Varhaiskasvattajien t\u00e4rkeys lasten ruokailuk\u00e4ytt\u00e4ytymisen roolimalleina ja oppimista edist\u00e4vien olosuhteiden luojina alustettiin jo ensimm\u00e4isiss\u00e4 juttusarjan blogeissamme. T\u00e4ss\u00e4 blogissa sukellamme ruokakasvatuksen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin pintaa syvemm\u00e4lle.<\/p>\n
Hoitajat ja ruokapalveluhenkil\u00f6st\u00f6 ovat l\u00e4sn\u00e4 koko varhaiskasvatuksen ajan, joten heill\u00e4 on keskeinen teht\u00e4v\u00e4 lapsen ruokasuhteen rakentumisessa. Ruokailuymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4, johon kuuluvat mm. huonekalut, \u00e4\u00e4net, ihmiset, vuorovaikutus ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, on suuri vaikutus lasten viihtyvyyteen ja ruokahaluun. Ruokailu tapahtuu p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti varhaiskasvatuspaikassa ja useasti lapsella on oma ruokailupaikkansa. Poikkeuksen ruokailutottumuksiin tuovat esimerkiksi retkip\u00e4iv\u00e4t, mitk\u00e4 niin ik\u00e4\u00e4n tukevat ruokakasvatusta. Etenkin retket l\u00e4himets\u00e4\u00e4n, torille tai tutustumisk\u00e4ynnit ruoan tuottajien luokse ovat oivia ruokakeskustelujen her\u00e4tt\u00e4ji\u00e4. Vaikka ruoka nautittaisiin poikkeavissa olosuhteissa, varhaiskasvattajien tulee sy\u00f6d\u00e4 yhdess\u00e4 lasten kanssa, sill\u00e4 jokainen ruokailu on lapsen jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaamisen rinnalla my\u00f6s kasvatus- ja opetustilanne. Varhaiskasvatuksen muu toiminta my\u00f6s parhaimmillaan tukee ruokakasvatusta ja siit\u00e4 innoittavana esimerkkin\u00e4 ovat mm. lasten omat juuresmaat tai vaikka ikkunalaudalla kasvavat yrtit ja versot.<\/p>\n
My\u00f6nteinen ruokakasvatus on vuorovaikutteista, osallistuvaa ja yhdess\u00e4 oivaltamista. Ruokakasvatuksen tavoitteena on oppia terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 sy\u00f6misk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, pit\u00e4en sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n my\u00f6s kehonsis\u00e4isten viestien tunnistamisen opettelua. Sis\u00e4iset viestit auttavat tunnistamaan mm. n\u00e4lk\u00e4\u00e4 ja kyll\u00e4isyytt\u00e4, mitk\u00e4 ohjaavat annostelemaan ruokaa sopivasti. Sopiva annostelu v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s ruokah\u00e4vikki\u00e4.<\/p>\n
Lasta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kannustaa kiinnostumaan ja olemaan utelias uusia raaka-aineita ja ruokia kohtaan. Lasta voi kannustaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ruokien tutustumisessa monipuolisesti eri aistejaan sek\u00e4 osallistumaan keskusteluun ruokien alkul\u00e4hteist\u00e4, k\u00e4sittelytavoista ja omista makumieltymyksist\u00e4\u00e4n. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on saada lapsi sy\u00f6m\u00e4\u00e4n etenkin kalaa, kasviksia, marjoja ja hedelmi\u00e4. Varhaiskasvatuksessa edistet\u00e4\u00e4n lapsen osallisuutta kaikessa toiminnassa, niin my\u00f6s ruokailussa. Lapsi voi esimerkiksi osallistua ik\u00e4tasonsa mukaisesti ruoan valmistukseen, p\u00f6yd\u00e4n kattamiseen ja j\u00e4lkisiivoukseen. Lapsi oppii olemaan aktiivinen, ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n, vastuuta ja valintojen seuraamuksia, kuin my\u00f6s yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. Vuorovaikutustaidot karttuvat puolestaan kun lapsi otetaan mukaan ruokailun suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Samalla lapsi oivaltaa yhteisten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen merkityksen sek\u00e4 sopimusten ja luottamuksen merkityst\u00e4. Lapsella on oikeus my\u00f6s olla osallistumatta. Lapsen yksil\u00f6llisyys tulee huomioida ja mahdollisiin sy\u00f6misiin liittyviin ongelmiin tulee suhtautua hyv\u00e4ll\u00e4 ymm\u00e4rryksell\u00e4 ja mahdollisesti ratkaista ongelmia yhdess\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4n ja huoltajien kanssa. Huoltajien lis\u00e4ksi monialaisen tukiverkon varhaiskasvattajille muodostavat ruokapalveluhenkil\u00f6st\u00f6, neuvola, koulu ja j\u00e4rjest\u00f6t. Yhteisty\u00f6n t\u00e4rkeys korostuu etenkin varhaiskasvatusta aloittaessa ja vaihtaessa, kuten my\u00f6s esiopetuksen alkaessa.<\/p>\n
Varhaiskasvatussuunnitelman arvot ja tavoitteet luovat perustan my\u00f6s ruokakasvatuksen tavoitteille, toimintatavoille ja arvioinnin linjauksiin. Varhaiskasvattajan tulee muistaa, ett\u00e4 kasvatuspaikan ruokailu on julkista toimintaa ja viralliset suositukset ohjaavat sit\u00e4. Henkil\u00f6kohtaisten ruoka-asenteiden yhteensopivuus virallisiin ruokasuosituksiin tulee punnita. Varhaiskasvattajien tulee my\u00f6s oppia ja kehitt\u00e4\u00e4 ohjaustyyli mik\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 lasten omaa vaikutusmahdollisuutta. N\u00e4iss\u00e4 apuna toimivat varhaiskasvatuksen yhteiset pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t, kuten miten lapselle puhutaan, miten henkil\u00f6st\u00f6 puhuu ruoasta ja omasta sy\u00f6misest\u00e4\u00e4n. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ruokakasvatuksen arviointi oman ja ty\u00f6yhteis\u00f6n toiminnasta suhteessa tavoitteisiin onkin ammatillisessa kehittymisess\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Varhaiskasvattajat kokevat onnistumista kun lapsi nauttii yhdess\u00e4 sy\u00f6misest\u00e4 ja arvostaa sen hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta.<\/p>\n
L\u00e4hde:<\/p>\n
JULKARI<\/p>\n
Valtion ravitsemusneuvottelukunta<\/p>\n
\u201dTerveytt\u00e4 ja iloa ruoasta \u2013 varhaiskasvatuksen ruokailusuositus\u201d<\/a><\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Varhaiskasvattajien t\u00e4rkeys lasten ruokailuk\u00e4ytt\u00e4ytymisen roolimalleina ja oppimista edist\u00e4vien olosuhteiden luojina alustettiin jo ensimm\u00e4isiss\u00e4 juttusarjan blogeissamme. T\u00e4ss\u00e4 blogissa sukellamme ruokakasvatuksen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin pintaa syvemm\u00e4lle. Kasvattajan l\u00e4sn\u00e4olon merkitys ja tekemisen luovuus Hoitajat ja ruokapalveluhenkil\u00f6st\u00f6 ovat l\u00e4sn\u00e4 koko varhaiskasvatuksen ajan, joten heill\u00e4 on keskeinen teht\u00e4v\u00e4 lapsen ruokasuhteen rakentumisessa. Ruokailuymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4, johon kuuluvat mm. huonekalut, \u00e4\u00e4net, ihmiset, vuorovaikutus ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, on … Jatka lukemista Iloa ruoasta \u2013 Ruokakasvatus k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4<\/span>