Turun yliopiston ylläpitämä Turun normaalikoulu eli Norssi Varissuon lähiössä on ollut osa Varissuon monikulttuurista yhteisöä jo yli 40 vuotta eli lähes koko lähiön lyhyen historian. Turun normaalikoulussa työskentelee päivittäin 1500 ihmistä oppilaat, henkilökunta ja opetusharjoittelijat yhteen laskettuna. Opetusharjoittelijoita on keskimäärin 250 ja pelkästään perusasteella oppilaita on koulun nettisivujen mukaan yhteensä 849. Varissuo sijaitsee noin 6,5 kilometrin päässä keskustasta.
Kyseessä on Suomen kansainvälisin koulu, jossa on edustettuina yli 40 kansallisuutta ja perusopetuksen oppilaista valtaosa on muuta kuin Suomea äidinkielenään puhuvia. Koulussa toteutetaan oppimisen ja opettamisen tutkimus- ja kehitystyötä sekä opettajien täydennyskoulutusta ja koulutusvientiä. Viime vuosina Varissuota ja Normaalikoulua on kehuttu eritaustaisten asukkaiden ja oppilaiden taholta niin Helsingin Sanomissa kuin Turun Sanomissakin. Kaikesta tästä päätellen koulun osaaminen on aivan omaa luokkaansa.
Itsekin kiinnostuin koulusta lapseni lähentyessä yläkouluikää, ystäväperheen norssitaivalta muutaman vuoden sivusta seurailleena. Minulle on muun muassa kerrottu, ettei Norssissa ole samanlaista kiusaamisilmiötä kuin muissa kouluissa. Siten uskon siellä olevan vahvat käytänteet myös eri kulttuurien välisen rasismin ehkäisyyn ja erilaisuutta hyväksyvän ilmapiirin luomiseen.
Säästöjä mullistuksilla?
Turun yliopisto suunnittelee Varissuon Normaalikoulun siirtämistä kokonaan tai osittain yliopistokampukselle, Educarium-rakennukseen. Yliopiston sisäisten tiedotteiden mukaan tilaohjelmaa edistävät Turun normaalikoulu Educariumiin -työryhmä ja alakampuksen tilaratkaisuja selvittävä työryhmä. Lisäksi Suomen yliopistokiinteistöt SYK Oy, jolla sekä Normaalikoulu että Educarium ovat vuokralla, selvittää parhaillaan taloudellisista lähtökohdista Educarium-rakennuksen mahdollisuuksia koulukäytössä.
”Turun yliopiston tilaohjelman ensisijaisena tavoitteena on säästöjen etsiminen, mutta samalla se antaa mahdollisuuden kehittää uudenlaista tulevaisuuden koulun ja opettajankoulutuksen mallia.” kerrotaan yliopiston tiedotteessa 18.3.2024. Vaihtoehtoina on käsitelty koko Normaalikoulun, sen yläkoulun ja lukion, tai pelkän lukion siirtymistä Educariumille. Yläkoulun siirtäminen on kuitenkin mahdotonta sellaisenaan ilman alakoulua, sillä monet opettajat opettavat peruskoulun molemmilla asteilla. Erikoista on myös mielestäni se, ettei Normaalikoulun oppilailta tai heidän vanhemmiltaan kysytä, mitä he ovat mieltä siirtosuunnitelmista. Silti yliopisto tiedottaa käyvänsä keskustelua yhteisön ja eri sidosryhmien kanssa. Epäselväksi jää, tarkoitetaanko yhteisöllä yksinomaan yliopistoyhteisöä.
Pääsin 21.2.2024 haastattelemaan tätä blogia varten paria Norssin maahanmuuttajataustaista vanhempaa, joilta tuleva viesti oli selvä: koulua ei pitäisi missään nimessä siirtää pois Varissuolta. Siirtämisen hyötyjä on hyvin vaikea ymmärtää, vaikka asiaa miettisi eri kanteilta, ja hyödyt mitä luultavimmin hautautuisivat haittojen alle. Haastateltavat haluavat pysyä jutussa nimettöminä.
Turun tautia vai näköalattomuutta?
Varissuon monikulttuurinen oppilasperheyhteisö on ollut suoraan sanottuna shokissa kaupungin suunnitelmista ja toivoo, että ne kariutuisivat. Ensimmäinen haastateltavani myös suomii kaupunkia ja koulua tiedottamisen puutteesta. ”Saamme lukea asioista Turun Sanomista, muttemme tiedä, mitä todellisuudessa on tapahtumassa.”
Lukion siirtäminen yliopistokampukselle olisi hänen mielestään ymmärrettävää ja ihan hyvä idea, koska lukiolaiset saisivat silloin tottua akateemiseen ympäristöön, mutta peruskoulun siirtämisessä vanhemmat eivät näe mitään järkeä. Toinen vanhempi kertoo Normaalikoulun Varissuolla olevan todella tärkeä eri taustaisille muista maista tuleville oppilaille. ”Se on paras palvelu maahanmuuttajille Varissuon alueella, enkä olisi uskonut, että sen voisi noin vain lopettaa, kun koulurakennuskin oli juuri remontoitu yhtenäiskoululle sopivaksi.”
Myös Turun yliopiston opiskelijat ovat eri kanavissa ilmaisseet huolensa muun muassa siitä, ettei peruskoulu kampusympäristössä tule olemaan toimiva ratkaisu. Opiskelijana ja alakouluikäisen lapsen äitinä olen kuitenkin muita opiskelijoita enemmän huolissani siitä, mitä koulun siirto tekisi Varissuon yhteisölle, kuin siitä, näkevätkö alaikäiset alkoholinkäyttöä opiskelijabileiden vuoksi.
Helsingin Sanomissa todettiin 25.3.2024, että Suomessa syntyvyys laskee niin nopeasti, että täällä voi 90 vuoden päästä olla enää alle miljoona nykyisten suomalaistaustaisten jälkeläistä, joten Suomi tarvitsee maahanmuuttajia vielä paljon ennakoitua kipeämmin. Onko Turun suunnitelmat siis askelia oikeaan vai täysin väärään suuntaan polulla, jossa vaihtoehtona ei ole kantaväestön pysyminen valtaväestönä? Menneeseen ei ole paluuta, eikä mietitty ratkaisu tule palvelemaan niin monia eri sosiaalisen kestävyyden osa-alueita, kuin jo olemassa olevan huippuosaamisen kehittäminen voisi palvella. Olisiko aika ottaa järki käteen ja pitää huolta heistä, joita tulemme välttämättä tarvitsemaan?
Turun Normaalikoulussa on tällä hetkellä 70 % muita kuin suomea äidinkielenään puhuvia oppilaita. Koulua pidetään Varissuolla arvokkaana osana yhteisöä niin maahanmuuttajataustaisten kuin kantaväestönkin keskuudessa. Aiheesta on kirjoitettu ylistäviä lehtiartikkeleita ja opettajankoulutus ollut arvostettua juuri monikulttuurisen osaamisen vuoksi. Koulun lähtö olisi suuri menetys Varissuolle, ja etenkin monikulttuuriselle yhteisölle. ”Jos koulu lähtee, mennään siihen suuntaan kuin Rinkebyssä Tukholmassa”, sanoo ensin mainittu vanhempi. Hän viitannee tällä maahanmuuttajien eriytymiseen muista kaupungin asukkaista ja yhteiskunnasta, rikollisuuden kasvamiseen ja muihin ikäviin tukholmalaislähiöstä tuttuihin uutisiin.
Silta kulttuurien välillä
Vanhemmat kokevat, että Norssi on ollut osa perheitä ja kynnys tulla kouluun on ollut matala, koska luottamusta on rakennettu vaivalla. Opettajien joukossa on monikulttuuritaustaisia henkilöitä, omankielisiä opettajia. Myös normaalikoulun opettajia tuntevan vanhemman mukaan on vaatinut vähintään 10–15 vuotta saada tämä luottamus rakennettua, joten jos luottamus nyt menetetään, tulee eteen varmasti paljon vaikeuksia. ”Kaupunki ehkä voittaa, mutta millä hinnalla voitto saavutetaan? Onko se sen arvoista? Maahanmuuttajaperheet tulisivat vähemmän huomioiduiksi, jolloin ei todellisuudessa säästetä, vaan kustannuksia tulee lisää.”
Toinen haastateltu vanhempi kertoi heidän asuneen ensin pitkään Vantaalla ja yrittäneen monta kertaa hakea siellä paikkaa normaalikouluun, mutta he eivät saaneet paikkaa oppilasvalinnassa. Siksi he muuttivat Turkuun, jossa molemmat lapset hyväksyttiin nopeasti Normaalikouluun. He kokevat sen olleen suuri lahja, koska vanhemmalla oli jo paljon tietoa normaalikouluista ja niiden käytänteistä. Nyt lapset ovat jo yläkoulussa ja lukiossa. Vanhempien mielestä, jos Turussa siirryttäisiin samanlaiseen käytäntöön, jossa oppilaat valitaan, olisi se todella väärä viesti. Tutkija Zacheusta lainaten on selvää, mitä segregaatiosta seuraa: ”Jos menettää uskonsa koulutukseen ja mahdollisuuksiinsa yhteiskunnassa, on todella suuri vaara syrjäytyä.”
Ensin mainittu vanhempi kysyy, halutaanko koulua siirtämällä vain rakentaa parempia palveluja kantasuomalaisperheille. ”Ei kukaan maahanmuuttaja lähde viemään lastaan keskustaan kouluun. Oppilaille tulee monia uusia tuntemattomia, kokemattomia opettajia ja osaaminen alkaa nollasta. Normaalikoulusta tulee eliittikoulu, jonka oppilasaines muuttuu väistämättä.” Toinen vanhempi yhtyy huoleen: ”Varissuon alueen perheissä on yleensä paljon enemmän lapsia kuin meidän perheessä, eikä perheillä ole niin hyvä tilanne. Ei heidän ole mahdollista kuljettaa lapsia keskustakampukselle, enkä suoraan sanoen usko, että kukaan varissuolainen maahanmuuttajaperhe lähtee viemään lapsiaan sinne.”
Toinen vanhempi toimii myös eri kouluissa oman äidinkielen opettajana ja kertoo, että Normaalikoulun ja muiden koulujen käytänteet vaikuttavat hyvin erilaisilta. Kaupungin koulujen toiminta on sekin ihan hyvää ja taitavaa, mutta menetelmät täysin erilaisia. ”Olen huomannut, että Norssin opiskelijoilla on vahva persoonallisuus ja monipuoliset taidot. Norssin käyneet oppilaat toimivat itsenäisesti, saavat työpaikkoja ja ovat rohkeampia!”
Vanhempi jatkaa, että Varissuon monikulttuurinen yhteisö koostuu hyvin eritaustaisista ulkomaalaisista, jotka Norssi tuo yhteen. Koulussa he tutustuvat Suomen valtioon, kieleen ja kulttuuriin. ”Eivät kaikki ulkomaalaistaustaiset arvosta lukemista ja sen sellaista, mutta tämä koulu pakottaa heidät ymmärtämään suomalaista kulttuuria, sitä millaisessa maassa asumme, ja arvostamaan Suomea. Samalla saamme harjoittaa omaa kieltämme ja kulttuuriamme. Norssi on ollut maahanmuuttajille todella taitavan henkilökunnan kautta suora kontakti Suomeen, silta ulkomaalaistaustaisten ja suomalaisten välillä!”
Opettajankoulutus alansa edelläkävijä?
Lisäksi siirtopäätös vaikuttaisi myös opettajankoulutukseen, ja olisi suuri menetys yliopisto-opiskelijoille. Toisen haastateltuni mukaan ”Varissuon Norssi oli täydellinen maailma nähdä tulevaisuuden haasteet ja valmistautua niihin. Siellä näki koko moninaisuuden. Mitä suomalaisten eliittikoulussa oppii ja näkee?”
Myös Turun yliopiston Monikulttuurisuus erityispedagogiikan kontekstissa -opintojaksolla tuli esiin muun muassa jo mainitun Tuomas Zacheuksen luennolla, kuinka rautaista opettajien osaamista kaikista maahanmuuttajavoittoisimmissa kouluissa on, joten millä hinnalla se Turussa todella halutaan romuttaa? Educarium vaatisi uutta tarkoitusta varten valtaisat remontit. Tutkijoita ja opiskelijoita joutuisi väistymään muihin tiloihin, eivätkä luokkatilat olisi sellaisenaan käyttökelpoisia eri ryhmille. Säästöt eivät voi olla oikea syy, toteavat myös haastattelemani henkilöt.
Miksi siis repiä irti toimiva osa Varissuota, joka on lähes koko sen historian ajan edistänyt turkulaisten kototutumista, tasa-arvoa, kielitaitoa, kulttuurintuntemusta, yleissivistystä ja keskinäistä rauhaa? Lisäksi se on auttanut tuottamaan ensiluokkaista opettajankoulutusta ja ollut eräänlainen edelläkävijä maassamme, ellei jopa koko pohjoismaissa.
Lähteet:
Ronja-Ilona Junkkarin tekemä haastattelu, jossa mukana kaksi Normaalikoulun oppilaiden vanhempaa.
Turun normaalikoulun nettisivut https://sites.utu.fi/tnk/
Tuomas Zacheuksen luento: ”Mitä on monikulttuurisuus?” (Monikulttuurisuus erityiskasvatuksen kontekstissa -luentosarja)
Turun yliopiston tiedote 18.3.2024 https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/turun-yliopiston-selvitystyo-educariumin-kaytettavyydesta
Opiskelijoiden edun puolesta https://www.opexry.com/l/opiskelijoiden-edun-puolesta/
”Hurja Lasku”, Helsingin Sanomat 25.3.2024. https://www.hs.fi/talous/art-2000010098112.html
Vastaa