{"id":2131,"date":"2017-10-02T19:27:30","date_gmt":"2017-10-02T16:27:30","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=2131"},"modified":"2018-01-12T12:05:00","modified_gmt":"2018-01-12T09:05:00","slug":"nain-tunnistat-puutiaisen-ja-maaritat-kalan-ian","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2017\/10\/02\/nain-tunnistat-puutiaisen-ja-maaritat-kalan-ian\/","title":{"rendered":"N\u00e4in tunnistat puutiaisen ja m\u00e4\u00e4rit\u00e4t kalan i\u00e4n"},"content":{"rendered":"
\"turku<\/a>

Toiminnallinen pisteemme Tieteen p\u00e4ivill\u00e4.<\/p><\/div>\n

Saaristomeren tutkimuslaitos oli lauantaina mukana Turun yliopiston p\u00e4\u00e4rakennuksessa j\u00e4rjestetyss\u00e4 Tieteen p\u00e4iv\u00e4t<\/a> tapahtumassa. Meri- ja punkkitutkimusta esiteltiin toiminnallisella pisteell\u00e4, jossa kerroimme k\u00e4vij\u00f6ille muun muassa miten mikroskoopin avulla tunnistetaan punkkilajeja ja m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n kalan ik\u00e4. Tapahtuma veti puoleensa suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n yleis\u00f6\u00e4 ja pisteemme kiinnosti my\u00f6s ilahduttavasti k\u00e4vij\u00f6it\u00e4, kiitos siit\u00e4 kaikille mukana olleille! Mik\u00e4li tapahtuma j\u00e4i v\u00e4liin tai olet kiinnostunut oppimaan lis\u00e4\u00e4, katso alta vinkkimme puutiaisten tunnistamiseen ja kalan i\u00e4nm\u00e4\u00e4ritykseen.<\/p>\n

\n

Opi tunnistamaan puutiaisia<\/strong><\/span><\/p>\n

Suomessa esiintyy kaksi ihmiselle haitallista puutiaislajia: tavallinen puutiainen (Ixodes ricinus<\/em>) ja taigapunkki eli siperianpuutiainen (Ixodes persulcatus<\/em>). Lajit ovat hyvin samann\u00e4k\u00f6isi\u00e4 ja niit\u00e4 ei pysty erottamaan toisistaan ilman mikroskooppia. Puutiaisten sukupuolen voi sen sijaan tunnistaa paljain silmin selk\u00e4kilvest\u00e4. Uroksella kilpi peitt\u00e4\u00e4 koko sel\u00e4n kun taas naaraalla vain yl\u00e4osan. Naaras on my\u00f6s urosta suurikokoisempi. Sukupuoli on mahdollista tunnistaa vain aikuisyksil\u00f6ist\u00e4, nymfeist\u00e4 tai toukista ei voi tunnistaa sukupuolta.<\/p>\n

\"\"

Kuvassa\u00a0Ixodes ricinus\u00a0<\/em>naaras (vasemmalla) ja uros (oikealla). Kuva: Turun yliopiston el\u00e4inmuseo.<\/p><\/div>\n

Tavallisen puutiaisen ja taigapunkin aikuisyksil\u00f6t voi tunnistaa toisistaan esimerkiksi selk\u00e4puolen karvoitusta ja per\u00e4p\u00e4\u00e4n kaarta vertailemalla. Ixodes ricinuksella<\/em> karvoitus on pidemp\u00e4\u00e4 ja sit\u00e4 on enemm\u00e4n. I. persulcatuksella<\/em> taas per\u00e4p\u00e4\u00e4n kaari on on yhtenev\u00e4inen, tavallisella puutiaisella se sen sijaan h\u00e4lvenee per\u00e4\u00e4 kohden. Toisin kuin alla oleva kuva saattaa antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, v\u00e4ritys ei ole tuntomerkki.<\/p>\n

\"\"

Vasemmalla taigapunkki\u00a0(Ixodes persulcatus)<\/em> ja oikealla tavallinen puutiainen (Ixodes ricinus)<\/em>. Kuvan molemmat yksil\u00f6t ovat naaraita. Kuva: Turun yliopiston El\u00e4inmuseo.<\/p><\/div>\n

\"\"

Ixodes- puutiaislajien tunnistaminen vaatii usein my\u00f6s vatsapuolen genitaalialueen rakenteiden ja ns. koksien (coxa) kalvojen tarkastelua.<\/p><\/div>\n

Lis\u00e4tietoa punkeista ja Turun yliopiston puutiaisprojektista puutiaiset.fi<\/a><\/p>\n

\n

Mill\u00e4 keinoilla kalojen ik\u00e4 voidaan saada selville?<\/strong><\/span><\/p>\n

Kalan i\u00e4nm\u00e4\u00e4rityksell\u00e4 on yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 rooli kuin kalojen mittaamisella ja punnituksella. Jotta kalakantaa voidaan hoitaa, tarvitaan tietoja kannan tilasta.I\u00e4nm\u00e4\u00e4rityksell\u00e4 voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tutkittavan kalakannan ik\u00e4ryhm\u00e4koostumus, eri vuosiluokkien vahvuus ja kuinka hyvin kalat kasvavat. I\u00e4nm\u00e4\u00e4ritystaitoja tarvitaan my\u00f6s kalojen sukukypsyysi\u00e4n ja kuolevuuden arvioinnissa [1].<\/p>\n

Samoin kuin puiden i\u00e4nm\u00e4\u00e4ritys, kalojen i\u00e4nm\u00e4\u00e4ritys perustuu suomuihin, luihin ja kuuloluihin (otoliitteihin) muodostuvien vuosirenkaiden laskemiseen. Kes\u00e4ll\u00e4 kalojen kasvu on nopeaa ja suomuihin ja luihin kasvaa leveit\u00e4 ja vaaleita kasvurenkaita. Talvella kasvu on sen sijaan hitaampaa ja vy\u00f6hykkeet ovat tummia ja kapeita, edellisen vuoden kasvurenkaiden ja uuden kes\u00e4n kasvurenkaiden v\u00e4liin j\u00e4\u00e4 siten \u201dsauma\u201d, vuosirengas, jotka laskemalla voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 takautuvasti yksil\u00f6n ik\u00e4. Puiden tapaan my\u00f6s kalat kasvavat paremmin l\u00e4mpimien ja ravinto-olosuhteiltaan suotuisten kesien aikana kuin huonoina kesin\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi vuosirenkaiden et\u00e4isyydet voivat vaihdella.<\/p>\n

\"\"

Silakan ik\u00e4 m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n takautuvasti kuuloluun v\u00e4rj\u00e4tyst\u00e4 poikkileikkauksesta vuosirenkaat laskemalla.<\/p><\/div>\n

Tieteen p\u00e4ivill\u00e4 ik\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritettiin takautuvasti silakan kuuloluun v\u00e4rj\u00e4tyst\u00e4 poikkileikkauksesta. N\u00e4m\u00e4 parilliset kuuloluut l\u00f6ytyv\u00e4t kalan silmien takana sijaitsevasta sis\u00e4korvasta. I\u00e4nm\u00e4\u00e4rityksess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 suurinta otoliittia, niin sanottua sagittaa.<\/p>\n

\"\"

Kuuloluu eli otoliitti sijaitsee kalan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 silmien takana. Kuva Saaristomeren tutkimuslaitoksen silakkaprojektin arkistosta.<\/p><\/div>\n

Voit halutessasi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kalan i\u00e4n my\u00f6s kotona! Helpoiten i\u00e4nm\u00e4\u00e4ritys tapahtuu kuolleen hauen tai lahnan suomusta. M\u00e4\u00e4ritt\u00e4mist\u00e4 tarvitset v\u00e4himmill\u00e4\u00e4n vain tyls\u00e4n veitsen tai pinsetin.<\/p>\n

    \n
  1. Ota suomun\u00e4yte tyls\u00e4ll\u00e4 veitsell\u00e4 tai pinsetill\u00e4 kalan kylkiviivan alapuolelta, kalan per\u00e4aukon ja vatsaevien v\u00e4liselt\u00e4 alueelta. Jotta tulos olisi luotettava, t\u00e4ytyy suomun olla mahdollisimman hyv\u00e4nlaatuinen.<\/li>\n
  2. Irrota muutama suomu pyrst\u00f6st\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n p\u00e4in vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/li>\n
  3. Laita suomurivist\u00f6 kuivumaan esimerkiksi kahvin suodatinpussiin, niin ett\u00e4 se pysyy puhtaana ja sile\u00e4n\u00e4.<\/li>\n
  4. Laske vuosirenkaat suomusta valoa vasten paljain silmin, suurennuslasilla tai mikroskoopin avulla jos sellainen on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n
    \"\"

    Suomun\u00e4ytteen ottopaikka lahnalla.<\/p><\/div>\n

    Viitteet ja lis\u00e4tietoja:<\/p>\n

    [1] Kalatalouden keskusliiton i\u00e4nm\u00e4\u00e4ritysopas<\/a><\/p>\n

    Lue my\u00f6s:<\/strong> Puutiaistutkimusta tieteen ja tarinoiden saarella<\/a><\/p>\n

    \n

    Translation: During the weekend, the Institute participated in the Science Forum<\/a> in Turku. In our functional presentation point, we showed visitors how to identify ticks (Ixodes ricinus\u00a0and\u00a0Ixodes persulcatus) and how to determine the age of a herring from an otolith, a\u00a0bone\u00a0located in a fish’s skull and is analogous to the human\u00a0earbone. In this blog post, we give some tips on how to separate between a female and a male tick, how to identify the two common Ixodes species present in Finland, and how to determine the age of a fish at home.<\/em><\/p>\n

    Related post:<\/strong> Tick research on the island where science and stories meet<\/a><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Saaristomeren tutkimuslaitos oli lauantaina mukana Turun yliopiston p\u00e4\u00e4rakennuksessa j\u00e4rjestetyss\u00e4 Tieteen p\u00e4iv\u00e4t tapahtumassa. Meri- ja punkkitutkimusta esiteltiin toiminnallisella pisteell\u00e4, jossa kerroimme k\u00e4vij\u00f6ille muun muassa miten mikroskoopin avulla tunnistetaan punkkilajeja ja m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n kalan ik\u00e4. Tapahtuma veti puoleensa suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n yleis\u00f6\u00e4 ja pisteemme kiinnosti my\u00f6s ilahduttavasti k\u00e4vij\u00f6it\u00e4, kiitos siit\u00e4 kaikille mukana olleille! Mik\u00e4li tapahtuma j\u00e4i v\u00e4liin tai olet […]<\/p>\n","protected":false},"author":184,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[107,74,109,36,38,1],"tags":[115,130,78,121,112,23],"class_list":["post-2131","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-itameri","category-opetus","category-puutiaiset","category-saaristomeri","category-tutkimus","category-uncategorized","tag-ixodes","tag-lajintunnistus","tag-opetus","tag-punkit","tag-puutiaiset","tag-saaristomeri","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2131","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/users\/184"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2131"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2131\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3667,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2131\/revisions\/3667"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2131"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2131"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2131"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}