{"id":824,"date":"2018-10-29T12:12:20","date_gmt":"2018-10-29T10:12:20","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=824"},"modified":"2018-10-29T12:12:20","modified_gmt":"2018-10-29T10:12:20","slug":"raskaudenaikaisella-elintapaneuvonnalla-hyodyllisia-pitkakestoisia-vaikutuksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/raskaudenaikaisella-elintapaneuvonnalla-hyodyllisia-pitkakestoisia-vaikutuksia\/","title":{"rendered":"Raskaudenaikaisella elintapaneuvonnalla hy\u00f6dyllisi\u00e4 pitk\u00e4kestoisia vaikutuksia"},"content":{"rendered":"<p>L\u00e4\u00e4ketieteen lisensiaatti Emilia Huvinen (Helsingin yliopisto) tutki <a href=\"https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/241951\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">v\u00e4it\u00f6skirjassaan<\/a> raskaudenaikaisen ja synnytyksen j\u00e4lkeisen elintapaneuvonnan vaikutusta \u00e4itien terveyteen. Suomessa raskausdiabetesta todetaan 18% raskaana olevista naisista. Raskausdiabetes vaikuttaa raskausajan lis\u00e4ksi my\u00f6s mm. \u00e4idin tulevaan diabetesriskiin synnytyksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>RADIEL-tutkimuksessa oli mukana korkean raskausdiabetesriskin naisia (painoindeksi yli 30 tai aiemmin todettu raskausdiabetes). Osalle naisista annettiin ruoka- ja liikuntaneuvontaa raskauden aikana sek\u00e4 synnytyksen j\u00e4lkeen ja osa naisista oli verrokkiryhm\u00e4ss\u00e4. Huvinen havaitsi, ett\u00e4 elintapaneuvonta v\u00e4hensi merkitt\u00e4v\u00e4sti sokeriaineenvaihdunnan h\u00e4iri\u00f6it\u00e4: 13.3% kontrolliryhm\u00e4ss\u00e4 ja 2.7% neuvontaryhm\u00e4ss\u00e4 todettiin poikkeava sokeriaineenvaihdunta ensimm\u00e4isen synnytyksen j\u00e4lkeisen vuoden aikana.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa selvisi my\u00f6s ett\u00e4 15% tutkittavilla naisilla oli poikkeava sokeriaineenvaihdunta ja 4% tyypin 2 diabetes viisi vuotta synnytyksen j\u00e4lkeen. My\u00f6s normaalipainoiset,\u00a0 raskausdiabetekseen sairastuneet naiset olivat alttiita sokeriaineenvaihdunnan h\u00e4iri\u00f6ille tai metaboliseen oireyhtym\u00e4\u00e4n. N\u00e4ist\u00e4 naisista l\u00e4hes 60% oli kehon rasvaprosentti poikkeavan korkea.<\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6ksest\u00e4<a href=\"https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/241951\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"> lis\u00e4\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>L\u00e4\u00e4ketieteen lisensiaatti Emilia Huvinen (Helsingin yliopisto) tutki v\u00e4it\u00f6skirjassaan raskaudenaikaisen ja synnytyksen j\u00e4lkeisen elintapaneuvonnan vaikutusta \u00e4itien terveyteen. Suomessa raskausdiabetesta todetaan 18% raskaana olevista naisista. Raskausdiabetes vaikuttaa raskausajan lis\u00e4ksi my\u00f6s mm. \u00e4idin tulevaan diabetesriskiin synnytyksen j\u00e4lkeen. RADIEL-tutkimuksessa oli mukana korkean raskausdiabetesriskin naisia (painoindeksi yli 30 tai aiemmin todettu raskausdiabetes). Osalle naisista annettiin ruoka- ja liikuntaneuvontaa raskauden aikana &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/raskaudenaikaisella-elintapaneuvonnalla-hyodyllisia-pitkakestoisia-vaikutuksia\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Raskaudenaikaisella elintapaneuvonnalla hy\u00f6dyllisi\u00e4 pitk\u00e4kestoisia vaikutuksia<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-824","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/824","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=824"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/824\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":827,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/824\/revisions\/827"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=824"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=824"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=824"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}