{"id":792,"date":"2018-08-29T10:36:19","date_gmt":"2018-08-29T08:36:19","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=792"},"modified":"2018-08-29T10:36:19","modified_gmt":"2018-08-29T08:36:19","slug":"terveytta-ja-iloa-ruoasta-varhaiskasvatuksen-ruokailusuositus-3","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/terveytta-ja-iloa-ruoasta-varhaiskasvatuksen-ruokailusuositus-3\/","title":{"rendered":"\u201dTERVEYTT\u00c4 JA ILOA RUOASTA \u2013 varhaiskasvatuksen ruokailusuositus\u201d"},"content":{"rendered":"<h3>Ruokailun ja ruokakasvatuksen seuranta ja arviointi<\/h3>\n<p>Varhaiskasvatus on herkk\u00e4\u00e4 oivaltamisen ja oppimisen aikaa. Varhaiskasvatuksen ruokailu, ruokakasvatus mukaan lukien, voivat vaikuttaa opitun kautta lapseen jopa pitk\u00e4lle tulevaisuuteen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 varhaiskasvatuksen ruokailua seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Blogisarjamme viimeinen osio k\u00e4sittelee n\u00e4it\u00e4 seurannan ja arvioinnin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja tavoitteita.<\/p>\n<h5>Seurannan tahot, kohteet ja tavoitteet<\/h5>\n<p>Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen ruokailua tulee seurata ja arvioida kansallisella tasolla, kuntakohtaisesti sek\u00e4 paikallisesti toimintayksik\u00f6iss\u00e4. Ravitsemuksellisten vaatimusten ja ohjeistusten ohella arvioidaan moniammatillista sek\u00e4 kodin kanssa tapahtuvaa yhteisty\u00f6t\u00e4. Arviointi lapsiin kohdistuvista vaikutuksista edellytt\u00e4\u00e4 tutkimustietoa, kuten ruokailutottumusten kehittymisest\u00e4, lasten omista ruokailukokemuksista ja \u2013 mieltymyksist\u00e4, ruoan menekist\u00e4 ja ravintoaineiden saannista, lasten kasvusta sek\u00e4 kansantautien vaaratekij\u00f6iden esiintymisest\u00e4. Arvioinnin avulla kehitysalueet tunnistetaan ja niihin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n vaikuttamaan. Erityisesti v\u00e4est\u00f6tason seurantatutkimuksen kiinnostuksen kohteina tulisi olla eri v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t ja eri-ik\u00e4iset lapset, kuten my\u00f6s varhaiskasvatuksessa olevan lapsen erot ravitsemuksessa kotona oleviin lapsiin. Kansallisen seurannan ja arvioinnin ty\u00f6kaluiksi terveyden ja hyvinvoinnin edist\u00e4misen moduuliin ovat kehitteill\u00e4 varhaiskasvatuksen ruokailun j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 kuvaavat indikaattorit ja niiden mittarit. Tieto lasten ravitsemuksesta kuntien ja maakuntien p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille saadaan sis\u00e4llytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lasten ravitsemuksen seuranta osaksi v\u00e4est\u00f6n ravitsemus- ja terveysseurantaa.<\/p>\n<h5>Vastuutahot lasten ravitsemustason edist\u00e4misess\u00e4<\/h5>\n<p>Kunta on vastuussa lasten ravitsemuksen edist\u00e4misest\u00e4 osana laaja-alaista terveyden- ja hyvinvoinnin edist\u00e4mist\u00e4, miss\u00e4 puolestaan varhaiskasvatuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 arvioi varhaiskasvatussuunnitelmia ja niiden toteutumista. Hoitopaikassa tapahtuva esimiehen ja kasvatushenkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6n kehitt\u00e4minen itsearvioinnin kautta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 aihealueina muun muassa ruokailutilanteiden ilmapiirin, monipuolisen sy\u00f6misen, ruokalistan toimivuuden sek\u00e4 lasten kanssa yhdess\u00e4 sy\u00f6misen. Itse ravitsemuslaadusta vastaa ruokapalvelun tuottaja, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on seurata energia- ja ravintoaineiden sek\u00e4 kuidun ja suolan saantia viikkotasolla.<\/p>\n<h5>Vuorovaikuttamisen merkitys ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikuttaminen<\/h5>\n<p>Konkreettiset parannukset varhaiskasvatuksen ruokailussa tapahtuvat, kun saavutetaan hyv\u00e4 keskusteluyhteys lasten, huoltajien ja kasvattajien v\u00e4lill\u00e4. Lapsille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 antaa mielipideviestint\u00e4\u00e4n ty\u00f6kaluja, kuten tunnetilaa kuvaavia ympyr\u00e4naamoja, malliateriakuvia tai vaikka j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 makuraati ruokalistan ruokalajeista. Uusien makuel\u00e4mysten tutustumisessa auttaa osallistuminen aterian valmistamiseen. Ensisijaisesti on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada lapsi sy\u00f6m\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti ja monipuolisesti, mutta my\u00f6s ruokamenekin ja -h\u00e4vikin seuranta kuuluu olennaisena osana varhaiskasvatuksen ruokailun suunnittelua ja kehitt\u00e4mist\u00e4. Lapset tulee ottaa mukaan jo pienest\u00e4 saakka lautash\u00e4vikin seurantaan. N\u00e4in lapsi oppii oman toiminnan seurauksia ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sek\u00e4 arvostamaan ruokaa.<\/p>\n<h5>Onnistuneesta ruokailun j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 annettava diplomi, tuotevalintoja ohjaavat logot sek\u00e4 hygieniaraportit<\/h5>\n<p>Varhaiskasvatuksen kannustamiseksi ja tukemiseksi ravitsemussuositusten mukaisesta ruokailun toteutumisesta on kehitelty Makuaakkoset-diplomi. Tunnustuksen tarkoituksena on edist\u00e4\u00e4 varhaiskasvatuspaikkojen pyrkimyst\u00e4 ravitsemuksellisen ruoan rinnalla my\u00f6s kasvatukselliseen, ekologisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4n sek\u00e4 moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 tukevaan ruokailuun. Ruokalan elintarvikkeiden turvallisuudesta ja hygieniasta puolestaan raportoi Eviran Oiva-hymi\u00f6, miss\u00e4 Syd\u00e4nmerkki-logolla merkityt tuotteet helpottavat hyv\u00e4n ravitsemuslaadun tunnistamista.<\/p>\n<h5>Maamme ensimm\u00e4inen erillinen ravitsemussuositus varhaiskasvatukseen \u2013 ainutlaatuinen ja tarpeellinen<\/h5>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 viisiosaisessa blogisarjassamme olemme k\u00e4sitelleet niin varhaiskasvattajien t\u00e4rke\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 lasten ruokailuk\u00e4ytt\u00e4ytymisen oppimisen tukemisessa, kertoneet lasten eri kehitysvaiheiden merkityksest\u00e4 ruokailussa sek\u00e4 tutustuneet ruokailuun liittyviin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin ja suosituksiin. Lis\u00e4ksi olemme tarkastelleet varhaiskasvatuspaikan ruokalistojen suunnitteluun liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ja n\u00e4in lopuksi tarkasteltiin varhaiskasvatuksen ruokailun seurantaa ja arviointia. Ruokailu osana varhaiskasvatusta edist\u00e4\u00e4 lasten hyvinvointia ja terveytt\u00e4 jopa elinik\u00e4isesti. Ruokailu ja ruokakasvatus tulisi n\u00e4hd\u00e4 kunnissa sijoituksena lapsiin. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisema \u201dTerveytt\u00e4 ja Iloa Ruoasta \u2013 varhaiskasvatuksen ruokailusuositus\u201d l\u00f6ytyy osoitteesta:<u><a href=\"https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/135907\/URN_ISBN_978-952-302-992-7.pdf?sequence=1\">https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/135907\/URN_ISBN_978-952-302-992-7.pdf?sequence=1<\/a><\/u><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ruokailun ja ruokakasvatuksen seuranta ja arviointi Varhaiskasvatus on herkk\u00e4\u00e4 oivaltamisen ja oppimisen aikaa. Varhaiskasvatuksen ruokailu, ruokakasvatus mukaan lukien, voivat vaikuttaa opitun kautta lapseen jopa pitk\u00e4lle tulevaisuuteen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 varhaiskasvatuksen ruokailua seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Blogisarjamme viimeinen osio k\u00e4sittelee n\u00e4it\u00e4 seurannan ja arvioinnin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja tavoitteita. Seurannan tahot, kohteet ja tavoitteet &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/terveytta-ja-iloa-ruoasta-varhaiskasvatuksen-ruokailusuositus-3\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">\u201dTERVEYTT\u00c4 JA ILOA RUOASTA \u2013 varhaiskasvatuksen ruokailusuositus\u201d<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-792","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/792","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=792"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/792\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":793,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/792\/revisions\/793"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=792"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=792"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=792"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}