{"id":324,"date":"2021-11-12T12:00:53","date_gmt":"2021-11-12T12:00:53","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/?p=324"},"modified":"2021-11-29T12:36:18","modified_gmt":"2021-11-29T12:36:18","slug":"kouluruoka-ruispuolukkapuurosta-pinaattilettuihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/2021\/11\/12\/kouluruoka-ruispuolukkapuurosta-pinaattilettuihin\/","title":{"rendered":"Kouluruoka &#8211; ruispuolukkapuurosta pinaattilettuihin"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"682\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2021\/11\/pinaattilatyt-ja-jauhelihakastike-1-1024x682.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-327\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2021\/11\/pinaattilatyt-ja-jauhelihakastike-1-1024x682.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2021\/11\/pinaattilatyt-ja-jauhelihakastike-1-300x200.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2021\/11\/pinaattilatyt-ja-jauhelihakastike-1-768x512.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2021\/11\/pinaattilatyt-ja-jauhelihakastike-1-676x451.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2021\/11\/pinaattilatyt-ja-jauhelihakastike-1.jpg 1406w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Kuva Nanna Rintala<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Yksi suomalaisen yhteiskunnan erikoisuuksia on kouluruoka. Paljon kehuttu,&nbsp;usein&nbsp;v\u00e4h\u00e4n parjattukin, mutta yht\u00e4 kaikki, sit\u00e4 on ollut suomalaislapsille tarjolla edistyksellisimmiss\u00e4 kunnissa jo 1920-luvulta, ja lakis\u00e4\u00e4teisestikin jo vuodesta 1948 alkaen (laki tuli voimaan 1943, mutta sen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n soveltamiselle annettiin kunnille viiden vuoden siirtym\u00e4aika).&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/tarinoita-ja-muistoja-kouluruokailusta.pdf\">&nbsp;Opetushallituksen ker\u00e4\u00e4m\u00e4t kouluruokamuistot<\/a>  kuvaavat t\u00e4t\u00e4 ruokalistojen ja kouluruokatunteiden kirjoa vuosikymmenten takaa.&nbsp; Niiden mukaan kouluruoka on aina her\u00e4tt\u00e4nyt tunteita, puolesta ja vastaan.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kouluruoka on my\u00f6s muuntautunut vuosikymmenten saatossa.&nbsp; Esimerkiksi tuo edell\u00e4 mainitun kokoelmatekstin mukaan&nbsp;1930-&nbsp;ja 1940-lukujen kouluruoka&nbsp;koostui erilaisista&nbsp;velleist\u00e4, puuroista&nbsp;ja&nbsp;keitoista.&nbsp;&nbsp; Ohravelli, kauravelli, imelletty ruispuolukkapuuro sek\u00e4 perunasoppa ja&nbsp;tietysti&nbsp;torstainen hernekeitto vilahtelivat&nbsp;tuon ajan&nbsp;ruokamuistoissa.&nbsp; 1950-luvulla kouluruokaan tuli&nbsp;noiden edellisten&nbsp;lis\u00e4ksi&nbsp;jo runsaammin lihaisia ruokalajeja, kuten lihaperunakeittoa, sianlihakastiketta ja perunoita.&nbsp; My\u00f6s makaroni ilmestyi ruokalistalle mielipiteit\u00e4 jakavana makaronivellin\u00e4.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Noista ajoista kouluruoka on edelleen monipuolistunut,&nbsp;ja esimerkiksi&nbsp;<a href=\"https:\/\/docplayer.fi\/3755484-Fazer-food-services-kouluruokatutkimus-2015.html\">Fazer Food Servicen vuonna 2015 toteuttamassa&nbsp;kouluruokatutkimuksessa <\/a>&nbsp;listattiin&nbsp;koululaisten lempiruokia, ja lista on hyvin tyypillinen monissa muissakin kyselyiss\u00e4.&nbsp; Tavallista, konstailemattoman kotoista ruokaa:&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>Jauhelihamakaronilaatikko&nbsp;<\/li><li>Lihapullat&nbsp;<\/li><li>Lasagne&nbsp;<\/li><li>T\u00e4ytetty&nbsp;tortilla&nbsp;<\/li><li>Kalapuikot ja perunasose&nbsp;<\/li><li>Uunimakkara ja perunasose&nbsp;<\/li><li>Pinaattiohukaiset&nbsp;<\/li><li>Pizza&nbsp;<\/li><li>Broilernugetit&nbsp;<\/li><li>Broilerkastike&nbsp;ja riisi&nbsp;<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/136807\/URN_ISBN_978-952-343-150-8.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\">Vuonna 2018 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat julkaisivat laajan selvityksen suomalaisesta kouluruokailusta<\/a> ). Kyselyihin ja ruokatarjottimien kuvauksiin pohjautuva kartoitus kartoitti 6- ja 8-luokkalaisten kouluruokailuk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 20 eri paikkakunnalta Suomessa.&nbsp; Tuon selvityksen mukaan noin kolmannes vastaaja koki, ett\u00e4 kouluruoka on \u201duseimmiten hyv\u00e4\u00e4\u201d, mutta l\u00e4hes kaksi kolmasosaa koki, ett\u00e4 kouluruoka on vain joskus,&nbsp;harvoin tai ei koskaan hyv\u00e4\u00e4.&nbsp;&nbsp; Vain vajaat kaksi prosenttia ilmoitti, ett\u00e4 \u201dkouluruoka maistuu aina hyv\u00e4lt\u00e4\u201d.&nbsp;&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ker\u00e4tess\u00e4mme&nbsp;Sein\u00e4joen seudun ruokatarinoita vapaamuotoisten&nbsp;virikekeskustelujen&nbsp;my\u00f6t\u00e4, nousivat&nbsp;kouluruokamuistot vahvasti esiin.&nbsp;&nbsp;Yksi ik\u00e4vi\u00e4 muistoja her\u00e4tt\u00e4nyt teema oli \u201dpakko sy\u00f6d\u00e4 lautanen tyhj\u00e4ksi\u201d -k\u00e4sky, joka on ollut yleinen moraalis\u00e4\u00e4nt\u00f6 niukkuuden ajan Suomessa.&nbsp;&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p><em>Voiko&nbsp;sanua&nbsp;sen&nbsp;ekana, ett\u00e4 kouluruuasta&nbsp;tuloo&nbsp;mi\u00e4leen&nbsp;se kun oltiin&nbsp;kansakoulus&nbsp;niin meit\u00e4 oli kaks&nbsp;jokka&nbsp;ei&nbsp;tyk\u00e4nny&nbsp;kes\u00e4keitosta eik\u00e4 pinaattikeitosta\u2026pakko oli&nbsp;sy\u00f6r\u00e4&nbsp;ja me itku&nbsp;kurkus&nbsp;sy\u00f6tiin sit\u00e4 opettajan&nbsp;p\u00f6yr\u00e4n&nbsp;eres&nbsp;ja toiset&nbsp;kattoo&nbsp;kun me&nbsp;sy\u00f6tihin\u2026joskus on j\u00e4\u00e4ty laiskoolle&nbsp;kun on pantu salaa&nbsp;johkin&nbsp;ja&nbsp;jokku&nbsp;on&nbsp;kannellu\u2026 se on aina&nbsp;j\u00e4\u00e4ny&nbsp;mi\u00e4lehen, mutta&nbsp;sy\u00e4n&nbsp;kyll\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n\u2026kerran&nbsp;vuores.<\/em>&nbsp;<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p><em>Meill\u00e4 oli alakoulussa maksapataa. Se oli muistaakseni aina perjantai. Se oli\u00a0oikeestaan\u00a0niinku\u00a0muhennos,\u00a0siel\u00e4\u00a0oli\u00a0sellaasia\u00a0maksanpaloja,\u00a0sellaasia\u00a0nelikanttisia,\u00a0m\u00e4\u00a0ne perunat ja porkkanat s\u00f6in, mutta maksanpalat\u00a0j\u00e4i\u00a0ja\u00a0m\u00e4\u00a0istuun\u00a0kans\u00a0seuraavan tunnin\u00a0si\u00e4l\u00e4\u00a0ruokalas\u00a0kun\u00a0olis\u00a0pit\u00e4nyt sy\u00f6d\u00e4. Kun tunti oli ohi, niin opettaja tuli kattomaan sinne\u2026en\u00a0oo\u00a0kyll\u00e4\u00a0sy\u00f6ny\u00a0maksaa t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen.<\/em>\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Erityisesti henkil\u00f6kohtaisten&nbsp;\u00e4ll\u00f6kkiruokien&nbsp;sy\u00f6minen pakolla on j\u00e4tt\u00e4nyt moneen meist\u00e4 elinik\u00e4isen muisto ja vaikutuksen koko loppuel\u00e4m\u00e4n ruokavalintoihin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p><em>Kouluajasta tuli mieleen&nbsp;silloon&nbsp;kun&nbsp;m\u00e4&nbsp;olin, oli t\u00e4m\u00e4 tilliliha ja kanaviillokki, mist\u00e4 monelle j\u00e4i traumoja. Ei&nbsp;mulle, mutta monelle muulle. Ei&nbsp;oo&nbsp;sen j\u00e4lkeen tillilihaa&nbsp;sy\u00f6ny, kun siin\u00e4 oli niit\u00e4 kalvoja.<\/em>&nbsp;&nbsp;<\/p><p><em>Mullon&nbsp;sianlihasta&nbsp;se&nbsp;l\u00e4ski\u2026sitte&nbsp;kun oli omat&nbsp;ev\u00e4h\u00e4t&nbsp;ja maitopullo, niin sitten niihin&nbsp;ev\u00e4spaperiihin, sinne&nbsp;l\u00e4ski,&nbsp;meit\u00e4 oli muutama jotka sinne&nbsp;sitte&nbsp;laitettihin. Ja joskus ne piti sielt\u00e4 kaivaa ja sy\u00f6d\u00e4, mutta onneksi oli&nbsp;maitua&nbsp;j\u00e4ljell\u00e4 niin sai ne alahan. Mutta kyll\u00e4 hyvin perkaan aina&nbsp;l\u00e4skit pois viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin.<\/em>&nbsp;<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Koska keskustelijoiden ik\u00e4haitari oli laaja (+30-90v.), ulottuivat muistotkin Suomen itsen\u00e4isyyden ajan ensimm\u00e4isist\u00e4 vuosikymmenist\u00e4&nbsp;aina vuosituhannen vaihteeseen saakka.&nbsp; Seuraava muisto on selke\u00e4sti jo ajalta, jolloin maito jaettiin lapsille&nbsp;pieniss\u00e4 maitopurkeissa.&nbsp;&nbsp; Vaikka maito varmaan yleisesti ottaen on ollut hyv\u00e4laatuista, on vahvin muisto j\u00e4\u00e4nyt ep\u00e4mieluisasta kokemuksesta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p><em>Samoon&nbsp;kun oli yhteen aikaan&nbsp;kansakoulus&nbsp;niit\u00e4 2 dl maitopurkkeja. Oli&nbsp;kans&nbsp;joku varmaan&nbsp;tullu, ett\u00e4 ne&nbsp;oli&nbsp;aivan&nbsp;lintas&nbsp;ja maistuu&nbsp;palanehelle.&nbsp;Si\u00e4l\u00e4&nbsp;oli varmaan joku h\u00e4ikk\u00e4&nbsp;tullu&nbsp;siel\u00e4&nbsp;tuotannossa tehtaalla niin se oli&nbsp;kyll\u00e4&nbsp;sellaanen&nbsp;pahanmakuunen&nbsp;kun siit\u00e4 purkista piti&nbsp;juora.<\/em>&nbsp;<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Suomalaisten on syyt\u00e4 olla ylpeit\u00e4 kouluruoasta, joka on ollut yksi kivijalka tasa-arvoisen oppimisen tiell\u00e4.&nbsp; Onneksi siit\u00e4 on my\u00f6s runsaasti hyvi\u00e4 muistoja.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p><em>Mun&nbsp;kouluaikana oli&nbsp;sellaaset&nbsp;pellilkipot,&nbsp;t\u00e4llaaset, ja&nbsp;rautalusikat,&nbsp;&nbsp;mutta&nbsp;ku&nbsp;oli 5 km&nbsp;k\u00e4velly&nbsp;tai&nbsp;hiiht\u00e4ny, ett\u00e4 oli&nbsp;koulus,&nbsp;niin ei kyll\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ruokaa&nbsp;j\u00e4\u00e4ny, kaikki meni, olkoon mit\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4.<\/em>&nbsp;<em>Mutta n\u00e4pp\u00e4ri\u00e4&nbsp;oltihin&nbsp;kuorimaan perunat. Oli vaan se lusikka, ei&nbsp;ollu&nbsp;haarukkaa ja veist\u00e4.&nbsp;<\/em><\/p><p><em>Varmahan ei&nbsp;oo&nbsp;koulus&nbsp;en\u00e4\u00e4&nbsp;veripalttuuta, niit\u00e4 isoja paloja puolukkahillon&nbsp;kans. Joskus se&nbsp;\u00e4kl\u00f6tti, joskus oli hyv\u00e4\u00e4.&nbsp;<\/em><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Ruoka ei ole vain ruokaa, vaan siihen liittyy vahvasti&nbsp;tunnelma,&nbsp;ruokailuymp\u00e4rist\u00f6&nbsp;ja&nbsp;ruokaa valmistavat ihmiset.&nbsp;&nbsp;Usein pieniss\u00e4 kouluissa ruoka&nbsp;ja sen hyvyys henkil\u00f6ityi keitt\u00e4j\u00e4\u00e4n ja h\u00e4nen taitoihinsa ja viitseli\u00e4isyyteens\u00e4. Hyvi\u00e4 keitt\u00e4ji\u00e4 muisteltiin my\u00f6s meid\u00e4n ruokatarinoinneissa&nbsp;suurella rakkaudella.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p><em>Meilloli\u00a0kansakoulus\u00a0keitt\u00e4j\u00e4 joka\u00a0justihin\u00a0teki\u00a0nuan, ett\u00e4 se keitti lihat eriksens\u00e4 ja\u00a0jauhoo\u00a0sitten lihamyllyll\u00e4, meill\u00e4 ei\u00a0ollu\u00a0ik\u00e4\u00e4n sit\u00e4 l\u00e4skijuttua kun sinne meni kaikki, se teki\u00a0justihin\u00a0nuan\u00a0lihakeittohon\u00a0ja\u00a0hernekeittohon. Ik\u00e4\u00e4n ei kukaan\u00a0tapellu\u00a0l\u00e4skinpalojen\u00a0kans.<\/em>\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p><em>Meill\u00e4 oli kyll\u00e4 hyv\u00e4 keitt\u00e4j\u00e4, pieni keitti\u00f6 ja pieni koulu, niin siin\u00e4 oli hyv\u00e4.&nbsp;<\/em>&nbsp;<\/p><p><em>Eira asuu, meid\u00e4n keitt\u00e4j\u00e4,&nbsp;siel\u00e4&nbsp;yl\u00e4kerras, niin se meni aina varhain t\u00f6ihin. L\u00e4mmitti luokat.<\/em>&nbsp;<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Toki Suomen kouluissa on ollut my\u00f6s keitt\u00e4ji\u00e4, joilla keittotaito on ollut toisinaan&nbsp;v\u00e4h\u00e4n&nbsp;hakusessa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p><em>Meill\u00e4 oli usein ruispuuroa, ruispuolukkapuuroa,&nbsp;pohjaanpalanutta,&nbsp;ei todellakaan hyv\u00e4\u00e4.<\/em>&nbsp;<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Moni muistaa&nbsp;senkin, ett\u00e4 kouluruuan eteen piti n\u00e4hd\u00e4 vaivaa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>&#8211; <em>Meill\u00e4 mentiin kuorimaan perunat aamulla keitt\u00e4j\u00e4lle. Kaikkien oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 menn\u00e4.<\/em>&nbsp;<\/p><p>&#8211;<em>Oliko se joka p\u00e4iv\u00e4 vai soppahan vaan?<\/em>&nbsp;<\/p><p>&#8211; <em>Ei&nbsp;jokap\u00e4iv\u00e4,&nbsp;soppaan vaan\u2026ja lautaset&nbsp;nostettihin, kun oli&nbsp;sellaanen&nbsp;p\u00f6yt\u00e4 joka&nbsp;koottihin,&nbsp;jalaat&nbsp;meni tuonne alle ja&nbsp;katettihin&nbsp;siihen lautaset.&nbsp;Lautasen alla oli&nbsp;itte&nbsp;merkattu ruokaliina, k\u00e4sity\u00f6tunnin satoa<\/em>&nbsp;<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p><em>Puolukat&nbsp;ker\u00e4ttihin&nbsp;\u2013 ja&nbsp;kotua&nbsp;vietiin perunoita aina kuinka monta lasta oli niin sen verran, en muista en\u00e4\u00e4 paljonko yht\u00e4 lasta kohti piti olla niit\u00e4&nbsp;perunoota.<\/em>&nbsp;<\/p><p><em>Kyll\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin&nbsp;tuola&nbsp;maakunnis&nbsp;pit\u00e4\u00e4 puolukat ker\u00e4t\u00e4&nbsp;kouluhun\u2026&nbsp;mun&nbsp;lastenlapset on&nbsp;kulkenu&nbsp;yhyres&nbsp;marjas,&nbsp;nykkin&nbsp;syksyll\u00e4.&nbsp;<\/em>&nbsp;<\/p><p><em>Puolukat noukittiin ja perunat tuotiin koululle. Lihaperunakeittop\u00e4iv\u00e4n aattona tytt\u00f6jen piti j\u00e4\u00e4d\u00e4 koululle kuorimaan perunat.&nbsp;<\/em>&nbsp;<\/p><p><em>Meill\u00e4 laitettiin juustoa&nbsp;keiton sekaan, keittop\u00e4iv\u00e4n\u00e4&nbsp;oli aina&nbsp;juustoa.<\/em>&nbsp;<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Varsinainen sein\u00e4jokinen kuriositeetti on pinaattil\u00e4ttyjen tarjoaminen kouluissa jauhelihakastikkeen kanssa, asia, joka nousee aina esille kun kouluruuasta puhutaan. Nurmossa karviaishillo tai pastasalaatti ovat olleet pinaattil\u00e4ttyjen kyytipoikana, Ylistarossa muisteltiin valkokastiketta.&nbsp;Jauhelihakastikelienee lisukkeista erkoisin ja perinne el\u00e4\u00e4 vahvana edelleen; kuulemma sein\u00e4jokisen, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasvaneen ja koulunsa k\u00e4yneen tunnistaa siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6paikan&nbsp;lounaslistalla,&nbsp;kun tarjotaan pinaattil\u00e4ttyj\u00e4 ja jauhelihakastiketta (sill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tarjoillaan), niin vahingossakaan lautaselle ei oteta perunoita, vaikka niit\u00e4 olisi tarjolla noutop\u00f6yd\u00e4ss\u00e4.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><em>Sitaatit on poimittu \u201dSein\u00e4joen seudun uudistuvat ruokatarinat\u201d -hankkeen virikekeskusteluilloissa ja haastatteluissa nauhoitetusta materiaalista vuodelta&nbsp;2020.&nbsp;Hanke toteutettiin Sein\u00e4joen, Nurmon, Ylistaron, Per\u00e4sein\u00e4joen ja Jalasj\u00e4rven alueella. Tarinanker\u00e4\u00e4jin\u00e4 Asta Asunmaa, Nanna Rintala ja Anu Hopia. Blogitekstit koostaneet Nanna Rintala ja Anu Hopia.<\/em><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"644\" height=\"185\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2021\/11\/2021-11-23-2-1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-364\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2021\/11\/2021-11-23-2-1.png 644w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2021\/11\/2021-11-23-2-1-300x86.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 644px) 100vw, 644px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yksi suomalaisen yhteiskunnan erikoisuuksia on kouluruoka. Paljon kehuttu,&nbsp;usein&nbsp;v\u00e4h\u00e4n parjattukin, mutta yht\u00e4 kaikki, sit\u00e4 on ollut suomalaislapsille tarjolla edistyksellisimmiss\u00e4 kunnissa jo 1920-luvulta, ja lakis\u00e4\u00e4teisestikin jo vuodesta 1948 alkaen (laki tuli voimaan 1943, mutta sen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n soveltamiselle annettiin kunnille viiden vuoden siirtym\u00e4aika).&nbsp;&nbsp;Opetushallituksen ker\u00e4\u00e4m\u00e4t kouluruokamuistot kuvaavat t\u00e4t\u00e4 ruokalistojen ja kouluruokatunteiden kirjoa vuosikymmenten takaa.&nbsp; Niiden mukaan kouluruoka on aina [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":14123,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21,1],"tags":[],"class_list":["post-324","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ruokatarinat","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/324","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/14123"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=324"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/324\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":391,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/324\/revisions\/391"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=324"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=324"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=324"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}