{"id":1256,"date":"2017-09-08T21:47:48","date_gmt":"2017-09-08T18:47:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=1256"},"modified":"2018-01-12T12:14:42","modified_gmt":"2018-01-12T09:14:42","slug":"training-course-on-baltic-sea-zooplankton-identification","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2017\/09\/08\/training-course-on-baltic-sea-zooplankton-identification\/","title":{"rendered":"Training course on Baltic Sea zooplankton identification"},"content":{"rendered":"

Laskurin rytmik\u00e4s klik-\u00e4\u00e4ni kaikuu seminaarihuoneessa kun laskemme el\u00e4inplanktonn\u00e4ytteist\u00e4 Bosmina longispina maritima<\/em> vesikirppuja. Silmieni alla makaavalla lasilevyll\u00e4 k\u00e4y vilske kun ratasel\u00e4imet taistelevat tilasta vesikirppujen kanssa. Vilin\u00e4 on niin kova, ett\u00e4 kest\u00e4\u00e4 hetki n\u00e4hd\u00e4 selv\u00e4sti kun siirr\u00e4n katseeni pois mikroskoopin okulaareilta. V\u00e4lill\u00e4 mikroskoopin n\u00e4k\u00f6kent\u00e4n piment\u00e4\u00e4 \u00a0musta varjo – linssin alla ohitse kiit\u00e4v\u00e4 hankajalkainenkin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4iselt\u00e4. Acartia<\/em> tai Eurytemora\u00a0<\/em>veikkaan ja l\u00e4hempi tarkastelu paljastaakin yksil\u00f6n j\u00e4lkimm\u00e4iseksi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

El\u00e4inplankton on t\u00e4rke\u00e4 ja keskeinen osa merten ekosysteemi\u00e4, joka yhdist\u00e4\u00e4 ravintoverkon eri tasot toisiinsa. Tutkimuksen ja pitk\u00e4aikaisseurannan kannalta oikea ja tarkka lajintunnistus on elint\u00e4rke\u00e4\u00e4. Se ei kuitenkaan\u00a0ole helppoa vaan vaatii vuosien harjoittelua. Syvent\u00e4vi\u00e4 lajintuntemuksen kursseja on kuitenkin vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 asiaan harjaantunut asiantuntijajoukko on pieni ja rahoitusta kurssien j\u00e4rjest\u00e4miseen on monesti vaikea saada.<\/p><\/blockquote>\n

\"\"<\/p>\n

Seiliss\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 viikolla ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa j\u00e4rjestetyn el\u00e4inplanktonin lajintunnistukseen keskittyv\u00e4n koulutusvientikurssin<\/a> aikana syvennyttiin lajintunnistuksen saloihin, osallistujien tunnistustaidot huomioonottaen. Mukana oli osallistujia niin Suomesta, Virosta, Saksasta, Israelista kuin Kanadastakin. Osa oli laskenut ja tunnistanut el\u00e4inplanktonn\u00e4ytteit\u00e4 pidemm\u00e4n aikaa, osa v\u00e4hemm\u00e4n. Ryhm\u00e4n koko kuitenkin mahdollisti sen, ett\u00e4 jokainen sai tasoistaan ohjausta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 kurssip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00e4hdettiin perusteista; isokokoisten hankajalkaisten morfologiasta on hyv\u00e4 aloittaa. Viikon mittaan siirryttiin yh\u00e4 pienempiin ja pienempiin eli\u00f6ihin ja niiden osiin. Puhumme 5. jalasta, segmenteist\u00e4, furcasta \u00a0ja uimaraajoista v\u00e4lill\u00e4 lajien ekologiaan eksyen. Opettajina toimivat Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan toimesta vuonna 2016 el\u00e4k\u00f6itynyt Ilppo Vuorinen ja laitoksen luottoanalysoija Satu Zwerver (Plankton Zwerver<\/a>). K\u00e4rsiv\u00e4llisesti opettajat kertovat ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t osallistujille lajien erot viimeist\u00e4 sukasta my\u00f6ten. Apuna tunnistamisessa k\u00e4ytettiin tutkimuslaitoksen omaa el\u00e4inplanktonopasta<\/a> sek\u00e4 Telesh et al. (2009) Zooplankton of the Open Baltic Sea atlasta<\/a>. Heng\u00e4hdyshetken mikroskopointiin tuo n\u00e4ytteenottoretki Airistolle r\/v Aurelian kyydiss\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

It\u00e4meren murtovedest\u00e4 johtuen tutkimamme lajisto on kokoelma mereisi\u00e4 ja makean veden lajeja. Teoriassa opiskellut erot k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kun siirrymme analysoimaan n\u00e4ytteenottoretkell\u00e4 ker\u00e4ttyj\u00e4 n\u00e4ytteit\u00e4. Pian huomataan, ett\u00e4 tunnistus ei ole niin helppoa milt\u00e4 ensisilm\u00e4yksell\u00e4 vaikuttaa. Opimme mihin yksityiskohtiin kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, mutta harjaantunut silm\u00e4 erottaa lajit nopeasti toisistaan jo pelk\u00e4n habituksen perusteella. Kokemukset ja tieto vaihtavat omistajaa kun vertaillaan laskentakyvettej\u00e4, mikroskooppeja ja muita ty\u00f6skentely- ja tunnistusmenetelmi\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 keskustelu intoutuu v\u00e4ittelyyn asti.<\/p>\n

Ennen kurssin loppua on meille It\u00e4meren el\u00e4inplanktoneihin tottuneille luvassa harvinaista herkkua kun tarkastelemme yht\u00e4 it\u00e4iselt\u00e4 V\u00e4limerelt\u00e4 tuotua n\u00e4ytett\u00e4. Lajit ovat eri kuin It\u00e4meress\u00e4, mutta siit\u00e4 huolimatta karkea lajittelu onnistuu kohtuullisen helposti ja l\u00f6ytyyp\u00e4 n\u00e4ytteest\u00e4 nuolimatojakin (Chaetognatha), joita ei Pohjois-It\u00e4merell\u00e4 tavata. Keskustelua her\u00e4tti my\u00f6s lajintunnistuksen tulevaisuus, digitaaliset kuvantamismenetelm\u00e4t, niiden hy\u00f6dyt ja vaaranpaikat. Valitettavasti kaikki hauska loppuu aikanaan ja kurssit\u00f6iden esittelemisen j\u00e4lkeen olikin jo aika vet\u00e4\u00e4 kurssi yhteen ja sammuttaa mikroskoopin valo viimeisen kerran, mutta vain t\u00e4lt\u00e4 viikolta..<\/p>\n

Training course on zooplankton identification -kurssia\u00a0on tukenut Suomen Luonnonsuojelun S\u00e4\u00e4ti\u00f6n Rafael Kuusankosken muistorahasto<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\n

Kuvat ja teksti: Katja M\u00e4kinen, Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkimusteknikko ja tohtorikoulutettava.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Laskurin rytmik\u00e4s klik-\u00e4\u00e4ni kaikuu seminaarihuoneessa kun laskemme el\u00e4inplanktonn\u00e4ytteist\u00e4 Bosmina longispina maritima vesikirppuja. Silmieni alla makaavalla lasilevyll\u00e4 k\u00e4y vilske kun ratasel\u00e4imet taistelevat tilasta vesikirppujen kanssa. Vilin\u00e4 on niin kova, ett\u00e4 kest\u00e4\u00e4 hetki n\u00e4hd\u00e4 selv\u00e4sti kun siirr\u00e4n katseeni pois mikroskoopin okulaareilta. V\u00e4lill\u00e4 mikroskoopin n\u00e4k\u00f6kent\u00e4n piment\u00e4\u00e4 \u00a0musta varjo – linssin alla ohitse kiit\u00e4v\u00e4 hankajalkainenkin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4iselt\u00e4. Acartia tai […]<\/p>\n","protected":false},"author":184,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[33,107,92,74],"tags":[20,81,125,95,130,131,78],"class_list":["post-1256","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elainplankton","category-itameri","category-koulutusvienti","category-opetus","tag-elainplankton","tag-itameri","tag-kenttakurssi","tag-koulutusvienti","tag-lajintunnistus","tag-merentutkimus","tag-opetus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1256","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/users\/184"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1256"}],"version-history":[{"count":40,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1256\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3675,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1256\/revisions\/3675"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1256"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1256"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1256"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}