Korkeakoulutettujen ty\u00f6tt\u00f6myys. Siit\u00e4 puhutaan paljon, siit\u00e4 kirjoitellaan lehdiss\u00e4 runsaasti ja siit\u00e4 my\u00f6s kysyt\u00e4\u00e4n meilt\u00e4 Rekryst\u00e4 usein. Min\u00e4kin kirjoitan aiheesta t\u00e4ss\u00e4 blogissa. Haluan kuitenkin ihan aluksi esitt\u00e4\u00e4 kysymyksen: kuinka suurta sin\u00e4 luulet korkeakoulutettujen ty\u00f6tt\u00f6myyden olevan? Helpotan kysymyst\u00e4 vaihtoehdoilla:<\/p>\n
A)4,7 %
\nB) 12,5 %
\nC) 19,9 %
\nD) 6,8 %<\/p>\n
Kaikki vaihtoehdot liittyv\u00e4t jollain lailla ty\u00f6tt\u00f6myyteen, mutta t\u00e4h\u00e4n kysymykseen oikea vastaus on D eli 6,8 % (2015, Akava). Hurjin luku 19,9 % on Suomen ty\u00f6tt\u00f6myysprosentti laman huippuvuodelta 1994. Vaihtoehto B eli 12,5 % taas on koko v\u00e4est\u00f6n ty\u00f6tt\u00f6myysprosentti (vuoden 2015 keskiarvo). Alhaisin luku, 4,7 %, puolestaan kertoo tohtorikoulutettujen ty\u00f6tt\u00f6myystilanteen.<\/p>\n
Kouluttautuminen siis kannattaa! Koska akateemisesta ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4 puhutaan paljon ja kehityssuunta on ollut viime vuosina negatiivinen, unohtuu helposti, ett\u00e4 koulutus on edelleen yksi parhaita suojia ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 vastaan: mit\u00e4 korkeampi koulutus sit\u00e4 pienempi riski on<\/span> joutua ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n Ep\u00e4ilitk\u00f6 luvun olevan suurempi? Et ole ep\u00e4ilyjesi kanssa yksin. Olin loppuvuodesta vastailemassa maistereiden ty\u00f6tilanteeseen liittyviin kysymyksiin abien vanhempainillassa ja aika moni yll\u00e4ttyi positiivisesti n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n lukuja eri alojen ty\u00f6llisyystilanteesta. Maisteriksi valmistuneiden tilanteesta on jo pitk\u00e4\u00e4n maalattu niin synkk\u00e4\u00e4 kuvaa, ett\u00e4 todelliset luvut olivatkin helpotus!<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 ty\u00f6llisyysluvut olisivat ihanteellisella tasolla tai ett\u00e4 kehityssuunta ei olisi huolestuttava. T\u00e4m\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tarkoita, etteik\u00f6 opiskelijoiden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4valmiuksiin ja -yhteyksiin olisi panostettava entist\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n Liian negatiivisen kuvan levi\u00e4minen kuitenkin muistuttaa, ett\u00e4 opintojen aikana pit\u00e4\u00e4 yh\u00e4 vahvemmin kasvattaa my\u00f6s opiskelijoiden uskoa omaan osaamiseen ja siihen, ett\u00e4 se riitt\u00e4\u00e4 haasteellisistakin tilanteista selviytymiseen. T\u00e4m\u00e4n niin sanotun pystyvyysuskomuksen merkityst\u00e4 ei saa aliarvioida.<\/p>\n Pystyvyysuskomuksen pohjalla on toki oltava laadukkaan koulutuksen tuottamaa substanssiosaamista ja yleisi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4valmiuksia. Kohtaan ty\u00f6ss\u00e4ni kuitenkin paljon opiskelijoita ja valmistuneita, joiden tiedot, taidot, kokemus ja motivaatio ovat kohdallaan, mutta ty\u00f6llistymisen suurin este on ep\u00e4varmuus ja uskon puute omaan osaamiseen sek\u00e4 ty\u00f6llistymismahdollisuuksiin. N\u00e4in ei saisi olla.<\/p>\n Uskon, ett\u00e4 tieto helpottaa monissa tilanteissa. Tieto maistereiden todellisesta ty\u00f6llistymistilanteesta, tieto ty\u00f6llistymisvaihtoehtojen monipuolisuudesta, tieto tarjolla olevasta tuesta. Ja ennen kaikkea tieto omasta osaamisesta ja sen tarpeellisuudesta. Siksi koen tekev\u00e4ni t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 aina, kun voin tarjota tietoa ja tukea, jotka osaltaan vahvistavat henkil\u00f6n uskoa omaan tulevaisuuteen. On kyse sitten vasta yliopisto-opintoja suunnittelevasta abista tai jo valmistuneesta maisterista.<\/p>\n Pilvi Lempi\u00e4inen L\u00e4hteet:<\/p>\n Korkeakoulutettujen ty\u00f6tt\u00f6myys. Siit\u00e4 puhutaan paljon, siit\u00e4 kirjoitellaan lehdiss\u00e4 runsaasti ja siit\u00e4 my\u00f6s kysyt\u00e4\u00e4n meilt\u00e4 Rekryst\u00e4 usein. Min\u00e4kin kirjoitan aiheesta t\u00e4ss\u00e4 blogissa. Haluan kuitenkin ihan aluksi esitt\u00e4\u00e4 kysymyksen: kuinka suurta sin\u00e4 luulet korkeakoulutettujen ty\u00f6tt\u00f6myyden olevan? Helpotan kysymyst\u00e4 vaihtoehdoilla: A)4,7 % B) 12,5 % C) 19,9 % D) 6,8 % Kaikki vaihtoehdot liittyv\u00e4t jollain lailla ty\u00f6tt\u00f6myyteen, mutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1792,"featured_media":177,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[36,33,22,39],"class_list":["post-174","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-valmistuminen","tag-osaaminen","tag-pystyvyysuskomus","tag-tyonhaku","tag-uraohjaus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/rekry\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/174","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/rekry\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/rekry\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/rekry\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1792"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/rekry\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=174"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/rekry\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/174\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":180,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/rekry\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/174\/revisions\/180"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/rekry\/wp-json\/wp\/v2\/media\/177"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/rekry\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=174"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/rekry\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=174"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/rekry\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=174"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n<\/em>Kirjoittaja ty\u00f6skentelee Turun yliopiston ty\u00f6el\u00e4m\u00e4palveluissa suunnittelijana ja uraohjaaja<\/em><\/p>\n\n