00e4 ja iloa ruoasta \u2013 varhaiskasvatuksen ruokailusuositus\u201d<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/135907\/URN_ISBN_978-952-302-992-7.pdf?sequence=1\">https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/135907\/URN_ISBN_978-952-302-992-7.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u201dTERVEYTT\u00c4 JA ILOA RUOASTA \u2013 varhaiskasvatuksen ruokailusuositus\u201d Mit\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n sy\u00f6t\u00e4isiin? Olemme blogissamme t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 k\u00e4sitelleet varhaiskasvattajien t\u00e4rke\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 luoda suotuisat oppimisolosuhteet lasten ruokailuk\u00e4ytt\u00e4ytymiselle. Lis\u00e4ksi kerroimme lasten eri kehitysvaiheiden merkityksest\u00e4 ruokailussa sek\u00e4 tutustuimme ruokailuun liittyviin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin ja suosituksiin. T\u00e4ss\u00e4 blogissa tarkastellaan miten varhaiskasvatuspaikan ruokalistat syntyv\u00e4t, mitk\u00e4 asiat siihen vaikuttavat ja miten ruokailua ohjataan. Ruokapalvelujen tuottaminen ja &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/mita-tanaan-syotaisiin\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Mit\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n sy\u00f6t\u00e4isiin?<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-775","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/775","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=775"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/775\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":776,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/775\/revisions\/776"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=775"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=775"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=775"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}