{"id":1494,"date":"2020-05-28T06:46:00","date_gmt":"2020-05-28T06:46:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/?p=1494"},"modified":"2020-05-28T09:38:58","modified_gmt":"2020-05-28T09:38:58","slug":"onko-tutkimusrahoituksen-asiantuntijan-tyo-eksaktia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/2020\/05\/28\/onko-tutkimusrahoituksen-asiantuntijan-tyo-eksaktia\/","title":{"rendered":"Onko tutkimusrahoituksen asiantuntijan ty\u00f6 eksaktia?"},"content":{"rendered":"\n
\"looking<\/figure>\n\n\n\n

Miss\u00e4 tahansa ammatissa, jonka nimikkeess\u00e4 esiintyy sana \u201drahoitus\u201d, tarvittaneen matematiikkaa. Sit\u00e4 tarvitaan tietysti ammatissa kuin ammatissa mutta edell\u00e4 mainituissa viel\u00e4 enemm\u00e4n. Tutkimusrahoitus ei t\u00e4st\u00e4 joukosta poikkea; matemaattista ajattelua tarvitaan ammatissa p\u00e4ivitt\u00e4in. Kokemukseni mukaan my\u00f6s tutkijakunta n\u00e4kee asian n\u00e4in; tutkimusrahoituksen parissa ty\u00f6skentelev\u00e4t henkil\u00f6t ovat heille joko budjetoinnin ammattilaisia \u2013 toisin sanoen numeronikkareita \u2013 tai vaihtoehtoisesti niit\u00e4 byrokraatteja, jotka huolehtivat sopimuksiin oikeat tilitiedot, allekirjoituksen oikealla v\u00e4rill\u00e4 (sinisell\u00e4) tai vaikkapa tutkimuseettisen neuvottelukunnan lausunnon. T\u00e4m\u00e4 mustavalkoinen kuva kaipaisi kipe\u00e4sti lis\u00e4\u00e4 harmaan s\u00e4vyj\u00e4. Ihan senkin takia, jotta tutkimusrahoituksen asiantuntijoiden potentiaali ja palveluvalikoima tulisivat t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti hy\u00f6dynnetty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Budjetoinnista \u2013 ja mik\u00e4 ettei matematiikasta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n \u2013 puhuttaessa oletuksena on usein lukujen eksaktius. Esimerkiksi Turun yliopistossa tutkijakuntaa kannustetaan laatimaan budjetit euron tarkkuudella, ja olisi sentinkin tarkkuus mahdollinen. Toisinaan t\u00e4m\u00e4n ehdottomuuden voisi kyseenalaistaa, koska rahoittaja saattaa my\u00f6nt\u00e4\u00e4 esimerkiksi pienemm\u00e4n kuin haetun summan, jolloin iso osa budjetista menee kuitenkin uusiksi. Joskus rahoittaja itse kannustaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n likiarvoja. Suomen Akatemian huhtikuussa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 COVID-19 -teemahaku on t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki. Hakijaorganisaatioita ohjeistettiin j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n yksi organisaatiokohtainen hakemus, johon on sis\u00e4llytetty enint\u00e4\u00e4n 50 osahakemusta. Yhden osahakemuksen enimm\u00e4ismy\u00f6nt\u00f6 oli 200 000 euroa. Organisaation tuli laatia hakemukseen kaikista osahakemuksista koostettu yhteisbudjetti, johon tuli listata palkkakulut henkil\u00f6ryhmitt\u00e4in sek\u00e4 muut kulut. Pian k\u00e4vi selv\u00e4ksi, ett\u00e4 eksaktius voidaan unohtaa heti k\u00e4ttelyss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 haussa Akatemiaan sai ilmoittaa vain yhden yleiskustannusprosentin, vaikka osahakemuksissa se oli tieteenalan mukaan joko 64 tai 82 % \u2013 melko iso ero siis. Henkil\u00f6kulujen osalta piti puolestaan valita kahden vaihtoehdon v\u00e4lill\u00e4: joko n\u00e4pytell\u00e4 hakemukseen pitk\u00e4lti yli sadan henkil\u00f6n eksaktit kuukausipalkat ja ty\u00f6kuukausien m\u00e4\u00e4r\u00e4 tai laskea keskiarvo kullekin henkil\u00f6ryhm\u00e4lle. Kun sek\u00e4 yleiskustannuksissa ett\u00e4 palkoissa p\u00e4\u00e4dyttiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n keskiarvoja, oltiin budjetoinnissa jo vahvasti fantasian puolella. Sill\u00e4 ei kuitenkaan ollut v\u00e4li\u00e4, koska koko budjetti tuntui haun kannalta merkityksett\u00f6m\u00e4lt\u00e4. Budjetilta nimitt\u00e4in h\u00e4vi\u00e4isi se v\u00e4h\u00e4inenkin yhteys reaalimaailmaan sill\u00e4 samaisella hetkell\u00e4, kun jonkin osahakemuksen kohdalla p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n, ettei se saa rahoitusta. Kaiken lis\u00e4ksi rahoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n osahakemuskohtaisesti ja niiss\u00e4 ilmoitettujen (euron tarkkuudella laskettujen) summien perusteella.<\/p>\n\n\n\n

En moiti Akatemiaa yhteisbudjetin vaatimisesta, sill\u00e4 oletan heid\u00e4n pyyt\u00e4neen sit\u00e4 painavasta syyst\u00e4. Nostin sen esille esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, miten yhden budjetin laadinnassa ollaan samanaikaisesti eksakteja (palkat olivat sentin tarkkuudella) ja toisaalta hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n likiarvoja, joilla loppusumma karkaa kauas todellisesta. Toisaalta esimerkki kertoo my\u00f6s matemaattisen ajattelun v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 tutkimusrahoituksen asiantuntijan ty\u00f6ss\u00e4. Samalla ty\u00f6h\u00f6n kuuluu my\u00f6s paljon sellaisia teht\u00e4vi\u00e4, joissa ei edes pyrit\u00e4 eksaktiuteen. T\u00e4ss\u00e4 viittaan esimerkiksi hakemusten kommentointiin, jota budjetoinnin lis\u00e4ksi teemme paljon. Kokemus on osoittanut, ett\u00e4 hakemuksen sis\u00e4ll\u00f6n voi esitt\u00e4\u00e4 onnistuneesti niin monella tavalla, ettei hakijalle ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 tarjota yht\u00e4 \u201dtakuuvarmasti\u201d toimivaa keinoa.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6teht\u00e4vien monipuolisuus onkin se syy, mink\u00e4 kollegani usein sanovat kysytt\u00e4ess\u00e4 ty\u00f6n parasta puolta. Yhden tutkijatapaamisen aikana aiheet saattavat vaihdella tutkimusideasta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tutkimusty\u00f6n suunnitteluun sek\u00e4 alustavasta budjetoinnista talousraportointiin. T\u00e4m\u00e4 vaatii my\u00f6s asiantuntijalta kyky\u00e4 muokata omaa ajattelua; on mukauduttava yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 herkk\u00e4\u00e4n ja avoimeen ideointivaiheeseen ja toisaalta eksaktiutta ja talouss\u00e4\u00e4nn\u00f6n tuntemusta edellytt\u00e4v\u00e4\u00e4n budjetointivaiheeseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miss\u00e4 tahansa ammatissa, jonka nimikkeess\u00e4 esiintyy sana \u201drahoitus\u201d, tarvittaneen matematiikkaa. Sit\u00e4 tarvitaan tietysti ammatissa kuin ammatissa mutta edell\u00e4 mainituissa viel\u00e4 enemm\u00e4n. Tutkimusrahoitus ei t\u00e4st\u00e4 joukosta …<\/p>\n","protected":false},"author":1038,"featured_media":1500,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[123,114,5],"class_list":["post-1494","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-budjetointi","tag-covid-19","tag-suomen-akatemia"],"featured_image_urls_v2":{"full":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/05\/blogi-Lauri-e1590561934926.jpg",1350,840,false],"thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/05\/blogi-Lauri-e1590561934926-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/05\/blogi-Lauri-e1590561934926-300x187.jpg",300,187,true],"medium_large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/05\/blogi-Lauri-e1590561934926-768x478.jpg",760,473,true],"large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/05\/blogi-Lauri-e1590561934926-1024x637.jpg",760,473,true],"1536x1536":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/05\/blogi-Lauri-e1590561934926.jpg",1350,840,false],"2048x2048":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/05\/blogi-Lauri-e1590561934926.jpg",1350,840,false],"post-thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/05\/blogi-Lauri-e1590561934926.jpg",359,223,false],"esotera-featured":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/05\/blogi-Lauri-e1590561934926.jpg",359,223,false],"esotera-featured-lp":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/05\/blogi-Lauri-e1590561934926.jpg",450,280,false],"esotera-featured-half":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/05\/blogi-Lauri-e1590561934926.jpg",450,280,false],"esotera-featured-third":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/05\/blogi-Lauri-e1590561934926.jpg",450,280,false],"esotera-lpbox-1":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/05\/blogi-Lauri-e1590561934926.jpg",620,386,false],"esotera-lpbox-2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/05\/blogi-Lauri-e1590561934926.jpg",480,299,false]},"post_excerpt_stackable_v2":"

Miss\u00e4 tahansa ammatissa, jonka nimikkeess\u00e4 esiintyy sana \u201drahoitus\u201d, tarvittaneen matematiikkaa. Sit\u00e4 tarvitaan tietysti ammatissa kuin ammatissa mutta edell\u00e4 mainituissa viel\u00e4 enemm\u00e4n. Tutkimusrahoitus ei t\u00e4st\u00e4 joukosta poikkea; matemaattista ajattelua tarvitaan ammatissa p\u00e4ivitt\u00e4in. Kokemukseni mukaan my\u00f6s tutkijakunta n\u00e4kee asian n\u00e4in; tutkimusrahoituksen parissa ty\u00f6skentelev\u00e4t henkil\u00f6t ovat heille joko budjetoinnin ammattilaisia \u2013 toisin sanoen numeronikkareita \u2013 tai vaihtoehtoisesti niit\u00e4 byrokraatteja, jotka huolehtivat sopimuksiin oikeat tilitiedot, allekirjoituksen oikealla v\u00e4rill\u00e4 (sinisell\u00e4) tai vaikkapa tutkimuseettisen neuvottelukunnan lausunnon. T\u00e4m\u00e4 mustavalkoinen kuva kaipaisi kipe\u00e4sti lis\u00e4\u00e4 harmaan s\u00e4vyj\u00e4. Ihan senkin takia, jotta tutkimusrahoituksen asiantuntijoiden potentiaali ja palveluvalikoima tulisivat t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti hy\u00f6dynnetty\u00e4. Budjetoinnista \u2013 ja mik\u00e4 ettei matematiikasta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n \u2013 puhuttaessa oletuksena…<\/p>\n","category_list_v2":"Research funding<\/a>","author_info_v2":{"name":"Lauri Keskinen","url":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/author\/lokesk\/"},"comments_num_v2":"0 comments","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1494","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1038"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1494"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1494\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1623,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1494\/revisions\/1623"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1500"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1494"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1494"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1494"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}