{"id":1887,"date":"2020-09-22T09:47:43","date_gmt":"2020-09-22T09:47:43","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/?p=1887"},"modified":"2020-09-22T10:17:06","modified_gmt":"2020-09-22T10:17:06","slug":"konsortion-muodostuksessa-idea-ja-ydinryhma-ovat-avainasemassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/2020\/09\/22\/konsortion-muodostuksessa-idea-ja-ydinryhma-ovat-avainasemassa\/","title":{"rendered":"Konsortion muodostuksessa idea ja ydinryhm\u00e4 ovat avainasemassa"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, syyskuussa 2020, tutkimusrahoituksen kent\u00e4ll\u00e4 pinnalla on normaalin Suomen Akatemian syyskuun haun lis\u00e4ksi harvinaisempi herkku eli huippuyksikk\u00f6haku vuosille 2022\u20132029. T\u00e4m\u00e4n tiimoilta on tutkimusrahoituksen asiantuntijakin p\u00e4\u00e4ssyt mukaan ideoiden hiomiseen ja suurtenkin konsortioiden yhteisen s\u00e4velen etsimiseen. Konsortiot ovat olleet sek\u00e4 sis\u00e4isi\u00e4 ett\u00e4 muiden yliopistojen kanssa jaettuja. Sivuja aiehakemuksessa on vain kuusi ja sen pit\u00e4isi avata kahdeksan vuoden yhteisty\u00f6 hiukan aiheelle vieraammallekin lukijalle. Voisi jopa sanoa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on kyse aiheen myymisest\u00e4, jotta konsortio p\u00e4\u00e4sisi todella n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kyntens\u00e4 toisella kierroksella. Muutama asia on hakemusvalmistelussa noussut keskeiseksi, ja k\u00e4sittelen t\u00e4ss\u00e4 kolme mielest\u00e4ni keskeisint\u00e4: idean kirkastaminen, sopivan konsortion rakentaminen sek\u00e4 budjettijako.<\/p>\n\n\n\n

Idea esiin ensin<\/h2>\n\n\n\n

Jotta huippuyksik\u00f6n kokoinen tai mik\u00e4 tahansa muu suuri konsortio p\u00e4\u00e4see liikkeelle, on olennaista aivan alussa mietti\u00e4 ydinryhm\u00e4n kanssa idean fokusta. Alkuideasta innostuneena ei pid\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 l\u00e4hestym\u00e4\u00e4n kaikkia mahdollisia partnereita, jotka mieleen juolahtavat. Idea kannattaa tarkentaa ydinryhm\u00e4n toimesta, ei koko mahdollisen konsortion. Varsinkin hauissa, joissa aihepiiri\u00e4 ei ole ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty, on olennaista mietti\u00e4, mihin keskeisiin kysymyksiin vastauksia tullaan hakemaan. Mik\u00e4 on hankkeen suuri kysymys?<\/p>\n\n\n\n

Usein n\u00e4en, ett\u00e4 suuri ja sit\u00e4 kautta moni\u00e4\u00e4ninen joukko on koottu ensin, mink\u00e4 j\u00e4lkeen yhdess\u00e4 mietit\u00e4\u00e4n, miten kaikkien tutkimustarpeet saadaan mahdutettua hakemukseen ja kulut budjettiin. T\u00e4st\u00e4 ei useinkaan seuraa laadukasta hakemusta vaan hajanainen kokoelma ideoita, kysymyksi\u00e4 ja kuluja. Paras ensikokous on usein noin 2-4 ydinhenkil\u00f6n riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4 ja vapaamuotoinen tapaaminen mahdollisuuksien mukaan henkil\u00f6kohtaisesti ja jonkinlaisen yhteisen taulun l\u00e4heisyydess\u00e4 \u2013 idea vaatii nimitt\u00e4in usein piirt\u00e4mist\u00e4 j\u00e4senty\u00e4kseen kaikille. Jos mahdollista, paikalle kannattaa kutsua tutkimusrahoituksen asiantuntija.  Kokouksessa koostetaan ideoita, mietit\u00e4\u00e4n mitk\u00e4 ovat keskeiset kysymykset ja karsitaan turhia r\u00f6nsyj\u00e4, joita l\u00e4hes aina l\u00f6ytyy.<\/p>\n\n\n\n

Konsortion kasaaminen ytimest\u00e4 k\u00e4sin<\/h2>\n\n\n\n

Kun ideasta ollaan yhteisymm\u00e4rryksess\u00e4 ja se sopii aiottuun hakuun, on aika mietti\u00e4, mit\u00e4 osaamista konsortiosta uupuu. Mieless\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n jatkuvasti tavoite: Konsortio joka on paras keskeisten kysymysten ratkaisemiseen.  Tukisiko osaaminen joltakin aivan toiselta tieteenalalta konsortion keskeisi\u00e4 pyrkimyksi\u00e4? Ehk\u00e4p\u00e4 konsortiossa on selke\u00e4 aukko metodologisessa osaamisessa, tai jonkinlainen laitteisto ja sen osaajat uupuvat?<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iden t\u00e4rkeiden osatekij\u00f6iden paikannuttua mietit\u00e4\u00e4n rauhassa (koska prosessi on tietysti aloitettu hyviss\u00e4 ajoin ennen haun loppua<\/a> \ud83d\ude42 ), ketk\u00e4 haun rajoissa (kotimaiset, eurooppalaiset, muu maailma) sopivat yhteisty\u00f6kumppanit t\u00e4ydent\u00e4isiv\u00e4t konsortiota parhaalla tavalla. T\u00e4ss\u00e4 kohdassa ei kannata kompastua suomalaisille yleiseen \u2019kaveri mukaan\u2019 -kiveen. Tuttujen tahojen kanssa on luonnollisesti helpointa tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, mutta ovatko he todella maamme huiput tai jopa maailmanlaajuisesti ajatellen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4t tarvitsemassanne osaamisessa? Jos n\u00e4in ei ole, rohkaisisin ottamaan alkuideaa esitellen yhteytt\u00e4 vieraanpiinkin huippuosaajiin.<\/p>\n\n\n\n

Yksi keskeinen syy varovaiseen konsortion rakentamiseen on se, ett\u00e4 osapuolten karsiminen heid\u00e4n jo oltuaan mukana valmistelussa on eritt\u00e4in vaikeaa. Hankkeita ei kuitenkaan muodosteta rahoittajan eik\u00e4 arvioitsijoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta hyvi\u00e4 v\u00e4lej\u00e4 vahvistamaan, vaan ne kootaan parhaista mahdollisista tekij\u00f6ist\u00e4 vastaamaan esitettyihin ongelmiin ja tutkimuskysymyksiin. Puiteohjelmahauissa (Horisontti 2020 ja tuleva Horisontti Eurooppa) n\u00e4m\u00e4 ongelmat ovat usein hyvin tarkasti ennalta m\u00e4\u00e4ritelty hakukuulutuksessa, ja hakijajoukon tulee siis olla optimaalinen hakukuulutuksessa esitettyjen ongelmien ratkaisemiseen. Monenlaiset konsortioj\u00e4senet, kuten yritykset tai muut akateemisen maailman ulkopuoliset organisaatiot, ovat vahvuus n\u00e4iss\u00e4 hakemuksissa. Verkostoituminen siis on seurausta idealle sopivasta yhteisty\u00f6st\u00e4 \u2013 ei itsetarkoitus.<\/p>\n\n\n\n

Rahanjakoa vai teht\u00e4vien jakoa?<\/h2>\n\n\n\n

Yksi keskeinen haaste laajoissa konsortioissa on budjetin jakaminen osapuolten kesken. Sek\u00e4 puiteohjelman ett\u00e4 vaikkapa nyt k\u00e4sill\u00e4 olevien huippuyksik\u00f6iden johdossa on koordinaattoriksi kutsuttu organisaatio \/ yksikk\u00f6 ja sit\u00e4 edustava p\u00e4\u00e4hakija (Principal Investigator, PI). Osahankkeilla tai ty\u00f6paketeilla (Work Package, WP) on toisaalta omat johtajansa, jotka kulkevat monilla nimill\u00e4: PI, co-PI, WP-leader. Koordinaattorin teht\u00e4viin kuuluu usein my\u00f6s budjettineuvottelujen vet\u00e4minen. Rahoitus puolestaan on usein rajattu joko koko hankkeen tasolla tai vuositasolla. T\u00e4ss\u00e4kin liian suuri konsortio alussa hankaloittaa rahan ja sit\u00e4 kautta resurssien jakoa ja aiheuttaa usein pitki\u00e4kin neuvotteluita osapuolten ja koordinoivan tahon v\u00e4lille. Jotkut konsortiot l\u00e4htev\u00e4t liikkeelle tasajaosta, jossa koordinoivalla osapuolella on hiukan suurempi budjetti, jolla katetaan koordinoinnin kuluja<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Budjetin tulisi kuitenkin jakaantua teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n ja siihen k\u00e4ytett\u00e4vien kalliidenkin kulujen, kuten laitekulujen, mukaan. Osien budjetointi teht\u00e4isiin mielell\u00e4\u00e4n alustavasti ydinryhm\u00e4ss\u00e4, ja konsortioon tarvittaville partnereille esitetyt kutsut osallistua hankkeen valmisteluun pit\u00e4isiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n heti kutsutilanteessa alustavan budjetin. Joustavuus tietysti kannattaa, koska varsinkin kansainv\u00e4lisiss\u00e4 konsortioissa palkkojen ja muiden kulujen taso vaihtelevat. En kuitenkaan pyyt\u00e4isi budjetoimaan \u2019niin-paljon-kuin-mahtuu\u2019 tyylill\u00e4 vaan tosiasiallisen ty\u00f6n ja kulujen kautta.<\/p>\n\n\n\n

Konsortion rakentaminen on siis malttia ja luovuuttakin vaativa laji. Konsortion johtajalla tulee olla kokonaisn\u00e4kemys tarvittavasta tutkimusty\u00f6st\u00e4 ja tarvittaessa tiukkakin ote partnereiden toiveisiin n\u00e4hden. Muuten saattaa k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 konsortion partnerit ovat tyytyv\u00e4isi\u00e4 omiin osioihinsa, mutta hanke ei tule kokonaisuuden hajanaisuuden vuoksi rahoitetuksi.<\/p>\n\n\n\n

Jos kyseess\u00e4 on suuri hanke, my\u00f6s jonkinlainen tieteellinen ohjausryhm\u00e4 on usein tarpeen. T\u00e4st\u00e4 asiasta lis\u00e4\u00e4 aikaisemmassa blogissani<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, syyskuussa 2020, tutkimusrahoituksen kent\u00e4ll\u00e4 pinnalla on normaalin Suomen Akatemian syyskuun haun lis\u00e4ksi harvinaisempi herkku eli huippuyksikk\u00f6haku vuosille 2022\u20132029. T\u00e4m\u00e4n tiimoilta on tutkimusrahoituksen asiantuntijakin …<\/p>\n","protected":false},"author":1320,"featured_media":1893,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[108,123,29,20,129,132,44,8,5],"class_list":["post-1887","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-asiantuntijatyo","tag-budjetointi","tag-horizon-2020","tag-horizon-europe","tag-huippuyksikko","tag-konsortio","tag-projektikoordinaattori","tag-sa-syyskuun-haku","tag-suomen-akatemia"],"featured_image_urls_v2":{"full":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/09\/Kuva-Maria.png",956,636,false],"thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/09\/Kuva-Maria-150x150.png",150,150,true],"medium":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/09\/Kuva-Maria-300x200.png",300,200,true],"medium_large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/09\/Kuva-Maria-768x511.png",760,506,true],"large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/09\/Kuva-Maria.png",760,506,false],"1536x1536":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/09\/Kuva-Maria.png",956,636,false],"2048x2048":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/09\/Kuva-Maria.png",956,636,false],"post-thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/09\/Kuva-Maria-359x239.png",359,239,true],"esotera-featured":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/09\/Kuva-Maria-359x280.png",359,280,true],"esotera-featured-lp":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/09\/Kuva-Maria-956x280.png",956,280,true],"esotera-featured-half":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/09\/Kuva-Maria-800x280.png",800,280,true],"esotera-featured-third":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/09\/Kuva-Maria-512x280.png",512,280,true],"esotera-lpbox-1":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/09\/Kuva-Maria-620x450.png",620,450,true],"esotera-lpbox-2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2020\/09\/Kuva-Maria-480x400.png",480,400,true]},"post_excerpt_stackable_v2":"

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, syyskuussa 2020, tutkimusrahoituksen kent\u00e4ll\u00e4 pinnalla on normaalin Suomen Akatemian syyskuun haun lis\u00e4ksi harvinaisempi herkku eli huippuyksikk\u00f6haku vuosille 2022\u20132029. T\u00e4m\u00e4n tiimoilta on tutkimusrahoituksen asiantuntijakin p\u00e4\u00e4ssyt mukaan ideoiden hiomiseen ja suurtenkin konsortioiden yhteisen s\u00e4velen etsimiseen. Konsortiot ovat olleet sek\u00e4 sis\u00e4isi\u00e4 ett\u00e4 muiden yliopistojen kanssa jaettuja. Sivuja aiehakemuksessa on vain kuusi ja sen pit\u00e4isi avata kahdeksan vuoden yhteisty\u00f6 hiukan aiheelle vieraammallekin lukijalle. Voisi jopa sanoa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on kyse aiheen myymisest\u00e4, jotta konsortio p\u00e4\u00e4sisi todella n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kyntens\u00e4 toisella kierroksella. Muutama asia on hakemusvalmistelussa noussut keskeiseksi, ja k\u00e4sittelen t\u00e4ss\u00e4 kolme mielest\u00e4ni keskeisint\u00e4: idean kirkastaminen, sopivan konsortion rakentaminen sek\u00e4 budjettijako. Idea esiin ensin…<\/p>\n","category_list_v2":"Research funding<\/a>","author_info_v2":{"name":"Maria Maunula","url":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/author\/maelsu\/"},"comments_num_v2":"0 comments","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1887","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1320"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1887"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1887\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1902,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1887\/revisions\/1902"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1893"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1887"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1887"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1887"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}