{"id":436,"date":"2025-06-12T15:27:41","date_gmt":"2025-06-12T15:27:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/?p=436"},"modified":"2025-06-12T15:27:43","modified_gmt":"2025-06-12T15:27:43","slug":"sammakko-tunnelissa-ja-saparo-sikalassa-etela-pohjanmaalla-ei-laiteta-kenkia-kepin-nokkaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/2025\/06\/12\/sammakko-tunnelissa-ja-saparo-sikalassa-etela-pohjanmaalla-ei-laiteta-kenkia-kepin-nokkaan\/","title":{"rendered":"Sammakko tunnelissa ja saparo sikalassa \u2013Etel\u00e4-Pohjanmaalla ei laiteta kenki\u00e4 kepin nokkaan"},"content":{"rendered":"\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tukiryhm\u00e4 tien p\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>EPANET-verkostossa toimivat professorit, tutkimusjohtajat ja erikoistutkijat pit\u00e4v\u00e4t rahoittajista koostuvalle tukiryhm\u00e4lleen kokouksen tyypillisesti kolme kertaa vuodessa.&nbsp;&nbsp;Kokouksissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi edellisen nelj\u00e4n kuukauden tapahtumia ja kerrotaan l\u00e4hitulevaisuuden suunnitelmista. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 tapa pit\u00e4\u00e4 vuoropuhelua yll\u00e4 ja kertoa, mihin se raha oikein hupenee.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Toisinaan kokousrutiineihin on kuitenkin hyv\u00e4 tehd\u00e4 poikkeuksia, ja omasta tekemisest\u00e4 kertomisen lis\u00e4ksi keskitty\u00e4 kuuntelemaan alan toimijoiden tuntoja.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4in me teimme, ja j\u00e4rjestimme elintarvikekehityksen professuurin tukiryhm\u00e4lle kokouksen yhteyteen tutustumiskierroksen ruokamaakunnan todellisuuteen.&nbsp;&nbsp;Vuokrasimme bussin, sovimme tutustumisk\u00e4ynnit kolmen ruoka-alan toimijan luokse ja pyysimme osallistujia varaamaan kahden tunnin kokouksen sijaan kokonaisen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n kanssamme.&nbsp;&nbsp;P\u00e4iv\u00e4n aikataulu suunniteltiin siten, ett\u00e4 paikasta toiseen siirtymiseen kului 30-45 minuuttia, jolloin pystyimme k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4pi my\u00f6s tukiryhm\u00e4n perinteiset kokousasiat.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>H\u00e4rm\u00e4n Kylpyl\u00e4n uudet kasvot<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4isen\u00e4 etappina Sein\u00e4joelta l\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen meill\u00e4 oli H\u00e4rm\u00e4n Kylpyl\u00e4, jossa uudistuneita tiloja ja uusia suunnitelmia meille esitteli ravintolatoimen kehitysjohtaja Timo M\u00e4kinen.&nbsp;&nbsp;H\u00e4rm\u00e4n kylpyl\u00e4 \u2013 tai H\u00e4rm\u00e4n kuntokeskus \u2013 aloitti toimintansa vuonna 1984 aluksi sotaveteraanien kuntoutuspaikkana.&nbsp;&nbsp;Alkup\u00e4\u00e4oma saatiin Raha-automaattiyhdistykselt\u00e4, mutta rahoitukseen osallistuivat my\u00f6s yritykset ja jopa paikalliset yksityishenkil\u00f6t.&nbsp;&nbsp;T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 liiketoimintaa johtaa H\u00e4rm\u00e4n kuntoutus Oy, kun taas tontin ja kiinteist\u00f6t omistaa Pihkahovis\u00e4\u00e4ti\u00f6.&nbsp;&nbsp;Sotaveteraanien kuntoutustoiminnasta on laajennettu tarjoamaan ymp\u00e4rivuotista kuntoutus- ja vapaa-ajan toimintaa, ja tarjolla on kuntoutuksen lis\u00e4ksi hyv\u00e4\u00e4 ruokaa, tanssia, el\u00e4v\u00e4\u00e4 musiikkia, liikuntaa ja monipuolista vapaa-ajan toimintaa.&nbsp;&nbsp;Ankarien koronavuosien j\u00e4lkeen H\u00e4rm\u00e4n kuntoutus Oy teki viime vuonna reilun 15 miljoonan liikevaihdollaan runsaat 700&nbsp;000 \u20ac tulosta.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"482\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.16.41-1024x482.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-441\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.16.41-1024x482.png 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.16.41-300x141.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.16.41-768x361.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.16.41-1536x722.png 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.16.41-676x318.png 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.16.41.png 1816w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Kylpyl\u00e4n huoneita ja tiloja on uudistettu merkitt\u00e4v\u00e4sti, ja sen yhteyteen ja ymp\u00e4rille on muodostunut monipuolinen keskittym\u00e4, josta l\u00f6ytyy niin l\u00e4\u00e4k\u00e4ripalvelut kuin liikuntakeskittym\u00e4 golfkenttineen ja -simulaattoreineen, sis\u00e4juoksuratoineen, sis\u00e4pelikenttineen, hohtokeilauksineen ja nyrkkeilys\u00e4kkeineen.&nbsp;&nbsp;Vaikka kylpyl\u00e4ss\u00e4 on useita uima-altaita, on tulevaisuuden kylpyl\u00e4toiminta paljon uima-altaita enemm\u00e4n.  Syksyll\u00e4 2025 kylpyl\u00e4\u00e4n avautuu uusi kylpy- ja saunamaailma Paanu Relax Spa.&nbsp;&nbsp;H\u00e4rm\u00e4n kylpyl\u00e4ll\u00e4 on monta etua puolellaan kovassa kylpyl\u00e4liiketoiminnassa.&nbsp;&nbsp;T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi monipuoliset virkistys- ja kuntoutuspalvelut my\u00f6s ruotsinkielisin\u00e4 palvelupaketteina sek\u00e4 investoinnit laatuun ja uudistumiseen.&nbsp;&nbsp;&nbsp;Timon mukaan investoinnit ja uudistuminen onkin el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman kysymys, sill\u00e4 jos ei homma kannata, niin \u201d<em>eikun keng\u00e4t keppiin ja maantielle<\/em>!\u201d<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"614\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.17.26-1024x614.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-442\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.17.26-1024x614.png 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.17.26-300x180.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.17.26-768x461.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.17.26-1536x922.png 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.17.26-676x406.png 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.17.26.png 1840w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Annin Marjatarhassa high-tech yhdistyy ekologisuuteen ja herkullisuuteen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Aamiaisen ja kylpyl\u00e4kierroksen j\u00e4lkeen suuntasimme Ylih\u00e4rm\u00e4st\u00e4 kohti Kauhavaa ja Annin Marjatarhaa.&nbsp;&nbsp;Marjayritt\u00e4j\u00e4 Anni eli Arja Raatikainen esitteli meille mansikan, vadelman ja karhunvatukan tunneliviljelmi\u00e4\u00e4n ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 tietotaitoa, jota h\u00e4n on hankkinut usean vuosikymmenen ajalta.&nbsp;&nbsp;Annin mukaan marjojen tunneliviljely on alkanut 1990-luvulla Britanniasta.&nbsp;&nbsp;Siell\u00e4 t\u00e4m\u00e4 teknologia on mahdollistanut tuoreiden marjojen tuotannon saarivaltakunnassa, jonka kostea ilmanala on homehduttanut avomaalla kasvatetut marjat.&nbsp;&nbsp;Suomessa on Annin mukaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vajaa sata hehtaaria tunneliviljelmi\u00e4, joista Annilla on vajaat kaksi hehtaaria.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"477\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.18.41-1024x477.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-443\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.18.41-1024x477.png 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.18.41-300x140.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.18.41-768x358.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.18.41-1536x716.png 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.18.41-676x315.png 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.18.41.png 1806w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Annilta opimme, ett\u00e4 tunneliviljely on moderni ja tehokas tapa tuottaa marjoja, jossa yhdistyv\u00e4t korkean teknologian innovaatiot ja luonnonmukaiset viljelyperiaatteet. Menetelm\u00e4 tuo mukanaan useita merkitt\u00e4vi\u00e4 etuja verrattuna perinteiseen avomaaviljelyyn.&nbsp;&nbsp;Ensinn\u00e4kin tunneliviljely mahdollistaa marjasadon ker\u00e4\u00e4misen perinteist\u00e4 avomaata selv\u00e4sti pidemp\u00e4\u00e4n \u2013 satokausi voi veny\u00e4 kahdesta kuukaudesta jopa nelj\u00e4\u00e4n kuukauteen.<\/p>\n\n\n\n<p>Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tunnelit tarjoavat suojaisan ja l\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4n kasvuymp\u00e4rist\u00f6n, joka mahdollistaa taimien varhaisen istutuksen ja nopeamman kasvuun l\u00e4hd\u00f6n. Syksyll\u00e4 puolestaan suoja s\u00e4\u00e4olosuhteita vastaan jatkaa sadonkorjuuta pitk\u00e4lle syyskuuhun tai jopa lokakuun alkuun asti. Tunneliviljelyss\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n korkean teknologian ratkaisuja. Viljely perustuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Hollannista tuotuihin taimiin, jotka ovat uusimman tiedon pohjalta jalostettuja. Kasvualustana k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tunnelikasvatukseen suunniteltuja kuitupitoisia materiaaleja kuten turpeen ja puukuidun seosta, ja ravinteet annostellaan r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityin\u00e4 ravinneliuoksina. Ravinteiden koostumus suunnitellaan eri kasvuvaiheiden tarpeisiin, ja niiden annostelua s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n automaattisesti kasvien kehityksen ja analyysien perusteella. Kasvuston tilaa seurataan, ja esimerkiksi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisill\u00e4 lehtianalyyseill\u00e4 ja juuriston tarkkailulla varmistetaan optimaalinen kasvu ja satotaso.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Annia kuunnellessa tuli tunne, ett\u00e4 tuholaisten hallinta perustuu enemm\u00e4nkin ennaltaehk\u00e4isyyn ja tasapainotteluun, kuin varsinaiseen torjuntaan. Tunnelien suille asennettavat harsopeitteet est\u00e4v\u00e4t haitallisten hy\u00f6nteisten sis\u00e4\u00e4ntulon, mutta eiv\u00e4t sulje tunnelia t\u00e4ysin ulkopuoliselta luonnolta. Tunnelissa tehtiin tuttavuutta muun muassa yst\u00e4v\u00e4llisen, mutta v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n sammakon kanssa.&nbsp;&nbsp;Lis\u00e4ksi k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n petopunkkeja ja muita biologisia torjuntamenetelmi\u00e4, jotka pit\u00e4v\u00e4t tuholaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n kurissa luonnonmukaisesti. N\u00e4in viljely ei ole steriili vaan ekosysteemim\u00e4inen \u2013 jatkuvaa vuoropuhelua hy\u00f6ty- ja haittaeli\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4.&nbsp;&nbsp;Anni tosin totesi, ett\u00e4 saisivat otukset sy\u00f6d\u00e4 saman tien koko marjan, eik\u00e4 aina j\u00e4tt\u00e4\u00e4 puolikasta sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4.&nbsp;&nbsp;P\u00f6lytyksess\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n Hollannista tuotuja kimalaispesi\u00e4, jotka ovat tehokas ja luotettava tapa varmistaa kukkien hedelm\u00f6ittyminen my\u00f6s suljetummassa tunneliymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.&nbsp;K\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 tunneliviljely on dynaaminen j\u00e4rjestelm\u00e4, jota ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 oman onnensa nojaan. Jokainen s\u00e4\u00e4tilan muutos, kasvualustan muutos tai tuholaishavainto vaatii hienos\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4. Anni tuntui nauttivan roolistaan kasvien olemuksen ymm\u00e4rt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja j\u00e4rjestelm\u00e4n tarkkailijana, tutkijana ja s\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n\u00e4.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"537\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.19.31-1024x537.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-444\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.19.31-1024x537.png 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.19.31-300x157.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.19.31-768x403.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.19.31-1536x805.png 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.19.31-676x354.png 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.19.31.png 1808w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Honkalan tilan show-roomilla<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>H\u00e4rm\u00e4n kylpyl\u00e4ss\u00e4 olimme saaneet nauttia laadukkaan aamiaisen, ja Annilla saimme maistella h\u00e4nen vadelmaista kuohujuomaansa ja arvioida uusia mehu- ja hillosekoituksia.&nbsp;&nbsp;Kauhavalta suunnistimme sitten Honkalan tilalle Keski-Nurmoon, jossa talon nuori is\u00e4nt\u00e4 Jaakko Honkala oli ilmeisesti vasta pari viikkoa sitten ottanut ohjat k\u00e4siins\u00e4 is\u00e4lt\u00e4\u00e4n Pentilt\u00e4.&nbsp;&nbsp;Siell\u00e4 nautimme Juurella Ravintolan Jani Unkerin toteuttaman lounaan mureaa possua, juureksia, perunoita ja salaattia.&nbsp;&nbsp;T\u00e4\u00e4ll\u00e4 saimme my\u00f6s tarkkailla lasisein\u00e4n l\u00e4pi ruoaksi kasvatettavien sikojen el\u00e4m\u00e4\u00e4 karsinoissaan, ja kuuntelimme Jaakon esityst\u00e4 maatilan tuotannosta.&nbsp;&nbsp;Jaakko kertoi, tilan toiminnasta ja siit\u00e4, miten vastuullisuutta toteutetaan tilalla. Tila toimii Atrian sopimustuottajana ja osallistuu aktiivisesti Atrian kehitysty\u00f6h\u00f6n muun muassa uusien rehun raaka-aineiden kokeiluissa.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"450\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.20.37-1024x450.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-446\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.20.37-1024x450.png 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.20.37-300x132.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.20.37-768x337.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.20.37-1536x675.png 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.20.37-676x297.png 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.20.37.png 1748w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Honkalan tilalla sian elinkaari rakentuu vaiheistetusta kasvatuksesta.&nbsp;&nbsp;Tilalla emakkojen vapaaporsitus&nbsp;on k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, jossa emakoilla on mahdollisuus liikkua vapaasti porsimiskarsinoissa. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 sek\u00e4 emakoiden ett\u00e4 porsaiden hyvinvointia, ja edist\u00e4\u00e4 luontaista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Porsaiden vieroitus tapahtuu nelj\u00e4n viikon i\u00e4ss\u00e4, mink\u00e4 j\u00e4lkeen ne siirtyv\u00e4t alkukasvatusvaiheeseen.&nbsp;&nbsp;Alkukasvatus kest\u00e4\u00e4 noin 7 viikkoa, jonka aikana porsaat alkavat sy\u00f6d\u00e4 kiinte\u00e4\u00e4 ruokaa, jota kuluu noin 40 kg\/possu tuon 7 viikon aikana.&nbsp;&nbsp;Loppukasvatus tapahtuu 12\u201313 viikon ajan lihasikalassa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 porsaat saavat ruokaa viisi kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ja lihovat reilun kilon\/p\u00e4iv\u00e4.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Rehu tulee suurelta osin l\u00e4helt\u00e4 Anoran tislaamon sivuvirrasta.&nbsp;&nbsp;Ruokaketjun sivujakeet, tulivat ne sitten ohra- tai hillotehtailta taikka meijereist\u00e4, ovat t\u00e4rke\u00e4 osa sikojen apetta.&nbsp;&nbsp;Meid\u00e4n ruokaketjun todellisuudesta et\u00e4\u00e4ntyneiden suklaanmussuttajien on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 my\u00f6s makeisteollisuuden, kuten suklaatuotannon sivujakeet p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t possujen kaukaloon.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kuulimme tilalla Suomen ruokaketjun erikoisuuksista, kuten siit\u00e4, kuinka meill\u00e4 on nollatoleranssi salmonellan suhteen, kuinka tavoitteena on antibioottivapaa tuotanto, ja kuinka Suomi ja Ruotsi ovat ainoita maita, joissa noudatetaan EU:n kieltoa olla typist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sikojen saparoita.&nbsp;&nbsp;Muualla saparot typistet\u00e4\u00e4n est\u00e4m\u00e4\u00e4n sikojen stressist\u00e4 johtuvaa h\u00e4iri\u00f6k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, jota tyypillisesti seuraa, mik\u00e4li kasvuolosuhteet ovat ep\u00e4suotuisat eli sikaloissa on huono ilma tai liian kuumaa, possuilla on liian v\u00e4h\u00e4n raikasta vett\u00e4 tai hyv\u00e4laatuista rehua, taikka sioille ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti tilaa tai virikemateriaaleja.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"414\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.20.51-1024x414.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-447\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.20.51-1024x414.png 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.20.51-300x121.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.20.51-768x310.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.20.51-1536x621.png 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.20.51-676x273.png 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.20.51.png 1772w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Jaakko ja Pentti Honkala kuvasivat oman teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja vastuunsa olevan erityisesti tilan ekosysteemist\u00e4 huolehtimisessa.&nbsp;&nbsp;Keskusteluissa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 he kokevat t\u00e4rkeimm\u00e4ksi teht\u00e4v\u00e4kseen pit\u00e4\u00e4 el\u00e4imist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 huolta \u2013 tarjota niille mahdollisimman hyv\u00e4t olosuhteet ja turvallinen kasvuymp\u00e4rist\u00f6. My\u00f6s maaper\u00e4n hyvinvointi on heid\u00e4n mukaansa jatkuvan huomion kohteena, sill\u00e4 hyv\u00e4 viljelymaa on sek\u00e4 rehun ett\u00e4 koko tilan toiminnan perusta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Monikorvaisuutta peliin<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Keskusteluissa tuli j\u00e4lleen esiin, kuinka tuottajat kokevat olevansa altavastaajia julkisessa keskustelussa. Vaikka he kertovat tekev\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n suurella huolellisuudella ja jatkuvaa kehityst\u00e4 tavoitellen, heid\u00e4n panostaan ei aina tunnisteta tai arvosteta. Julkisuudessa keskustelu el\u00e4intuotannosta saattaa k\u00e4rjisty\u00e4 ja typisty\u00e4, jolloin tuottajien oma \u00e4\u00e4ni j\u00e4\u00e4 helposti kuulumattomiin.&nbsp;&nbsp;T\u00e4m\u00e4 on harmi, sill\u00e4 suomalaisen ruokaketjun olisi hyv\u00e4 olla sek\u00e4 moni\u00e4\u00e4ninen ett\u00e4 monikorvainen.<\/p>\n\n\n\n<p>Mysteerimatkamme tutustutti meid\u00e4t monipuolisesti etel\u00e4pohjalaisen ruokaketjun erilaisiin toimijoihin.&nbsp;&nbsp;Oli terveellist\u00e4 huomata, kuinka perinteisen ruoka-alan toimintaa ja kilpailukyky\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n jatkuvasti hy\u00f6dynt\u00e4en sek\u00e4 suomalaista ett\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 osaamista ja tutkimustietoa.&nbsp;&nbsp;Innovatiivisuus ei siis ruoka-alalla keskity pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n start-up -toimintaan, mik\u00e4 usein nousee otsikoihin.&nbsp;&nbsp;Vierailut toivat my\u00f6s ohjausryhm\u00e4ty\u00f6skentelyyn ja keskusteluihin uusia virikkeit\u00e4, eik\u00e4 keskustelu tauonnut viel\u00e4 bussin p\u00e4\u00e4tepys\u00e4kill\u00e4k\u00e4\u00e4n, jonne saavuimme puolisen tuntia sovitusta aikataulusta my\u00f6h\u00e4ss\u00e4.&nbsp;&nbsp;Vaikka t\u00e4llainen koko p\u00e4iv\u00e4n kest\u00e4v\u00e4 \u201dkokous\u201d vaatii osallistujilta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oman ajan panostusta, uskoisin, ett\u00e4 kukaan ei katunut aikainvestointiaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"689\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.21.03-1024x689.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-448\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.21.03-1024x689.png 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.21.03-300x202.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.21.03-768x517.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.21.03-1536x1034.png 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.21.03-676x455.png 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-content\/uploads\/sites\/549\/2025\/06\/Nayttokuva-2025-06-12-kello-18.21.03.png 1842w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tukiryhm\u00e4 tien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 EPANET-verkostossa toimivat professorit, tutkimusjohtajat ja erikoistutkijat pit\u00e4v\u00e4t rahoittajista koostuvalle tukiryhm\u00e4lleen kokouksen tyypillisesti kolme kertaa vuodessa.&nbsp;&nbsp;Kokouksissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi edellisen nelj\u00e4n kuukauden tapahtumia ja kerrotaan l\u00e4hitulevaisuuden suunnitelmista. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 tapa pit\u00e4\u00e4 vuoropuhelua yll\u00e4 ja kertoa, mihin se raha oikein hupenee.&nbsp;&nbsp; Toisinaan kokousrutiineihin on kuitenkin hyv\u00e4 tehd\u00e4 poikkeuksia, ja omasta tekemisest\u00e4 kertomisen lis\u00e4ksi keskitty\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1750,"featured_media":449,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18,1],"tags":[22,23,24],"class_list":["post-436","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","category-uncategorized","tag-epanet","tag-etela-pohjanmaa","tag-maakuntakierros","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/436","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1750"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=436"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/436\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":450,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/436\/revisions\/450"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/media\/449"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=436"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=436"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ruokatarinat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=436"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}