{"id":381,"date":"2021-11-23T10:19:14","date_gmt":"2021-11-23T10:19:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/?p=381"},"modified":"2021-11-23T10:19:16","modified_gmt":"2021-11-23T10:19:16","slug":"sallatti-sallaatti-sinsalla-silsalla-sitsalla-salla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/2021\/11\/23\/sallatti-sallaatti-sinsalla-silsalla-sitsalla-salla\/","title":{"rendered":"SALLATTI \u2013 SALLAATTI \u2013 SINSALLA \u2013 SILSALLA \u2013 SITSALLA – \u2026 – SALLA"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Kuva Nanna Rintala<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Suomessa\u00a0sallatti \u2013 kasvispohjainen keitetyist\u00e4 juureksista ja suolakalasta tehty ruokaisa kylm\u00e4 pitoruoka – on tunnettu jo Ruotsin vallan aikaan 1700-luvulla\u00a0Lounais-Suomen s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskodeissa. Sielt\u00e4\u00a0se\u00a0levisi 1800-luvulla pitokokkien ja kotitalouskoulujen v\u00e4lityksell\u00e4 kansan keskuuteen\u00a0( L\u00e4hde Ruokatietoyhdistys<\/a>\u00a0\u00a0Sallatinraaka-aineet saatiin l\u00e4helt\u00e4- kotipuutarhoista ja l\u00e4hivesist\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Ruokalajin vanhoja\u00a0nimityksi\u00e4 ovat Lounais-Suomen\u00a0sallatti<\/em>\u00a0ja\u00a0sallaatti<\/em>\u00a0sek\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan\u00a0sinsalla,<\/em>\u00a0joka on voinut lyhenty\u00e4 pelk\u00e4ksi\u00a0sallaksi.<\/em>\u00a0Joissakin pit\u00e4jiss\u00e4 puhutaan my\u00f6s\u00a0silsallasta<\/em>\u00a0tai\u00a0sitsallasta.<\/em>\u00a0N\u00e4m\u00e4 kaikki pohjautuvat nimitykseen\u00a0sillisalaatti,<\/em>\u00a0joka taas on lainaa ruotsista (sillsallad<\/em>).<\/em>\u00a0Ruotsin sanasta on tietoja jo 1600-luvun keskivaiheilta.\u00a0\u00a0Rosolliksi sit\u00e4 on alettu kutsua vasta Ven\u00e4j\u00e4n vallan aikana 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolla.\u00a0Nimi\u00a0rosolli<\/em>\u00a0on lainaa ven\u00e4j\u00e4n murteesta, jossa sana\u00a0ross\u00f3l<\/em>\u00a0tarkoitti alkuaan suolavett\u00e4. Sittemmin sana on siirtynyt tarkoittamaan my\u00f6s suolaliemeen s\u00e4il\u00f6ttyj\u00e4 ruoka-aineita ja vihdoin my\u00f6s niist\u00e4 valmistettua ruokalajia (L\u00e4hde Kirsti\u00a0Aapala\/Kotimaisten kielten\u00a0keskus<\/a>). \u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Rosollin tyylinen kasvispohjainen juuressalaatti\u00a0tunnetaan suunnilleen samanlaisena koko Pohjois-Euroopassa Hollannista Ven\u00e4j\u00e4lle\u00a0(L\u00e4hde Raholan sy\u00f6t\u00e4v\u00e4t sanat<\/a>). <\/p>\n\n\n\n

Rosolli taitaa olla tutuin yleissuomalainen nimitys t\u00e4lle kasvispohjaiselle juuressalaatille, joka tunnetaan edelleen ymp\u00e4ri Suomen erityisesti joulup\u00f6yt\u00e4\u00e4n kuuluvana ruokalajina.  <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tyypilliseen joulup\u00f6yd\u00e4n rosolliin kuuluvat esimerkiksi keitetyt ja kuutioidut porkkanat ja perunat, kuutioidut etikkapunajuuret ja maustekurkut sek\u00e4 kuutioidut omena ja punasipuli. Raaka-ainevalikoima vaihtelee tekij\u00e4n mukaan, ja esimerkiksi punajuuri on toisinaan keitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kypsennetty\u00e4, toisinaan etikkapunajuuria. Silli tai etikkasilakat kuuluvat reseptiin. Tai sitten ei.  Valitut ainekset joko sekoitetaan kesken\u00e4\u00e4n, asetellaan raidoiksi tai ladotaan kerroksittain kulhoon.  Kastike, joka on usein punajuuriv\u00e4rill\u00e4 v\u00e4rj\u00e4tty\u00e4 kermavaahtoa, tarjoillaan erikseen.  Rosolli muokkautuu my\u00f6s moderniksi versioksi, ja monissa joulup\u00f6ydiss\u00e4 perinteinen rosolli on muuntautunut v\u00e4rikk\u00e4iksi, paahteisen aromikkaiksi uunijuureksiksi. <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in siis muualla Suomessa ja jouluna.   <\/p>\n\n\n\n

SALLA ETEL\u00c4-POHJANMAALLA<\/p>\n\n\n\n

\u00a0Syksyisin kuljettiin talosta toiseen perunamaalla ja em\u00e4nn\u00e4t\u00a0teki\u00a0sallattia, sai aina vertailla, ett\u00e4 kell\u00e4 oli paras.<\/em>\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Mutta Etel\u00e4-Pohjanmaalla<\/strong> sallaa on suosittu ja sy\u00f6ty aina, ja sit\u00e4 valmistetaan pitkin vuotta, aina kun on tarve tarjota parasta eli se on kunnon pitop\u00f6yt\u00e4ruokaa. V\u00e4h\u00e4n paikasta riippuen puhutaan sallasta, sinsallasta ja sallattista. Olipa nimi mik\u00e4 tahansa, aina kun ruuasta ryhdyttiin Etel\u00e4-Pohjanmaalla tarinoimaan, nousi salla esille. <\/p>\n\n\n\n

Salla<\/em><\/strong>,\u00a0<\/em>sallatti.<\/em><\/strong>\u00a0Kauhajoen kansallisruokaa, Sein\u00e4joen perinneruoka\u00a0salla.\u00a0<\/em>Sinsalla.\u00a0<\/em><\/strong>Kalastako\u00a0tuloo\u00a0sinsalla?<\/em>\u00a0<\/em><\/strong>Olisko\u00a0ruottin\u00a0sin,\u00a0ilman,\u00a0eli ilman kalaa?\u00a0\u00a0<\/em>\u00a0<\/p>

\u00c4itee oli kova tekem\u00e4\u00e4n, se on meid\u00e4n\u00a0sakin\u00a0juhlaruoka. Punajuuri, porkkana ja peruna keitettiin kuorineen. Kuorittiin ja j\u00e4\u00e4hdytettiin ja riivinraudalla sitten, silakka ja sipuli\u00a0v\u00e4lihin. Suolasilakat liotettiin ja saksilla pilkottiin hyvin pieneksi sinne\u00a0joukkohon. Sipulia paljon.<\/em>\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Salla-reseptej\u00e4 tuntuu olevan yht\u00e4 monta kuin on sallan valmistajaakin. Etel\u00e4-Pohjanmaalla salla voi olla joko kuivaa tai kosteaa, raaka-aineet voi kuutioida tai jauhaa, ja kasvisten lis\u00e4ksi raaka-aineina voi olla munaa, suolakalaa tai lihaa.  Jokainen salla on omalla tavallaan tekij\u00f6illeen ja sy\u00f6jilleen merkityksellinen, juuri oikeanlainen. Salla muuntautuu ja muuttuu ajassa ja paikassa, mutta on pysyv\u00e4 osa etel\u00e4pohjalaista ruokakulttuuria. <\/p>\n\n\n\n

Sallan kastike tarjotaan erikseen ja se oli vatkattua kermaa ja punajuuren lient\u00e4, v\u00e4h\u00e4n sokeria. Munat, jos niit\u00e4 k\u00e4ytettiin, oli kauneuden takia.\u00a0<\/em>\u00a0<\/p>

Ei lihaa vaan silakkaa.\u00a0<\/em>\u00a0<\/p>

Ei kuutioitu vaan\u00a0raastettihin.\u00a0<\/em>\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Modernein versio etel\u00e4pohjalaisesta sallasta koostuu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kasviksista ja saa raikkautta suolakurkusta ja omenasta, vaan kaikille se ei kelpaa. <\/p>\n\n\n\n

Suolakurkku ei kuulu\u00a0sallaan, se on nykyaikaa, tekee vetiseksi.<\/em>\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Vanhimmissa resepteiss\u00e4 suolasilakka on perinteinen ainesosa, mutta jossain siin\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 sallaan on, suvusta riippuen lis\u00e4tty iloisesti mukaan my\u00f6s jauhettua lihaa, nykyisin vaikka jauhelihaa tai broileria.   <\/p>\n\n\n\n

Kauhavalla\u00a0sallatti\u00a0\u2013 silakat joukkoon. Suolasilakka huuhdeltiin, perattiin, kuivattiin uunissa, hakattiin\u00a0sallattikaukalos\u00a0hienoksi ja levitettiin\u00a0sallattiin\u00a0suolaa antamaan.<\/em>\u00a0<\/p>

Pidoissa k\u00e4ytettiin pikkuvasikan tai naudanlihaa jauhettuna,\u00a0se oli\u00a0toisenlainen versio.\u00a0\u00c4ite\u00a0oli pitokokki, teki kuivaa\u00a0sallaa. Kaikki ainekset k\u00e4siteltiin valmiiksi ja kun tuli tarjoilun aika, niin\u00a0seattiin\u00a0isos\u00a0kopas,\u00a0johona\u00a0oli voipaperi alla. Piti olla kuivaa.\u00a0<\/em>\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Se,\u00a0tarjotaanko\u00a0salla\u00a0seattuna\u00a0vai vaikka kerroksittain aseteltuna on my\u00f6s perinne,\u00a0joka juurtaa juuri oman perheen, suvun tai kyl\u00e4n juuriin.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Anopin\u00a0hautajaasis\u00a0etel\u00e4s\u00a0tyt\u00e4r teki\u00a0sallaa\u00a0edellisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u00e4mp\u00e4riin vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n, tuli\u00a0punaasta\u00a0m\u00f6ss\u00f6\u00e4! T\u00e4\u00e4ll\u00e4 pidettiin\u00a0t\u00e4rki\u00e4n\u00e4, ett\u00e4\u00a0salla\u00a0seattiin\u00a0vasta juuri ennen tarjoilua. Tarkasti eri osat erikseen ja vasta\u00a0tarjotes\u00a0sekoitettiin, ettei v\u00e4ri tartu. Ei munia p\u00e4\u00e4lle.\u00a0<\/em>\u00a0<\/p>

Kaikki keitet\u00e4\u00e4n erikseen ja kuoritaan vasta kyps\u00e4n\u00e4.\u00a0<\/em>\u00a0<\/p>

Ainekset kerroksittain. Koristeltiinkin sit\u00e4, pitoruokiin kananmunaa.<\/em>\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Sallassa on my\u00f6s ripaus ruokanostalgiaa \u2013 haikeaa kaipausta ja unelmointia sen alkuper\u00e4isen sallan \u00e4\u00e4relle. <\/p>\n\n\n\n

Monenlaista oli ennen, ei silti osata en\u00e4\u00e4 keitt\u00e4\u00e4. Sallaa saa kyll\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin.\u00a0<\/em>\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Rosolli -liven voit katsoa Etel\u00e4- Pohjanmaan Maa- ja Kotitalousnaisten facebook- sivulta. <\/a><\/p>\n\n\n\n

Sitaatit on poimittu \u201dSein\u00e4joen seudun uudistuvat ruokatarinat\u201d -hankkeen virikekeskusteluilloissa ja haastatteluissa nauhoitetusta materiaalista vuodelta\u00a02020.\u00a0Hanke toteutettiin Sein\u00e4joen, Nurmon, Ylistaron, Per\u00e4sein\u00e4joen ja Jalasj\u00e4rven alueella. Tarinanker\u00e4\u00e4jin\u00e4 Asta Asunmaa, Nanna Rintala ja Anu Hopia. Blogitekstit koostaneet Nanna Rintala ja Anu Hopia.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomessa\u00a0sallatti \u2013 kasvispohjainen keitetyist\u00e4 juureksista ja suolakalasta tehty ruokaisa kylm\u00e4 pitoruoka – on tunnettu jo Ruotsin vallan aikaan 1700-luvulla\u00a0Lounais-Suomen s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskodeissa. Sielt\u00e4\u00a0se\u00a0levisi 1800-luvulla pitokokkien ja kotitalouskoulujen v\u00e4lityksell\u00e4 kansan keskuuteen\u00a0( L\u00e4hde Ruokatietoyhdistys\u00a0\u00a0Sallatinraaka-aineet saatiin l\u00e4helt\u00e4- kotipuutarhoista ja l\u00e4hivesist\u00e4.\u00a0 Ruokalajin vanhoja\u00a0nimityksi\u00e4 ovat Lounais-Suomen\u00a0sallatti\u00a0ja\u00a0sallaatti\u00a0sek\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan\u00a0sinsalla,\u00a0joka on voinut lyhenty\u00e4 pelk\u00e4ksi\u00a0sallaksi.\u00a0Joissakin pit\u00e4jiss\u00e4 puhutaan my\u00f6s\u00a0silsallasta\u00a0tai\u00a0sitsallasta.\u00a0N\u00e4m\u00e4 kaikki pohjautuvat nimitykseen\u00a0sillisalaatti,\u00a0joka taas on lainaa ruotsista (sillsallad).\u00a0Ruotsin […]<\/p>\n","protected":false},"author":14123,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18,21],"tags":[],"class_list":["post-381","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","category-ruokatarinat","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/381","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/14123"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=381"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/381\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":382,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/381\/revisions\/382"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=381"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=381"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=381"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}