{"id":273,"date":"2021-08-11T05:53:57","date_gmt":"2021-08-11T05:53:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/?p=273"},"modified":"2021-11-23T08:49:56","modified_gmt":"2021-11-23T08:49:56","slug":"ruokatarinoissa-valittyvat-muistot-ja-perinteet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/2021\/08\/11\/ruokatarinoissa-valittyvat-muistot-ja-perinteet\/","title":{"rendered":"Ruokatarinoissa v\u00e4littyv\u00e4t muistot ja perinteet"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Kuva Nanna Rintala<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

RUOKATARINOISSA V\u00c4LITTYV\u00c4T MUISTOT JA PERINTEET<\/p>\n\n\n\n

Ruokamuistoista muodostuu ainutlaatuinen ja arvokas perinne, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ja kuvaa aina omaa aikaansa ja aluetta mist\u00e4 ne ovat per\u00e4isin. Yksil\u00f6tasolla se kuvastaa my\u00f6s jokaisen omaa historiaa. Suurilla ik\u00e4luokilla tai 80-luvulla varttuneilla, maatalossa tai keskustataajamassa syntyneet muistot poikkeavat toisistaan paljonkin, mutta aiheista l\u00f6ytyy loputtomasti keskusteltavaa. V\u00e4lill\u00e4 ihmetell\u00e4\u00e4n toisten t\u00e4ysin erilaisia kokemuksia, v\u00e4lill\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n ihana yhteenkuuluvaisuuden side tutuista kokemuksista ja ajankuvista.<\/p>\n\n\n\n

Ruokatarinat ovat aina mielenkiintoisia. Paljon tietoa on viel\u00e4 saatavilla ruokaan liittyvist\u00e4 vanhemmistakin perinteist\u00e4, kunhan sit\u00e4 muistettaisiin jakaa tarinoiden.<\/p>\n\n\n\n

Vanhimmat projektissa ker\u00e4tyt ruokatarinat sijoittuivat 100 vuoden taakse, silloin usein viitattiin my\u00f6s iso\u00e4idin tai \u00e4idin ruuanlaittotapoihin tai heilt\u00e4 kuultuihin tarinoihin. V\u00e4lill\u00e4 muistot pohjautuvat omiin lapsuuden kokemuksiin ja synnytt\u00e4v\u00e4t miksi ja miten \u2013 kysymyksi\u00e4, joihin vastaamaan ei en\u00e4\u00e4 l\u00f6ydy henkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ruokaperinteiden mullistavaksi vuosikymmeneksi tuntuu muodostuneen 60- luku, jolloin ruuan s\u00e4ilytys mullistui j\u00e4\u00e4kaappien ja pakasteiden my\u00f6t\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Sein\u00e4joen seudulla vanhempi v\u00e4ki muistaa hyvin, kun lampaita ja sikoja viel\u00e4 teurastettiin kotona.<\/p>\n\n\n\n

Sika touhuuhin viel\u00e4. Kun karjalaiset teki <\/sub><\/em>tappaissoppaa<\/em><\/sub><\/strong> <\/sub><\/em>ne oli sisuskaluperunoota, eli Sisusklasupernat<\/em><\/sub><\/strong> t\u00e4\u00e4ll\u00e4. My\u00f6s <\/sub><\/em>Syr\u00e4mmyskeittoksi <\/em><\/sub><\/strong>kutsuttiin keittoa, joka valmistettiin sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun sika tapettiin. Vi\u00e4tihin my\u00f6s naapureille. <\/sub><\/em>M\u00f6yh\u00f6\u00f6set. <\/em><\/sub><\/strong>Nimi\u00e4 oli monia. Takan per\u00e4s, isos mustas paras keitettiin, tuli iso satsi, kun kaikki sisuskalut pantiin keittoon. Ei sit\u00e4 olisi oma perhe yksin pystynyt sy\u00f6m\u00e4\u00e4n, tuli my\u00f6s naapuriille. Se oli hyv\u00e4 keitto, harmi, ettei oo sikaa jonka teurastaa. Ei sit\u00e4 halua ostaa muoviin k\u00e4\u00e4rittyj\u00e4 sisuskaluja. Tuoreena pit\u00e4\u00e4s saara. Ei nykyihiminen tier\u00e4 mit\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 ruoasta.<\/sub><\/em><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Keittotyyli taisi poiketa talosta toiseen. Jos is\u00e4nt\u00e4 oli kranttu sy\u00f6misist\u00e4\u00e4n, ei kaikkia sisuskaluja voinut suinkaan heitt\u00e4\u00e4 samaan pataan.<\/p>\n\n\n\n

Em\u00e4nn\u00e4t keitti keitot erikseen ja sis\u00e4lmykset erikseen. Is\u00e4nt\u00e4 sitten valikoi mit\u00e4 halusi perunan seuraan keittoonsa ottaa. Oli maksat ja syd\u00e4met erikseen keitetty.<\/sub><\/em><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Monella nykyajan ruokafiilistelij\u00e4ll\u00e4 on romanttinen k\u00e4sitys viinin valmistuksesta viininvalmistajamaissa. Juuri se kuva, kun ryp\u00e4leit\u00e4 poljetaan paljain jaloin j\u00e4ttim\u00e4isiss\u00e4 saavissa. Onneksi joillakin on viel\u00e4 muistissa se, kuinka jalat otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n makkaranvalmistuksessa my\u00f6s meill\u00e4p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

Suolet<\/em><\/sub><\/strong>, niist\u00e4 <\/sub><\/em>makkaraa. <\/em><\/sub><\/strong>Poljettiin oljissa paljasjaloin, sitten pestiin. Silputtiin olkia, ensin suolet k\u00e4\u00e4nnettiin (kaavittiin) ja suolitynnyris silppuoljen kans poljettiin. Eik\u00e4 maistunut paskalle.<\/sub><\/em><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Siasta k\u00e4ytettiin tyynni kaikki muutkin osat.  Rasvan h\u00e4vi\u00e4minen sianlihasta huomioitiin harmistuneena. <\/sub><\/p>\n\n\n\n

Sianp\u00e4\u00e4t tuatiin tupahan, lahtip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sian p\u00e4\u00e4t ja sorkat keitettiin. Tehtiin <\/sub><\/em>syltty<\/em><\/sub><\/strong>, suolaa. <\/sub><\/em>Pr\u00e4ssyltty, k\u00e4\u00e4resyltty<\/em><\/sub><\/strong>, kevennykseksi nautaa, sian mahasta, ennen oli kunnolla silavaa, nyt kun panoo pannulle, niin liha vaan pomppii. <\/sub><\/em><\/p>

Mit\u00e4 enempi l\u00e4ski\u00e4, sen parempi soppa.<\/sub><\/em><\/p>

Saako en\u00e4\u00e4 niin l\u00e4skist\u00e4? Jos ei oo ittell\u00e4 sikoja.<\/sub><\/em><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Verikin k\u00e4ytettiin ja siit\u00e4 valmistettiin veripalttua tai leivottiin verileip\u00e4\u00e4 tai \u2013limppua. Verileip\u00e4, v\u00e4h\u00e4n kuivahtanutkin, voitiin sitten edelleen jatkojalostaa verileip\u00e4maidoksi. Siin\u00e4 pilkottujen leip\u00e4palojen p\u00e4\u00e4lle kaadettiin kiehuva maito ja per\u00e4\u00e4n l\u00e4tk\u00e4istiin kimpale voita. Kiskoressu taas valmistettiin vesipohjaisena ja siihen lis\u00e4ttiin my\u00f6s paistettua l\u00e4ski\u00e4 lis\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Vertailu nykyaikaan tuli keskusteluissa usein esiin.  Jos toisinaan tunnelmissa oli haikeutta menneiden herkkujen, kuten silavan kaipuussa, nousi nykyaikakin esiin joskus jopa mieluisampana vaihtoehtona. <\/p>\n\n\n\n

Ruokavalio monipuolistunut, ennen sy\u00f6tiin perunoita ja <\/sub><\/em>ruskiaa soosia<\/em><\/sub><\/strong>. L\u00e4ski\u00e4, makkaraa. Kananmunat omasta takaa, vihannekset kuopasta.<\/sub><\/em><\/p>

M\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 olis ihanaa kun perheet kokoontuu ja siin\u00e4 on jotain perint\u00f6\u00e4 siin\u00e4 mit\u00e4 tarjotaan, ja ne hyv\u00e4ksyy kyll\u00e4 sen. ei aina ment\u00e4\u00e4s siihen nykyaikaasehen.<\/sub><\/em><\/p>

T\u00e4ytyy my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 teen mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n noita keitti\u00f6-  ja taloushommia ja notkun tietokoneella.<\/sub><\/em><\/p>

Sullon muutaki hommaa!<\/sub><\/em><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Ruokakulttuuri muuttuu ja el\u00e4\u00e4 ajassa. Nykyisyys ei kuitenkaan synny tyhj\u00e4st\u00e4, vaan pohjautuu aina tavalla tai toisella perinteeseen.  Ja onneksi muuttuvassa maailmassakin on my\u00f6s pysyvi\u00e4 asioita! <\/p>\n\n\n\n

Mulla lapsenlapsi kun tuloo, joka kerran leivotaan pullaa, se on meid\u00e4n juttu, tosi kiva perinne siit\u00e4 tullu<\/sub><\/em><\/p>

Pulla on sellainen juttu, joka yhdist\u00e4\u00e4 sukupolvet<\/sub><\/em>.<\/sub><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Sitaatit on poimittu \u201dSein\u00e4joen seudun uudistuvat ruokatarinat\u201d -hankkeen virikekeskusteluilloissa ja haastatteluissa nauhoitetusta materiaalista vuodelta\u00a02020.\u00a0Hanke toteutettiin Sein\u00e4joen, Nurmon, Ylistaron, Per\u00e4sein\u00e4joen ja Jalasj\u00e4rven alueella. Tarinanker\u00e4\u00e4jin\u00e4 Asta Asunmaa, Nanna Rintala ja Anu Hopia. Blogitekstit koostaneet Nanna Rintala ja Anu Hopia.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

RUOKATARINOISSA V\u00c4LITTYV\u00c4T MUISTOT JA PERINTEET Ruokamuistoista muodostuu ainutlaatuinen ja arvokas perinne, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ja kuvaa aina omaa aikaansa ja aluetta mist\u00e4 ne ovat per\u00e4isin. Yksil\u00f6tasolla se kuvastaa my\u00f6s jokaisen omaa historiaa. Suurilla ik\u00e4luokilla tai 80-luvulla varttuneilla, maatalossa tai keskustataajamassa syntyneet muistot poikkeavat toisistaan paljonkin, mutta aiheista l\u00f6ytyy loputtomasti keskusteltavaa. V\u00e4lill\u00e4 ihmetell\u00e4\u00e4n toisten t\u00e4ysin erilaisia kokemuksia, […]<\/p>\n","protected":false},"author":14123,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18,21],"tags":[],"class_list":["post-273","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","category-ruokatarinat","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/273","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/14123"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=273"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/273\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":368,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/273\/revisions\/368"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=273"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=273"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=273"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}