{"id":1998,"date":"2021-02-01T09:24:36","date_gmt":"2021-02-01T09:24:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/?p=1998"},"modified":"2021-02-01T09:24:39","modified_gmt":"2021-02-01T09:24:39","slug":"sankarillinen-karsimysnaytelma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/2021\/02\/01\/sankarillinen-karsimysnaytelma\/","title":{"rendered":"Sankarillinen k\u00e4rsimysn\u00e4ytelm\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Caroline Alexander kertoo vivahteikkaasti teoksessaan \u201dEndurance: Shackletonin legendaarinen Antarktiksen retki\u201d brittil\u00e4isen Sir Ernest Shackletonin tutkimusmatkasta Etel\u00e4mantereelle. Tavoitteena oli vaeltaa koiravaljakoilla Antarktiksen laidasta laitaan etel\u00e4navan kautta. Elokuussa 1914 alkanut seikkailu muuttui lopulta taisteluksi eloonj\u00e4\u00e4misest\u00e4, kun pulaan joutunut retkikunta l\u00e4hti Elefanttisaarelta kuuden hengen voimin \u2013 Shackletonin johtamana \u2013 hakemaan apua tovereilleen Etel\u00e4-Georgian saarella sijaitsevalta valaanpyyntiasemalta. Kulkuv\u00e4lineen\u00e4 oli 6\u20137 metrin mittainen, osittain katettu avovene ja taitettavaa matkaa oli yli tuhat kilometri\u00e4 maailman myrskyisimm\u00e4ll\u00e4 merialueella. Vain yhden mailin poikkeaminen reitilt\u00e4 saattoi merkit\u00e4 Etel\u00e4-Georgian saaren sivuuttamista ja eksymist\u00e4 noin 5 000 kilometrin laajuiselle valtamerelle.<\/p>\n\n\n\n

Antarktikselle suuntautui 1900-luvun alussa runsaasti tutkimusmatkoja, joista jotkut muodostuivat suoranaisiksi kilpajuoksuiksi eri seikkailijoiden v\u00e4lill\u00e4. Vaativat olosuhteet, kuten navakat myrskyt, yli kuudenkymmenen asteen pakkaset, petolliset j\u00e4\u00e4olosuhteet sek\u00e4 mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4tkin suunnistusvirheet, kohtelivat armottomasti kokeneitakin vaeltajia. Pienikin, aluksi v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6iselt\u00e4 tuntunut virhe saattoi johtaa koko retkikunnan tuhoon. Tutkimusmatkailijoiden osaamisessa oli kuitenkin merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja. Caroline Alexander luonnehtii brittil\u00e4isi\u00e4 tutkimusretki\u00e4 Antarktiselle \u201dsankarilliseksi k\u00e4rsimiseksi\u201d, uskomattomaksi ep\u00e4p\u00e4tevyydeksi, sill\u00e4 kehnot taidot esimerkiksi hiiht\u00e4misess\u00e4, puutteelliset taidot koiravaljakoiden k\u00e4sittelemisess\u00e4 sek\u00e4 liian pienet muonavarat takasivat ep\u00e4onnistumisen esimerkiksi norjalaisiin kilpakumppaneihin verrattuna. Jos lis\u00e4ksi retkueen j\u00e4senet olivat kesken\u00e4\u00e4n riitaisia, ei lopputulos ollut luultavimmin kovinkaan menestyksek\u00e4s.<\/p>\n\n\n\n

Mutta miten brittil\u00e4isten tutkimusmatkailijoiden \u201dsankarilliset k\u00e4rsimysn\u00e4ytelm\u00e4t\u201d liittyv\u00e4t tutkimusrahoituksen hakemiseen? Samat ongelmat \u2013 toki aivan toisenlaisessa kontekstissa ja mittakaavassa \u2013 tuottavat hankaluuksia my\u00f6s nykyp\u00e4iv\u00e4n tutkijoille. Etuk\u00e4teisvalmistautuminen esimerkiksi tuleviin rahoitushakuihin kannattaa aloittaa jo hyviss\u00e4 ajoin esimerkiksi vuosittain toistuvan rahoitushaun aiempiin rahoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ja rahoitettuihin hankkeisiin tutustumalla. Samoin entisaikojen tutkimusmatkailijat, kuten E. Shackleton, ammensivat tietoa aiemmista tutkimusmatkoistaan ja kollegoiden edesottamuksista.<\/p>\n\n\n\n

Sopivanlaisen konsortion muodostaminen on puolestaan yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sek\u00e4 valmistautuessa tutkimusretkelle tuntemattomille seuduille ett\u00e4 osallistuttaessa uudentyyppiseen hankehakuun. Tiiviiss\u00e4 (hanke)valmisteluvaiheessa pit\u00e4isi hyvin nopeasti saada selv\u00e4\u00e4 kunkin partnerin osaamiskent\u00e4st\u00e4 ja valmiuksista. Tutkimusmatkalle tai -projektille ei haluta saada ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 painolastia, josta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole mink\u00e4\u00e4nlaista hy\u00f6ty\u00e4 tosipaikan tullen. Luottamuksen arvoiseksi osoittautuneet kumppanit saavat puolestaan ty\u00f6tarjouksia jatkossakin. Vetelehtij\u00f6iden ja vastuuta v\u00e4istelevien osalta tilanne voi olla toinen.<\/p>\n\n\n\n

Aika on sek\u00e4 tutkimusmatkailijan ett\u00e4 rahoitusta hakevan tutkijan puolella mutta \u2013 urakan loppuvaiheessa \u2013 my\u00f6s vastaan. Mit\u00e4 aikaisemmin aloitat valmistautumisen, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin saat m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaan menness\u00e4 laadukasta j\u00e4lke\u00e4 aikaiseksi. Liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n aloitettu hankesuunnittelu johtaa todenn\u00e4k\u00f6isesti \u201dk\u00e4rsimysn\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n\u201d, jonka tuloksena himoittu rahapotti karkaakin toisaalle ja h\u00e4th\u00e4t\u00e4\u00e4 kokoon kursittu rahoitushakemus j\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 vain \u00e4rsytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ent\u00e4 miten k\u00e4vi Shackletonille, joka l\u00e4hti kehnosti varustetulla pienell\u00e4 purtilolla myrsky\u00e4v\u00e4lle valtamerelle muutaman toverinsa kanssa apua hankkimaan? Kaikkien todenn\u00e4k\u00f6isyyslaskelmien vastaisesti pelastuspartio saavutti m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4ns\u00e4, Etel\u00e4-Georgian saarella sijaitsevan valaanpyyntiaseman, pienen pisteen suuren valtameren keskelt\u00e4. Elefanttisaarelle apua odottamaan j\u00e4\u00e4neet tutkimusretkueen loput j\u00e4senet saatiin pelastettua, eik\u00e4 yht\u00e4k\u00e4\u00e4n ihmishenke\u00e4 menetetty Shackletonin retkikunnasta. Sankarillisella k\u00e4rsimysn\u00e4ytelm\u00e4ll\u00e4 oli lopulta onnellinen loppu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Caroline Alexander kertoo vivahteikkaasti teoksessaan \u201dEndurance: Shackletonin legendaarinen Antarktiksen retki\u201d brittil\u00e4isen Sir Ernest Shackletonin tutkimusmatkasta Etel\u00e4mantereelle. Tavoitteena oli vaeltaa koiravaljakoilla Antarktiksen laidasta laitaan etel\u00e4navan kautta. …<\/p>\n","protected":false},"author":148,"featured_media":2007,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[108,132],"class_list":["post-1998","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-asiantuntijatyo","tag-konsortio"],"featured_image_urls_v2":{"full":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2021\/02\/Shackleton2-edited.jpg",1332,749,false],"thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2021\/02\/Shackleton2-edited-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2021\/02\/Shackleton2-edited-300x169.jpg",300,169,true],"medium_large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2021\/02\/Shackleton2-edited-768x432.jpg",760,428,true],"large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2021\/02\/Shackleton2-edited-1024x576.jpg",760,428,true],"1536x1536":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2021\/02\/Shackleton2-edited.jpg",1332,749,false],"2048x2048":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2021\/02\/Shackleton2-edited.jpg",1332,749,false],"post-thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2021\/02\/Shackleton2-edited-359x202.jpg",359,202,true],"esotera-featured":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2021\/02\/Shackleton2-edited-359x280.jpg",359,280,true],"esotera-featured-lp":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2021\/02\/Shackleton2-edited-1240x280.jpg",1240,280,true],"esotera-featured-half":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2021\/02\/Shackleton2-edited-800x280.jpg",800,280,true],"esotera-featured-third":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2021\/02\/Shackleton2-edited-512x280.jpg",512,280,true],"esotera-lpbox-1":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2021\/02\/Shackleton2-edited-620x450.jpg",620,450,true],"esotera-lpbox-2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-content\/uploads\/sites\/245\/2021\/02\/Shackleton2-edited-480x400.jpg",480,400,true]},"post_excerpt_stackable_v2":"

Caroline Alexander kertoo vivahteikkaasti teoksessaan \u201dEndurance: Shackletonin legendaarinen Antarktiksen retki\u201d brittil\u00e4isen Sir Ernest Shackletonin tutkimusmatkasta Etel\u00e4mantereelle. Tavoitteena oli vaeltaa koiravaljakoilla Antarktiksen laidasta laitaan etel\u00e4navan kautta. Elokuussa 1914 alkanut seikkailu muuttui lopulta taisteluksi eloonj\u00e4\u00e4misest\u00e4, kun pulaan joutunut retkikunta l\u00e4hti Elefanttisaarelta kuuden hengen voimin \u2013 Shackletonin johtamana \u2013 hakemaan apua tovereilleen Etel\u00e4-Georgian saarella sijaitsevalta valaanpyyntiasemalta. Kulkuv\u00e4lineen\u00e4 oli 6\u20137 metrin mittainen, osittain katettu avovene ja taitettavaa matkaa oli yli tuhat kilometri\u00e4 maailman myrskyisimm\u00e4ll\u00e4 merialueella. Vain yhden mailin poikkeaminen reitilt\u00e4 saattoi merkit\u00e4 Etel\u00e4-Georgian saaren sivuuttamista ja eksymist\u00e4 noin 5 000 kilometrin laajuiselle valtamerelle. Antarktikselle suuntautui 1900-luvun alussa runsaasti tutkimusmatkoja, joista jotkut muodostuivat suoranaisiksi kilpajuoksuiksi eri…<\/p>\n","category_list_v2":"Research funding<\/a>","author_info_v2":{"name":"Mika Orjala","url":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/author\/mimaor\/"},"comments_num_v2":"0 comments","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1998","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/users\/148"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1998"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1998\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2010,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1998\/revisions\/2010"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2007"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1998"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1998"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/researchfundingnow\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1998"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}