{"id":1745,"date":"2017-09-20T12:51:37","date_gmt":"2017-09-20T09:51:37","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=1745"},"modified":"2018-09-26T14:44:45","modified_gmt":"2018-09-26T11:44:45","slug":"puutiaistutkimusta-tieteen-ja-tarinoiden-saarella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2017\/09\/20\/puutiaistutkimusta-tieteen-ja-tarinoiden-saarella\/","title":{"rendered":"Puutiaistutkimusta tieteen ja tarinoiden saarella"},"content":{"rendered":"
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\"\"

Kuvassa on puutiaistutkimuksen t\u00e4rkein n\u00e4ytteenottov\u00e4line: purjemainen lakana, jonka helmaan on ommeltu punnukseksi rautaketjua. Menetelm\u00e4n tarkoitus on saada kiinni kentt\u00e4kasvillisuudessa is\u00e4nt\u00e4\u00e4 etsiv\u00e4t puutiaiset.<\/p><\/div>\n

Punkit eli puutiaiset ovat nousseet nopeasti median huomioon osittain niiden mahdollisesti kantamien taudinaiheuttajien vuoksi. Puutiaisten yleist\u00e4 levinneisyytt\u00e4 Suomessa kartoitettiin 1950-luvun j\u00e4lkeen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vasta vuoden 2014 kansalaiskyselyn avulla. Ensimm\u00e4iset puutiaistutkimukset tehtiin Saaristomeren tutkimuslaitoksella kuitenkin jo kes\u00e4ll\u00e4 2000, ja vuodesta 2012 alkaen puutiaism\u00e4\u00e4ri\u00e4 on seurattu s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kev\u00e4\u00e4st\u00e4 syksyyn. Samalla on saatu arvokasta lis\u00e4tietoa puutiaisista, n\u00e4iden lukum\u00e4\u00e4rist\u00e4 sek\u00e4 n\u00e4iden kantamista taudinaiheuttajista.<\/span><\/p>\n

Puutiaisia ker\u00e4t\u00e4\u00e4n Seiliss\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en valkoista, yhden neli\u00f6metrin kokoista lakanaa. Lakanaa vedet\u00e4\u00e4n aluskasvillisuutta pitkin 50 metrin matka kolmessa osassa. Puutiaiset erehtyv\u00e4t luulemaan lakanaa is\u00e4nt\u00e4el\u00e4imeksi ja tarttuvat siihen. Keruut tehd\u00e4\u00e4n noin parin viikon v\u00e4lein 15 linjalta, kuten hiekkatien pientareelta, niityilt\u00e4 ja havumetsist\u00e4. N\u00e4in saadaan tietoa puutiaism\u00e4\u00e4rien kausittaisesta vaihtelusta ja esimerkiksi s\u00e4\u00e4n sek\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilan vaikutuksesta puutiaisten esii<\/span>ntymiseen.<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
<\/div>\n
\n
\"\"

Puutiaistutkija ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n mustikkakankaalla. Lakanaa vedet\u00e4\u00e4n ensin linjaa pitkin noin 17 metri\u00e4, mink\u00e4 j\u00e4lkeen siihen tarttuneet puutiaiset poimitaan pinseteill\u00e4 yksitellen. Kuvan elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on kohtalaisen tihe\u00e4 puutiaiskanta.<\/p><\/div>\n

Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n puutiaistutkimusten perusteella voidaan kertoa? Puutiaislinjat on k\u00e4yty l\u00e4pi kahdeksaan kertaan viikosta 20 alkaen. Tulosten perusteella puutiaistiheydet vaihtelevat valtavasti saaren eri elinymp\u00e4rist\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4. Saariston yst\u00e4v\u00e4\u00e4 varmasti huojentaakin tieto, ett\u00e4 suurin osa Seilist\u00e4 ker\u00e4tyist\u00e4 puutiaisista on l\u00f6ytynyt varjoisista lehti- ja havumetsist\u00e4, joiden l\u00e4pi saarella k\u00e4yv\u00e4t eiv\u00e4t useimmiten edes kulje. Niinp\u00e4 saaren keskiosan nurmialueet ja soratiet eiv\u00e4t ole erityisi\u00e4 riskialueita. Olisi kuitenkin suotavaa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 maassa istumista. Hyv\u00e4n\u00e4 muistis\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4 voidaankin pit\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 aurinkoisempi ja kuivempi alue on kyseess\u00e4, sit\u00e4 heikommin puutiaiset yleens\u00e4 selvi\u00e4v\u00e4t kyseisess\u00e4 paikassa. Viel\u00e4 n\u00e4in syksyn alkaessakin saaristomaisemista on ilo nauttia, kunhan v\u00e4lttelee ylenpalttista kulkemista kosteissa heinikoissa sek\u00e4 varjoisissa metsiss\u00e4 ja muistaa joka tapauksessa tehd\u00e4 illalla huolellisen punkkisyynin.<\/p>\n<\/div>\n

 <\/p>\n

Lis\u00e4tietoa saaren puutiaistutkimuksesta: www.puutiaiset.fi<\/a><\/p>\n<\/div>\n

 <\/p>\n

Translation:\u00a0<\/em>So far we have collected ticks eight times on the island of Seili during May-September 2017. The aim of the fieldwork was to provide data on the studies examining the ecology of the ticks. We have 15 study transects which are located at different habitats around the island. Studies are carried out with one square meter sheet which is pulled through field layer to catch the host-searching ticks. Ticks attached to sheet are collected in tubes using tweezers.<\/em><\/p>\n

During summer we found out that the tick abundances vary significantly among the biotopes. Some visitors may worry about ticks and diseases they possibly carry but most dense populations of ticks are located at the forests where guided routes do not pass.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n<\/div>\n

\u00a0Kuvat ja teksti: P\u00e4ivi Kotitalo ja Niko Tanski,\u00a0Turun yliopiston puutiaisprojektin projektity\u00f6ntekij\u00e4t<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Punkit eli puutiaiset ovat nousseet nopeasti median huomioon osittain niiden mahdollisesti kantamien taudinaiheuttajien vuoksi. Puutiaisten yleist\u00e4 levinneisyytt\u00e4 Suomessa kartoitettiin 1950-luvun j\u00e4lkeen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vasta vuoden 2014 kansalaiskyselyn avulla. Ensimm\u00e4iset puutiaistutkimukset tehtiin Saaristomeren tutkimuslaitoksella kuitenkin jo kes\u00e4ll\u00e4 2000, ja vuodesta 2012 alkaen puutiaism\u00e4\u00e4ri\u00e4 on seurattu s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kev\u00e4\u00e4st\u00e4 syksyyn. Samalla on saatu arvokasta lis\u00e4tietoa puutiaisista, n\u00e4iden lukum\u00e4\u00e4rist\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":3692,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[35,109,38],"tags":[115,29,121,112,26],"class_list":["post-1745","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-naytteenotto","category-puutiaiset","category-tutkimus","tag-ixodes","tag-naytteenotto","tag-punkit","tag-puutiaiset","tag-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1745","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3692"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1745"}],"version-history":[{"count":48,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1745\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4563,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1745\/revisions\/4563"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1745"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1745"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1745"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}