{"id":1934,"date":"2017-09-25T08:53:53","date_gmt":"2017-09-25T05:53:53","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=1934"},"modified":"2017-12-21T10:05:17","modified_gmt":"2017-12-21T07:05:17","slug":"poikkitieteellista_yhteiseloa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2017\/09\/25\/poikkitieteellista_yhteiseloa\/","title":{"rendered":"Poikkitieteellist\u00e4 yhteiseloa"},"content":{"rendered":"

”Kalaa savustava biologi huomaa kalliossa pienen kuopan ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 siit\u00e4 kuvan arkeologian laitokselle. H\u00e4n saa vahvistuksen ep\u00e4ilylleen: kyseess\u00e4 on arkeologinen muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6s, kuppikivi. N\u00e4in sai alkunsa Seilin arkeologiaa tutkinut hanke. Ja se on vain yksi esimerkki siit\u00e4, miten monitieteinen tutkimus on vallannut Seilin saaren.”\u00a0(Teksti: Aura Nikkil\u00e4)<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Seilin saari on suurelle yleis\u00f6lle ehk\u00e4 tunnetuin 350-vuotisesta historiastaan spitaalisten ja hullujen saarena. Saaren historia ihmiskohtaloineen kiehtoo, hirvitt\u00e4\u00e4 ja ruokkii k\u00e4vij\u00f6iden mielikuvitusta. Seilin historian tutkimus on pitk\u00e4\u00e4n my\u00f6s ollut osa Saaristomeren tutkimuslaitoksen toimintaa muun muassa kirkkoprojektin ja monien muiden hankkeiden muodossa. Saaren v\u00e4rik\u00e4s historia tarjoaa hyvin aineksia esimerkiksi historia-aineiden tai vaikkapa sukupuolentutkimuksen ty\u00f6lle. Historian ja luonnon yhdistelm\u00e4 onkin tehnyt Seilist\u00e4 monitieteellisen ymp\u00e4rist\u00f6n, jossa niin humanistit, luonnontieteilij\u00e4t kuin taiteilijatkin kohtaavat.<\/p>\n

\"\"

Saaren v\u00e4rik\u00e4s historia tarjoaa hyvin aineksia esimerkiksi historia-aineiden tai vaikkapa sukupuolentutkimuksen ty\u00f6lle. Kuva: Milla Airosalmi.<\/p><\/div>\n

Esimerkkin\u00e4 Seilin historiaan liittyv\u00e4st\u00e4 tutkimuksesta, julkaisemme alla vuonna 2016 kirkkoprojektin blogissa<\/a> julkaistun kirjoituksen. Postauksen on kirjoittanut kirkkoprojektin oppaana kes\u00e4ll\u00e4 2016 ty\u00f6skennellyt Milla Airosalmi. Seilin historiasta enemm\u00e4n kiinnostuneiden kannattaakin sukeltaa kirkkoprojektin blogin arkistoihin, blogia ei en\u00e4\u00e4 p\u00e4ivitet\u00e4, mutta sen arkistoista l\u00f6ytyy runsaasti tarinoita ja tutkimustietoa niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin!<\/p>\n

\n

Spitaalisten j\u00e4ljill\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

Hein\u00e4-elokuun vaihteessa kirkon nurkissa huomattiin nuuskintaa. Arkeologikoira\u00a0ihmiskollegoineen Museovirastosta ja Helsingin yliopistosta olivat vastuussa t\u00e4st\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n koetutkimuksia kirkon ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Hy\u00f6rin\u00e4 her\u00e4tti niin paljon huomiota k\u00e4vij\u00f6iss\u00e4, ett\u00e4 asiasta p\u00e4\u00e4tettiin tehd\u00e4 t\u00e4m\u00e4 blogipostaus. Arkeologi Petro Pesonen suostui avaamaan sanaisen arkkunsa ja kertomaan lis\u00e4\u00e4 projektista, joka oli osa tutkimuslaitoksella olevaa kansainv\u00e4list\u00e4 ty\u00f6pajaa ja seminaaria,\u00a0Archaeogenetics in the Archipelago<\/a>,<\/em> jossa keskityttiin suomalaiseen genetiikkaan. Osanottajia tuli Saksan T\u00fcbingenin yliopistosta asti!<\/p>\n

\"\"

Arkeologit kirkkoniemell\u00e4 hein\u00e4kuussa 2016. Taustalla vuonna 1733 rakennettu kirkko. Spitaalisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleet rakennukset ovat sijainneet kirkon ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Kuva: Taina Niemi.<\/p><\/div>\n

Projektilla on kaksi tavoitetta: l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Seilin spitaalihospitaalin aikainen hautausmaa spitaalisineen sek\u00e4 kouluttaa Heklasta ihmisluun tunnistava hajukoira. Paikallisesti on kerrottu, ett\u00e4 spitaaliset (eli lepraa sairastaneet) olisi haudattu niitylle, joka on 1980-luvun aikana pystytetyn muistoristin takana. Paikka on kuitenkin niin alavaa ja savista, ett\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti niitylle ei ole haudattu ket\u00e4\u00e4n. Idea syntyi, kun Heklan omistaja otti yhteytt\u00e4 ja kyseli olisiko projektia, joka sopisi tarkoitukseen. Alussa pohdittiin my\u00f6s muita hajuvaihtoehtoja kuten el\u00e4inten luita, keramiikkaa ja pronssihometta. Ihmisluun tunnistukselle on kuitenkin eniten kysynt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kalmistoja eli vanhoja hautausmaita on haasteellista paikantaa. Lopulta projekti yhdistettiin seminaarin yhteyteen, sill\u00e4 osa ty\u00f6pajan osanottajista oli lepratutkijoita, jotka ovat kiinnostuneita saamaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 pohjoismaista spitaalisten DNA:ta.<\/p>\n

\"\"

Seilin museokirkon takana sijaitsevalle hautausmaalle on haudattu mielisairaalan potilaita, sairaalan henkil\u00f6kuntaa ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n. Hautausmaa on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kuva:\u00a0\u00a0Lisa Svanfeldt-Winter<\/p><\/div>\n

Kahden viikon aikana yhteens\u00e4 nelj\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaivettiin nelj\u00e4 eri koeojaa. Yksi oli hautausmaan rinteess\u00e4, aidan vieress\u00e4. T\u00e4st\u00e4 paikasta pinnan alta paljastui vain kivikkoa, joka auttaa rajaamaan hautauskelpoista aluetta. Kirkon kaakkoiskulman tuntumilta l\u00f6ytyi puolestaan 1600- ja 1700-lukujen aikaiseksi j\u00e4tekuopaksi tulkittu kuoppa, josta p\u00e4iv\u00e4nvaloon saatiin vanhoja el\u00e4inten luita. Kirkon lounaisnurkilta esille p\u00f6ll\u00e4hti vain t\u00e4ytemaana k\u00e4ytetty\u00e4 hiekkaa. Mielenkiintoisimmat l\u00f6yd\u00f6t tulivat kirkon l\u00e4nsipuolelta, josta kaivajat paikallistivat nokimaakerroksen, jonka seassa oli 1600- ja 1700-luvuilla tavallisimmin k\u00e4ytetty\u00e4 talousesineist\u00f6\u00e4. Kyseinen maakerros voisi viitata siihen, ett\u00e4 jokin spitaalisten asuintuvista olisi palanut jossain vaiheessa. Yll\u00e4tysl\u00f6yt\u00f6n\u00e4 oli vanha liedell\u00e4 l\u00e4mmitett\u00e4v\u00e4 silitysrauta, josta puuttui kahva. Sellaisia, joita k\u00e4ytettiin 1800- ja 1900-luvun vaihteessa esimerkiksi.<\/p>\n

Heklan hajuaistin lis\u00e4ksi tutkijoilla on apunaan maavastusmittarin nimell\u00e4 kulkeva laite, joka l\u00e4hett\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6impulsseja maahan ja mittaa sit\u00e4, miten eri maakerrokset johtavat s\u00e4hk\u00f6\u00e4. N\u00e4in muodostuu kuva siit\u00e4, mink\u00e4laisia kerrostumia ja rakenteita pinnan alla piilee. Laitteet ja ihmiset ovat tutkimukselle t\u00e4rkeit\u00e4, sill\u00e4 hajukoira ei voi tunnistaa spitaalisen ja spitaalittoman hautoja toisistaan vaan t\u00e4m\u00e4n eron tekeminen j\u00e4\u00e4 bio-arkeologien eli luututkimukseen erikoistuneiden arkeologien harteille. Lepra j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkens\u00e4 ihmisluihin: mm. sorminiveliin ja nen\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Harmi kyll\u00e4 juuri n\u00e4m\u00e4 osat eiv\u00e4t s\u00e4ily hyvin, joten useimmiten edes luututkija ei voi todeta sit\u00e4, onko vainaja ollut el\u00e4ess\u00e4\u00e4n spitaalinen vai ei. Viime k\u00e4dess\u00e4 tunnistamisen tekee geenitutkimukseen erikoistunut lepratutkija.<\/p>\n

\"\"

Suomen ensimm\u00e4inen arkeologikoira Hekla valmiina t\u00f6ihin. Maailmalla arkeologisia hajukoiria on jo jonkin verran. Kuva: Taina Niemi.<\/p><\/div>\n

Arkeologisia hajukoiria<\/a> on jo maailmalla jonkin verran. Asiaa selitt\u00e4\u00e4 helppous, sill\u00e4 mist\u00e4 tahansa koirasta voi kouluttaa hajukoiran kehuilla ja herkuilla. Rodulla ei siis ole v\u00e4li\u00e4, mink\u00e4 Heklakin parssonrussellinterrierin\u00e4 todistaa, vaikka ty\u00f6n luonteeseen yleens\u00e4 soveltuvimpana pidet\u00e4\u00e4n labradorinnoutajia. Hajukoirat voivat my\u00f6s haistaa monenlaisia asioita, kuten esimerkiksi el\u00e4intenluita, keramiikkaa ja pronssihometta. Ei siis liene mahdotonta, ett\u00e4 Suomessakin saattavat arkeologikoirat yleisty\u00e4.<\/p>\n

Joka tapauksessa spitaalisten viimeisten leposijojen j\u00e4ljitt\u00e4minen Seiliss\u00e4 saattaa saada viel\u00e4 jatkoa, jolloin hautausmaan sijaintikin selvi\u00e4isi. Kenties ensi kes\u00e4n\u00e4kin voi Heklan ihmiskollegoineen bongata kirkon ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 j\u00e4ljitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 spitaalisia.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoa projektista t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n

\n

Opiskelija! Kiinnostaako ty\u00f6skentely Seiliss\u00e4? Tutkimuslaitoksen Seili-rahasto<\/a> jakaa vuosittain apurahoja Saaristomeren tutkimukseen ja Seiliin liittyviin opinn\u00e4ytet\u00f6ihin.<\/p>\n

\"\"

Seiliss\u00e4 v\u00e4rik\u00e4s historia ja monipuoliset luontoymp\u00e4rist\u00f6t kohtaavat. Kuva: Milla Airosalmi.<\/p><\/div>\n

\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

”Kalaa savustava biologi huomaa kalliossa pienen kuopan ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 siit\u00e4 kuvan arkeologian laitokselle. H\u00e4n saa vahvistuksen ep\u00e4ilylleen: kyseess\u00e4 on arkeologinen muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6s, kuppikivi. N\u00e4in sai alkunsa Seilin arkeologiaa tutkinut hanke. Ja se on vain yksi esimerkki siit\u00e4, miten monitieteinen tutkimus on vallannut Seilin saaren.”\u00a0(Teksti: Aura Nikkil\u00e4) Seilin saari on suurelle yleis\u00f6lle ehk\u00e4 tunnetuin 350-vuotisesta historiastaan spitaalisten […]<\/p>\n","protected":false},"author":184,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[141,137,38],"tags":[143,149,162,146,152,26],"class_list":["post-1934","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arkeologia","category-seilin-historia","category-tutkimus","tag-arkeologia","tag-lepra","tag-poikkitieteellisyys","tag-seilin-historia","tag-spitaali","tag-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1934","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/users\/184"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1934"}],"version-history":[{"count":42,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1934\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3535,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1934\/revisions\/3535"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1934"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1934"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1934"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}