{"id":375,"date":"2021-11-23T09:22:42","date_gmt":"2021-11-23T09:22:42","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/?p=375"},"modified":"2021-11-23T09:22:44","modified_gmt":"2021-11-23T09:22:44","slug":"sopankeittoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/2021\/11\/23\/sopankeittoa\/","title":{"rendered":"Sopankeittoa"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Kuva Nanna Rintala<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sopat ja keitot ovat kokonaisvaltaista ja taloudellista ruokaa, jota syntyy helposti kerralla isommallekin porukalle.\u00a0 Keittoihin uppoaa n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti niin aterian hiilihydraatti- ja proteiinil\u00e4hteet kuin vihanneksetkin.\u00a0 Keitot voivat olla juhlavan aterian keveit\u00e4 alkuruokia ja ruokahalun her\u00e4tt\u00e4ji\u00e4, mutta suomalaisessa ruokavaliossa ne\u00a0ovat ennen\u00a0kaikkea\u00a0juurevia\u00a0arkiklassikkoja, jotka leiv\u00e4n kanssa nautittuna muodostavat\u00a0kokonaisen aterian.\u00a0Keitot ovat olleet suomalaisen arkiruokailun kulmakivi\u00e4 aina siit\u00e4 alkaen, kun ne vaurastumisen my\u00f6t\u00e4 alkoivat pikkuhiljaa syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puuroja suomalaisesta ruokakulttuurista.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy selke\u00e4sti esimerkiksi Merja Sillanp\u00e4\u00e4n kuvaamassa suomalaisen ruokakulttuurin kehityskaaressa Happamasta makeaan\u00a0-kirjassa\u00a0(Sillanp\u00e4\u00e4 1999, Gummerus), jossa perunasoppa, kaalikeitto, kalakeitto, lihakeitto, makkarakeitto, hernekeitto, pinaattikeitto, kes\u00e4keitto, makaronivelli ja maitokaali korvaavat erilaiset viljapohjaiset puurot ja vellit suomalaisv\u00e4est\u00f6n p\u00e4iv\u00e4llisp\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 1950-luvulta eteenp\u00e4in.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Keitot ovat my\u00f6s edullista ruokaa ja niiden voimalla on marssitettu suomalaista armeijaakin.  <\/p>\n\n\n\n

Mi\u00e4het\u00a0on saanut tarpeeksi hernesopasta\u00a0armeijas\u2026kumm\u00e4\u00a0oon\u00a0yksin kotona niin yks kaks\u00a0m\u00e4\u00a0aukaasen\u00a0sen hernekeittopurkin.<\/em>\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Suomalaisille rakkain eines lienee purkkihernekeitto ja sen makuun olemme oppineet niin hyvin, ett\u00e4 se ei edes tunnu kakkosvaihtoehdolta itsetehtyyn verrattuna. Toisaalta nyky\u00e4\u00e4n joulukinkun j\u00e4mist\u00e4 ja kuivatuista herneist\u00e4 pitk\u00e4n kaavan mukaan valmistettu hernekeitto alkaa olla jo melkein gourmet-osastoa. Ja yll\u00e4tt\u00e4en, hernekeittohan on my\u00f6s ensimm\u00e4isi\u00e4 koko kansan kasvisruokia.  <\/p>\n\n\n\n

\u2026Joskus voi olla torstaisin hernesoppaa, se on sellainen hyv\u00e4, torstai\u00a0on hernekeittop\u00e4iv\u00e4 ja pannaria.<\/em>\u00a0<\/p>

\u2026\u00a0tai\u00a0palvikinkkua\u00a0joukkohon\u2026\u00a0se on kyll\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 se palvikinkku.<\/em>\u00a0<\/p>

M\u00e4\u00a0kans, jos teen, niin\u00a0sitte\u00a0kun on kinkunj\u00e4m\u00e4t, tosi hyv\u00e4\u00e4 hernekeittoa tulee siit\u00e4\u2026 ja\u00a0m\u00e4\u00a0kutsun viel\u00e4 pojankin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n,\u00a0kun sekin tykk\u00e4\u00e4\u2026 kyll\u00e4 se kauppansa tekee, kyll\u00e4 se on aivan erimoista se\u00a0omatekoonen<\/em>\u00a0<\/p>

Hernekeitto on siin\u00e4 hyv\u00e4, vaikka\u00a0m\u00e4kin\u00a0teen sit\u00e4\u00a0itte\u00a0vaikka\u00a0meiton\u00a0vaan kaks ihmist\u00e4\u2026sitte\u00a0saa pakastaa sit\u00e4 ja\u00a0mi\u00e4s\u00a0onneksi tykk\u00e4\u00e4 siit\u00e4 ja kun\u00a0m\u00e4\u00a0oon\u00a0n\u00e4is\u00a0mun\u00a0harrastuksis, niin saa ottaa sit\u00e4 sulamahan, eik\u00e4\u00a0oo\u00a0yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n ruuan\u00a0kans, ett\u00e4 mit\u00e4h\u00e4n\u00a0t\u00e4\u00e4l\u00e4\u00a0nyt\u00a0s\u00f6is.<\/em>\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Arjessa koetaan maistuviksi ja nopeiksi makkara-, nakki-, jauheliha- ja kalakeitto. Keiton valmistusta nopeutetaan my\u00f6s vaikka pakkasesta saatavilla keitto-aineksilla. <\/p>\n\n\n\n

Lohikeitto on ainakin. Kylm\u00e4savulohesta\u00a0tuloo\u00a0hyv\u00e4 keitto.<\/em>\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Lihakeitto on yksi perinteisimmist\u00e4 keitoista. Sen keitt\u00e4misess\u00e4 l\u00f6ytyy montaa koulukuntaa ja ennen vanhaan keitetty lihakeitto olikin aika erilaista kuin t\u00e4n\u00e4\u00e4n, vanhimmilla on siit\u00e4 viel\u00e4 hyvin muistoja tallessa. <\/p>\n\n\n\n

Menisin takaperin tuohon lihakeittoon. Vanhanajan lihakeittoon ei\u00a0oo\u00a0koskaan laitettu porkkanaa ja lanttua, vaan ainoastaan sipulia. Lihaa on\u00a0pit\u00e4ny\u00a0olla enemm\u00e4n\u00a0melkeen\u00a0kun\u00a0perunoota. Sen takia vanhemmat miehet ei\u00a0tykk\u00e4\u00e4\u00a0kun\u00a0porkkanoota\u00a0laitetaan joka paikkaan. Ja sitten, ett\u00e4 sit\u00e4 ei saa\u00a0seata, vaan antaa\u00a0hiljoollensa\u00a0kiehua\u00a0ett\u00e4\u00a0melkeen\u00a0sen liemen pit\u00e4\u00e4 kadota sielt\u00e4, lient\u00e4 ei saa olla pitk\u00e4sti. Se on oikein ennenaikainen lihakeitto.<\/em>\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Keitot her\u00e4ttiv\u00e4t ruokatarinailloissamme my\u00f6s pitki\u00e4 keskusteluketjuja. <\/p>\n\n\n\n

– Mites sitten kun toiset sanoo, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla kirkas se liemi?<\/em>\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

– No,\u00a0se on ehk\u00e4 t\u00e4t\u00e4 nykyaikaa. Se pit\u00e4\u00e4 olla kirkas ja\u00a0perunoota\u00a0ja lient\u00e4 ja liha pit\u00e4\u00e4 olla kuutioina, se on\u00a0tullu\u00a0nykyajan mukana. Se ei\u00a0oo\u00a0oikein vanhanajan lihakeitto. Se on jopa lihamyllyll\u00e4 jauhettu sinne\u00a0keittohon\u00a0se liha\u2026<\/em>\u00a0<\/p>

– Niin nyky\u00e4\u00e4n?<\/em>\u00a0<\/p>

– Eiku\u00a0vanhana, nyth\u00e4n on\u00a0rossattu\u00a0liha lihakeittoon ja hernekeittoon, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n<\/em>\u00a0<\/p>

– Laitettiinko se liha sellaisenaan veteen vai ruskistettiinko ensin?<\/em>\u00a0<\/p>

– Ei sit\u00e4 ruskistettu.<\/em>\u00a0<\/p>

– Ker\u00e4ttiink\u00f6 se vaahto?<\/em>\u00a0<\/p>

– Joo kyll\u00e4 vaahto\u00a0ker\u00e4ttihin.<\/em>\u00a0<\/p>

– Mulla on ainakin sellainen muistikuva, ett\u00e4 kylm\u00e4h\u00e4n veteen laitettiin se liha ja kyps\u00e4n\u00e4 vasta\u00a0pienistettihin, kun eih\u00e4n sit\u00e4 olisi saanut\u00a0palooksi.<\/em>\u00a0ja sitten\u00a0liemehen\u00a0tuli se maku.\u00a0<\/em>\u00a0ja sill\u00e4 se on sitten jauhettu lihamyllyll\u00e4, nostettu\u00a0kokonaasena\u00a0sielt\u00e4 ja jauhettu, se on oikein vanhojen\u00a0tapa.<\/em>\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Ja olipa keitto mik\u00e4 tahansa, yhteist\u00e4 on, ett\u00e4 makua pit\u00e4\u00e4 olla <\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 enempi l\u00e4ski\u00e4, sen parempi soppa.<\/em>\u00a0<\/p>

Saako en\u00e4\u00e4 niin l\u00e4skist\u00e4? Jos ei\u00a0oo\u00a0ittell\u00e4\u00a0sikoja?<\/em>\u00a0<\/p>

Liemi oli luista keitetty, luista lihaa,\u00a0sit\u00e4 on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n, mutta\u00a0kaupassa\u00a0on\u00a0aina grilliluita, niist\u00e4kin saa hyv\u00e4n liemen.\u00a0<\/em>\u00a0<\/p>

Naudan luita ei saa. Ennen\u00a0<\/em>klimppisoppa<\/em><\/strong>\u00a0tehtiin\u00a0naudanluista. Hullun lehm\u00e4ntauti vei naudanluut kaupasta, teurastamo ei toimita.<\/em>\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Nyky\u00e4\u00e4n tehd\u00e4\u00e4n paljon my\u00f6s erilaisia sosekeittoja. Niit\u00e4 ter\u00e4stet\u00e4\u00e4n makukermoilla ja sulate- tai tuorejuustolla. Maistuvat kasviskeitot syntyv\u00e4t kasviksista monipuolisesti. <\/p>\n\n\n\n

Keittoa pystyy l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4\u00e4n monta kertaa, vain paranee l\u00e4mmitt\u00e4ess\u00e4.<\/em>\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Keittoihin ei kyll\u00e4styt\u00e4, koska niihin on helppo tuoda vaihtelua, niit\u00e4 jaksaisi sy\u00f6d\u00e4 vaikka joka p\u00e4iv\u00e4. Mutta keittomieltymyksetk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t taida olla aivan samanlaiset joka maakunnassa. Etel\u00e4pohjalaiselle on piim\u00e4velli herkkua, mutta poron kuivalihakeitto  pohjoisesta nostatti ennakkoluuloja. Mahtaakohan olla toisinkin p\u00e4in? <\/p>\n\n\n\n

Poron kuivalihavelli\u00a0j\u00e4i\u00a0sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4, harvoin j\u00e4t\u00e4n\u00a0ruokaa,\u00a0mi\u00e4tiin\u00a0vain,\u00a0ett\u00e4\u00a0mihk\u00e4\u00a0t\u00e4m\u00e4n lihan laittaa? Lihanpalat\u00a0oli\u00a0pitki\u00e4 ja sitkeit\u00e4, ei hammas pystynyt.<\/em>\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Sitaatit on poimittu \u201dSein\u00e4joen seudun uudistuvat ruokatarinat\u201d -hankkeen virikekeskusteluilloissa ja haastatteluissa nauhoitetusta materiaalista vuodelta\u00a02020.\u00a0Hanke toteutettiin Sein\u00e4joen, Nurmon, Ylistaron, Per\u00e4sein\u00e4joen ja Jalasj\u00e4rven alueella. Tarinanker\u00e4\u00e4jin\u00e4 Asta Asunmaa, Nanna Rintala ja Anu Hopia. Blogitekstit koostaneet Nanna Rintala ja Anu Hopia.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sopat ja keitot ovat kokonaisvaltaista ja taloudellista ruokaa, jota syntyy helposti kerralla isommallekin porukalle.\u00a0 Keittoihin uppoaa n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti niin aterian hiilihydraatti- ja proteiinil\u00e4hteet kuin vihanneksetkin.\u00a0 Keitot voivat olla juhlavan aterian keveit\u00e4 alkuruokia ja ruokahalun her\u00e4tt\u00e4ji\u00e4, mutta suomalaisessa ruokavaliossa ne\u00a0ovat ennen\u00a0kaikkea\u00a0juurevia\u00a0arkiklassikkoja, jotka leiv\u00e4n kanssa nautittuna muodostavat\u00a0kokonaisen aterian.\u00a0Keitot ovat olleet suomalaisen arkiruokailun kulmakivi\u00e4 aina siit\u00e4 alkaen, kun ne […]<\/p>\n","protected":false},"author":14123,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18,21],"tags":[],"class_list":["post-375","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","category-ruokatarinat","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/375","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/14123"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=375"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/375\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":376,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/375\/revisions\/376"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=375"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=375"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=375"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}