{"id":1044,"date":"2017-08-14T13:45:26","date_gmt":"2017-08-14T11:45:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=1044"},"modified":"2017-09-25T13:25:46","modified_gmt":"2017-09-25T10:25:46","slug":"mikromuovijahtia-pohjoisten-leveyspiirien-poikki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2017\/08\/14\/mikromuovijahtia-pohjoisten-leveyspiirien-poikki\/","title":{"rendered":"Mikromuovijahtia pohjoisten leveyspiirien poikki (osa 1)"},"content":{"rendered":"

Maailman meriin nopeaa tahtia kertyv\u00e4 mikro- ja makromuovi on viime aikoina kuohuttanut niin tiedeyhteis\u00f6\u00e4 kuin tavallisia valveutuneita kansalaisiakin. Muovia l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n melkeinp\u00e4 kaikkialta mist\u00e4 sit\u00e4 vain keksit\u00e4\u00e4n etsi\u00e4. Merentutkijat ovat saaneet k\u00e4siins\u00e4 polttavan tutkimusaiheen ja pitk\u00e4n listan avoimia kysymyksi\u00e4: Mist\u00e4 kaikkialta muovia p\u00e4\u00e4tyy mereen? Miten se on jakautunut maantieteellisesti? Miten se on jakautunut vesipatsaassa? Miten eri muovityypit k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t meress\u00e4? Miten ne vaikuttavat eli\u00f6ihin? Miten muovi vaikuttaa eli\u00f6yhteis\u00f6ihin ja ekosysteemeihin? Kuinka kauan se s\u00e4ilyy meress\u00e4? Mit\u00e4 tapahtuu tulevina vuosikymmenin\u00e4, jos muovintuotanto jatkaa kasvamistaan? Eik\u00f6 ilmastonmuutos olisi riitt\u00e4nyt?<\/p>\n

Aihetta k\u00e4sittelevien tieteellisten julkaisujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut viime vuosina r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti. Tutkimukset ovat kuitenkin painottuneet tietyille merialueille ja niinp\u00e4 mikromuovikartalla on edelleen suuria valkoisia l\u00e4iski\u00e4 koskien mikromuovitutkimuksen ensimm\u00e4ist\u00e4 ja yksinkertaisinta vaihetta eli muovipitoisuuksien raportoimista ja mallintamista. Pohjoisen napa-alueen meret kuuluvat t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n: arktiselta alueelta on julkaistu muovipitoisuuksia vasta muutaman kerran. N\u00e4iden julkaisujen perusteella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 muovi on ehtinyt saavuttaa jo kaukaiset napaseutujenkin meret.<\/p>\n

Puolan tiedeakatemian omistama tutkimusalus R\/V Oceania purjehtii vuosittain Gdanskista Huippuvuorille ja takaisin. Reitti soveltuu erinomaisesti arktisen alueen mikromuovitutkimukseen. Syntyi tutkimusprojekti ja kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6, jossa Saaristomeren tutkimuslaitos huolehtii n\u00e4ytteiden ker\u00e4\u00e4misest\u00e4, tulosten analysoinnista ja artikkelin kirjoittamisesta ja Puolan tiedeakatemia tarjoaa p\u00e4\u00e4syn pohjoisille vesille. Mukaan saatiin viel\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopisto vastaamaan muovin kemiaan liittyviin kysymyksiin ja analytiikkaan.<\/p>\n

Kuvaan seuraavissa katkelmissa tutkimuksen eri vaiheita ja tunnelmia tutkimusaluksella ty\u00f6skentelyst\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

12.8-14.8.2017 Longyearbyen, Huippuvuoret<\/h2>\n

Huippuvuoret sijaitsevat noin tuhannen kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 pohjoisnavalta. Saariryhm\u00e4 on toiminut historiansa aikana tukikohtana mets\u00e4st\u00e4jille, kaivosteollisuudelle, tutkimukselle ja viime vuosina eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s turismille. Ilmasto on l\u00e4mpimien ilmavirtausten ja Golf-virran viimeisten rippeiden ansioista leuto pohjoiseen sijaintiin n\u00e4hden. \u201dLeuto\u201d on t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kuitenkin hyvin suhteellinen ilmaisu: britit yrittiv\u00e4t asuttaa Huippuvuoria 1600-luvulla l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sinne kuolemaantuomittuja vankeja ja lupaamalla armahduksen kaikille talven yli selvi\u00e4ville. Vangit p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t kuitenkin hyp\u00e4t\u00e4 syksyn viimeiseen laivaan ja kohdata mieluummin varman kuoleman Ison Britannian tutussa ilmastossa.<\/p>\n

1900-luvun alkupuolella Huippuvuoria alettiin asuttaa toden teolla hiilikaivosteollisuuden merkeiss\u00e4. Kaivoksia oli amerikkalaisten, ven\u00e4l\u00e4isten, norjalaisten ja ruotsalaisten omistuksessa. Nyky\u00e4\u00e4n kaivostoiminta on hiipunut hyvin v\u00e4h\u00e4iseksi mutta muistona menneist\u00e4 ajoista saarilta l\u00f6ytyy yh\u00e4 pystyss\u00e4 seisovia hyl\u00e4ttyj\u00e4 kaivoksia, autioituneita kaivoskyli\u00e4 ja hiilik\u00e4rrylinjoja. \u00a0Kaivosteollisuus on j\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4lkens\u00e4 my\u00f6s Huippuvuorten alkoholilakiin: olutta ja viinaa saa ostaa vain tiukkojen rajoitusten puitteissa mutta viini\u00e4 voi kantaa kaupasta kotiin mielens\u00e4 mukaan. Viininmyynti\u00e4 ei tarvinnut rajoittaa koska kaivosmiehet eiv\u00e4t siihen koskeneet, he joivat vain viinaa ja olutta.<\/p>\n

\"\" \"\" \"\"<\/p>\n

Huippuvuorten laissa on my\u00f6s erikseen kielletty kuoleminen, koska routaisessa maassa ruumiit eiv\u00e4t hajoa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ollenkaan. Jos haluaa kuolla laillisesti, se on ment\u00e4v\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n jonnekin muualle. Kaduilla ei ole nimi\u00e4 vaan ainoastaan numerot, sill\u00e4 \u201deih\u00e4n aikuinen mies voi rakentaa taloa Mustikkapolulle tai Nallekarhun puistotielle\u201d (vapaa k\u00e4\u00e4nn\u00f6s).<\/p>\n

Tutkimusmatkaan valmistautumisen ja viimeisten hankintojen teon ohessa oli mukavasti aikaa kierrell\u00e4 tutustumassa paikalliseen luontoon ja n\u00e4ht\u00e4vyyksiin. J\u00e4\u00e4karhua ei n\u00e4kynyt, mutta viel\u00e4 on toivoa sill\u00e4 tutkimusalus R\/V Oceanian reitti kiert\u00e4\u00e4 Huippuvuoret ja k\u00e4\u00e4ntyy vasta Pohjoisnavan merij\u00e4\u00e4n reunalta kohti etel\u00e4\u00e4. T\u00e4ytyy pit\u00e4\u00e4 kannella silm\u00e4t auki.<\/p>\n

\"\" \u00a0\"\"<\/p>\n

Maanantaina tuli aika hyv\u00e4stell\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kummallinen maailmankolkka, irrottaa k\u00f6ydet ja ryhty\u00e4 varsinaiseen ty\u00f6h\u00f6n. Bon voyage!<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvat ja teksti: Markus Weckstr\u00f6m, Saaristomeren tutkimuslaitoksen preparaattori.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maailman meriin nopeaa tahtia kertyv\u00e4 mikro- ja makromuovi on viime aikoina kuohuttanut niin tiedeyhteis\u00f6\u00e4 kuin tavallisia valveutuneita kansalaisiakin. Muovia l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n melkeinp\u00e4 kaikkialta mist\u00e4 sit\u00e4 vain keksit\u00e4\u00e4n etsi\u00e4. Merentutkijat ovat saaneet k\u00e4siins\u00e4 polttavan tutkimusaiheen ja pitk\u00e4n listan avoimia kysymyksi\u00e4: Mist\u00e4 kaikkialta muovia p\u00e4\u00e4tyy mereen? Miten se on jakautunut maantieteellisesti? Miten se on jakautunut vesipatsaassa? Miten eri […]<\/p>\n","protected":false},"author":3945,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[89,35,38],"tags":[131,87,29,26],"class_list":["post-1044","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-mikromuovi","category-naytteenotto","category-tutkimus","tag-merentutkimus","tag-mikromuovi","tag-naytteenotto","tag-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1044","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3945"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1044"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1044\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2067,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1044\/revisions\/2067"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1044"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1044"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1044"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}